Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2014.


     Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi huoneiston komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. "Täällä on amme! "Pitää saada istuinlauta." "Niitä saa sairaalasta", vastasi lehtiönainen. Kävelin naisten perässä vessaan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin: "Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei pysy edes kunolla pystyssä edes tasaisella lattialla.?" Puhujanainen vastasi: "Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin yletää. Tuohon poraatte kiinni kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan." "Hyvä, että on mikro.  Se on turvallinen", sanoi lehtiönainen. Mitä isä siinä lämmittää"? Nainen katsoi minua hetken kuin Kwaijoen siltaa.  "No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?. Aloin hermostua. Sanoin melko äkäisesti, että isä on kaatunut täällä monta kertaa saaden kuhmuja päähänsä ja polttaen kerr

1306. Verkottuminen ei ole rupattelua

Mennään johonkin tilaisuuteen verkottumaan. Näin usein kokkareille perustellaan. Osittain tämä voi pitää paikkansa: uusia ihmisiä tavataan, kortteja vaihdellaan ja kevyttä keskustelua käydään päivän kysymyksistä ja jopa toimialan yleisistä näkymistä ja Venäjä-uhista kiistellään. Tällainen voi olla kevyimmillään rupattelua, joka seuraavana aamuna voi olla muisto vain. Verkottuminen voidaan nähdä myös toisella tavalla. 1990-luvulla tämä "parempi" näkyi siinä, kun asiantuntijat vaihtoivat muutaman vuoden välein työpaikkaa, oppivat lähellä olevien toimialojen bisneslogiikka, yksittäisiä sovellutuksia ja erilaisten toimien työtapoja. Oli selvää, että he myös oppivat tuntemaan työskentelyä erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri kieliä ja ihmisiä.  Nyt 1990-luvun verkottuminen on kehittynyt menetelmäksi, jossa asiantuntijat kiertelevät lähellä toisiaan olevien toimialojen yrityksissä työskentelemässä jopa vuosikausia asiantuntijoina ja johtotehtävissä saamassa kokemusta, opp

1305. Putinin sotaoppi

ÖPutin on uusinut Venäjän sotaopin. Putinin tyyliin ilmaistu sotaoppi kertoo hyvin pitkälle, millaisissa olosuhteissa ja tilanteessa uusiminen tehty ja mitä sillä tarkoitetaan. Toisen maailman sodan jälkeisen Venäjän ensimmäisen sotaopin rakensi Stalin 1945 Jaltan kokouksessa. Hän oli voitetun sodan sankari ja hän generalismus lupasi Puolalle vapaat demokraattiset vaalit. Hän lanseerasi maailman suurimman valheen: Sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Vaalit järjestettiin, mutta kaikki ehdokkaat olivat Stalinin valitsemia, ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta tuli entistä sattumanvaraisemmin kansaa kurittava kone. Putin kielsi heittämästä ensimmäistä kiveä sitä kohti, joka oli maan suurin sotasankari. Stalinin raakuudet ja valheet lakaistiin maton alle vuosikymmeniksi. Jeltsinin kaudella aika hukattiin Stalinin hirmutöiden selvittämiseksi ja kansallisten traumojen purkamiseksi. Stalinin symbolia ei haudattu. Niinpä miljoonat ihmiset pitävät Stalinia Suuren Isänmaallisen Sodan

1304. Pöytätavat

Miksi tarvitaan yhteisesti sovittuja pöytätapoja? Epäilijä saattaa tokaista että, miten niin yhteisesti sovittuja. "Minä olen veljeni kaa sopinut omat sääntömme. Niinpä sitten tädin 80-vuotisjuhlissa veljekset lähes ryntäävät ensimmäisinä seisovan pöydän jonoon. Ympärilleen vilkuilematta he mättävät lautasensa kukkura täyteen perunaa, kalaa, kanaa, katkarapuja, leikkeleitä, porsaan kylkeä, nahkiaisia ja kastikkeita. Mikä saavutus, mikä kukkura! Pojan kummisetä katsoi viereisestä pöydästä tumma puna nenän päässään kummipoikansa ruoan työntämistä pohjattomaan vatsaansa. Ei kai Helena poikaa nälässä pidä, hymähti setä partaansa. Itsensä, kutsujen ja isännän sekä muiden vieraiden viihtyvyyden takia kannattaa noudattaa vanhan rouvan yksinkertaisia pöytätapoja: ei täytetä koko lautasta, ensin kalat omalle lautaselleen ja sitten nauttimaan niistä valkoviinin kanssa. Jos otetaan kalaa lisää, vaihdetaan puhdas lautanen ja ottimet. Tämä sääntö pätee aina, kun otetaan lisää. Seu

1303. Viran täyttäminen

Ensin valitsin kriteereihin perustuen virkaan heikoimmin sopivan hakijan ja vertasin häntä kaikkiin muihin ja totesin hänen sijalukunsa olevan suurin. Toistin saman toiseksi heikoimmalla olevaan hakijaan. Toistamalla vertailua niin monta kertaa, että jäljelle jäi vain yksi hakija, päädyin haluttuun lopputulokseen, Salmiseen. Se oli hyvä ratkaisu. Oli myönnettävä, että tähän menetelmään liittyi arveluttavia piirteitä, mutta jos valintakriteereinä käytettiin vain muodollisia tekijöitä, kuten koulutusta ja alan kokemusta, voitiin päätyä kaavoihin jämähtäneen kapea-alaisen henkilön valintaan.

1301. Keskiarvo numeroa paremmaksi kevääksi

     Eikö onnistu! Se on täysin mahdollista, jos pohdit, miten siihen pääset ja sen jälkeen noudatat suunnitelmaasi.      Ensin sinun pitää käydä läpi ne aineet, joiden numerot voit nostaa yhdellä tai kahdella kevääseen mennessä ja joiden numerot eivät saa ainakaan laskea. Tämä edellyttää, että pohdit nämä aiheet yksi kerallaan läpi ja merkitset paperille tai muuten vain muistiisi, mitkä kohdat sinulle on heikot näissä aineissa.      Heikkoja kohtia voi olla runsaasti, mutta valitse tärkeimmät kohdat, jotka estävät numeron parantamista kevääksi. Joudut siis ottamaan huomioon oman käytettävissä olevan lukuaikasi ja koulun aikataulun, jotka yleensä näissä tapauksissa ovat tiukkoja. Joudut siis tekemään valintoja ja karsimaan pois epäselvyyksiä, joita sinulle aiheessa on, mutta et ehdi hoitaa niitä kuntoon.      Tämä on rankka päätös, mutta voi parhaassa tapauksessa käydä niin, että kun oppiminen lähtee rullamaan, nämäkin epäselvyydet ratkeavat kuin itsestään.      Ehkä suurin muu

1300. Oikeusjärjestyksen reunalla

    Oikeusjärjestyksen reunalla  Mitä tehdä kun maan  oikeusjärjestelmä toimii sinänsä  tehokkaasti ja laillisesti, mutta se eräiltä osin itseohjautuvana ottaa tehtäväkseen kohdistaa toimenpiteitään liian innokkaasti joihinkin kansanryhmiin?      Aidosti demokraattisissa maissa tämän ei voisi kuvitella voivan olla mahdollista kuin korkeintaan tilapäisesti jonkin kriisin yhteydessä tai poikkeuksellisessa tapauksessa. Meillä 30-luku oli sellaista aikaa. Oli IKL, Mäntsälän kapina ja muilutukset. Sotaoikeuden käynti ja asekätkentäjuttu olivat meillä omia tapauksiaan. Valtiollisen poliisin toiminta heti sodan jälkeen hipoi oikeusjärjestyksen rajoja.      Yhdysvalloissa suuri osa mustista nuorista miehistä kokee, että poliisi kohdistaa liian ponnekkaasti katuvalvontaa heihin. Ulkopuolisin silmin tällaisen vaikutelman kyllä saa.      Poliisipartio voi olla seurannut muutaman korttelin verran autoa, pysäyttää sen vilkun käyttämisen laiminlyönnin takia, panee pojat tyhjentämään taskunsa.

1299. Sote-alueilla odottaa poliittinen virkanimitysuma

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta on välttämätöntä.         Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa  ja näköpiirissä

1297. Nato, Niinistö ja Stubb

      Vanha espanjalainen sananlaskun mukaan näkökulma härkään muuttuu kun astuu areenalle. Tämän olisi pääministeri Stubbinkin pitänyt muistaa hänen kätellessä taannoin Eurooppa-kiertueellaan  Englannin pääministeri Cameronia.  Ennen kättelyä pidetyssä neuvonpidossa Stubb voimakkaasti hehkutti virkaveljelleen Suomen hallituksen nimissä maan Natoon pikaisen liittymisen puolesta.      Eilisessä lauantaiaamun tv-ohjelmassa Stubb  tarkensi Nato-lausuntoaan: Suomi voi nopeastikin liittyä Natoon, jos hallitus, presidentti ja 2/3 eduskunnasta näin päättävät. Tätä ennen presidentti Niinistö oli jo tehnyt selväksi edusuntaryhmän puheenjohtajille, että hän on ohjaksissa Natoon liittymisessä.      Tämä Niinistön ulos tulo oli erittäin tärkeä ja hyvin ajoitettu. Viesti oli selvä. Natosta ei tule tehdä minkään puolueen vaaliteemaa ja presidentti on aloitteen tekijä Natosta päättämisestä.      Se alun härkäkysymys. Kun maalla on monivaiheinen ja1300 kilometrin pituinen rajahistoria Venäjän ka

1296. Kipu masentaa ja tappaa

     Nyt kyse ei terroristien harjoittamasta kiduttamisesta, vaan tavallisten ihmisten kivusta.      Kiputila voi syntyä nopeasti, kuten onnettomuuden seurauksena. Vakavassa tapauksessa  loukkaantuneet jäsenet pyritään saamaan terveiksi sairaalahoitona ja kuntoutuksella, mutta kipu voi jäädä krooniseksi, eli se parane. Tällöin kipu voi vaihdella voimakkuudeltaan riippuen vuorokauden ajasta, rasituksesta ja monesta muusta tekijästä.      Näissä tapauksissa lääkkeinä tarjotaan aluksi ehkä voimakkaita kipulääkeitä, mutta  myöhemmin vain aspiriinia tai vastaavaa, koska kipu ei Suomessa ole sairaus. Voimakkaat kipulääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta ja niitä määrääville lääkäreille uhkaa joutua fimean (virasto) tarkkailuun ja maineen menetykseen.      Hyvin vakavissa jälkiseurauksissa, kuten parantumattomassa syövässä, riittävää lääkitystä yleensä saa, jos osaa sitä vaatia, ei muuten.      Selkäkipu on potilaalle kaikkein huonoin kohde. Pahimmassa tapauksessa jos siihen yhdistyy

1294. Pedantit elävät pitkään

     Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät  pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.      Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja syövän korrelaatiota, saavat herkemmin rahoitusta ja huomiota kuin alan nollatulostutkimukset.      Meta-analyysilla löydettiin Mäkelän mukaan yksi mielenkii

1293. Mätä tuomioistuin

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.      Ainoaksi suureksi kiistakysymykseksi on noussut investointisuoja. Investoinnin kohteena oleva maa ei sa

1292. Kansalaisyhteiskunta

     Suureksi kysymykseksi muodostui, mikä oli oikeusministeriön rooli säädösohjauksessa. Mikään toimeenpaneva viranomainen ei näyttänyt hallitsevan edes sen pääpiirteitä. Kyse oli siitä, millainen Suomen moderni oikeusjärjestys pitäisi olla.      Voitiin perustellusti kysyä muiden muassa, toimiko oikeusjärjestys hyvin, kun poliisi lisäsi jatkuvasti pakkokeino-oikeuksiaan. Ongelmallisuutta korosti se, että poliisiosasto johti poliisia ja samalla valmisteli pakkokeinosäädökset. Myöhemmin kyllä perustettiin ministeriön alainen poliisihallitus. Monista muista länsimaista poiketen Suomesta puuttuu kotietsintälupamenettely. Suomessa poliisi voi mennä suoraan poliisin yleisvaltuutussäädöksen perusteella ihmisten kotiin tutkintasyihin vedoten.      Voidaan myös kysyä, toimiiko yritysten ympäristölupajärjestelmä oikein, jos yritys itse valvoo lupaansa ja samanaikaisesti kansalaisilla ei ole oikeutta nostaa ryhmäkannetta yritysten ympäristörikkomuksissa. Suomessa ylimmät oikeudet epädemokra

1291. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta      Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa (Ylen aamu-tv) suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitollisuuskirje

1290. Tehtävä medialle

     Media voisi tulla suuren yleisön avuksi selvittämällä suurin piirtein mistä kyse, kun hallituksen sote-esityksen sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. On kyllä moneen kertaan toistettu, että kaavailtu rahoitusmalli söisi kuntien perustuslain turvamaa itsehallinto-oikeutta. Entisen sisäministeriön kuntaosaston päällikkö Aulis Pöyhösen kirjoitus eilisessä HS:ssä ei riittävästi tuonut lisäinformaatiota asiaan.      On ymmärrettävä, ettei media voi  ruveta perustuslakituomariksi, mutta  olisi erittäin myönteistä saada ihmisten pureskeltavaksi, miten lainsäädäntö tässä nyt mene niin solmuun, ettei mikään taho pysty osoittamaan konkreettisia törmäyspisteitä.      Lisätiedon välittäminen ongelmassa ei olisi vain tiedonjakokysymys, vaan se olisi laajasti ottaen osa vakavasti otettavan median yleissivistävää tehtävää ja viime kädessä lisätieto tässä parantaisi ihmisten mahdollisuuksia toimia kansalaisyhteiskunnan jäseninä.     

1288. Eversti Helsingin sähkölaitoksen johtoon

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan kaupungin sähkölaitoksen, Helenin, johtoon ollaan nimeämässä 65-vuotias eversti työkokemuksena maanpuolustus.      Äksyltä Uolevi Raadelta aikoinaan eräs toimittaja kykysi puoli leikillään tilanteen ollessa poikkeuksellisesti leppoisa, miksei hän ota pappia johtoryhmään tasoittamaa kokouksia. Raade vastasi, että pappi olisi varmaankin rehellinen, sanoisi mitä ajattelee ja ajattelisi eri tavalla kuin muut, mutta ei hän sellaista henkilöä kaipaa.      Vaikeaa sanoa, onko Raadeen tokaisulla mitään tekemistä kyseisen everstin kanssa, mutta ulospäin vaikuttaa, että sama valssi tonava kaunoinen poliittisissa nimityksissä jatkuu. Vauhtia tällä kertaa valssille antoi kokoomuksen kanta, että Helena Pesolan Kelasta vapautuva  johtajapaikkapaikka kuuluu heille. Miksei se kuulu pätevimmälle hakijalle?      Eduskunnan oikeusasiamiehen syytti verohallintoa siitä, että virasto jätti nostamatta kanteita 50 isokenkäistä henkilöä vastaan Liechtensteiniin laitt

1287. Säädöspoliittinen ministerivaliokunta

     Päivän agendalle on noussut monesta suunnasta normien purku. Päivän HS:ssä asiasta kirjoitti Elina Grundström. Keskuskauppakamari kaipaa raportissaan elintä valvomaan hyvän sääntelyn toteutumiseksi.      On hyvä, että nyt havahdutaan huomaamaan, että valtiolla on kaksi keinoa ohjata yhteiskuntaa: budjettivalta ja lainsäädäntövalta. Budjettivaltaa on helppo käyttää yhteisen mitan euron ansiosta. Menokehykset ja hallinnonalojen budjetit ovat tässä keskeisiä välineitä.      Silloin tällöin on keskusteltu oikeusministeriön roolin muuttamisesta nykyistä enemmän lainsäädännön koordinoijaksi ja tason valvojaksi. Vastaus on aina  ollut suurin piirtein, että ne (ministeriöt) valmistelevat ja esittävät mitä haluavat ja joskus mitä sattuu.      Pääministerin kansliaa ja sen tutkimustietoperustaa ollaan vahvistamassa.  Tästä ehkä voitaisiin päätellä, että sinne sopisi myös Keskuskauppakamarin esittämää lainsäädännön valvontaa. Se on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Lainsäädäntö vaatii

1286. Narsistijohtajan päivä

     Johtajan vaimo on lukenut, että tällainen johtaja tietää kaiken, on aina oikeassa, ei siedä kritiikkiä,  ei omaa itse kritiikkiä ja ajaa viime kädessä aina omia etujaan. Vaimo ei usko tätä, mutta on masentunut.      Kun mies herää aamupalan pitää olla valmis ja kanan munan oikeasti keitetty. Jos se on löysä, mies lähtee ja sanoo hyvästiksi syövänsä aamiaisen työhuoneessaan. Sitä ennen aviomies taputtaa kouluun lähteviä poikaa päälaille heidän tuijottaessa pöytään.      Firman suurimmassa työhuoneessa, josta pystyy valvomaan kaikki kerrokseen tulijat, mies kutsuu vuon perään osastojohtajansa keskusteluun päivän kysymyksistä. Mitä ne ovat, ei tiedä kukaan etukäteen. Siksi kullakin osastopäälliköllä on sisään tullessaan suuri mappi ja läppäri kainalossa.      Johtoryhmäaamuna jäsenet jännittävät millaisella päällä mies on, onko kanan muna oikein keitetty. Jokainen saa sanoa vuoron perään saottavansa. Lopuksi hän sanelee päätöksen pöytäkirjaan, joka välitetään kaikille tiedoksi

1284. Kriisijohtaja

     Ristiriidat ovat välttämättömiä. Ehkä kaikkien osuvimmin tämän ilmaisi Bertolt Brecht sanomalla, että mikä on, ei pysy. Eli muutos on kehityksen edellytys.  Jos muutos loppuu, loppu myös elämä.      Ristiriidan vaikeusaste vaihtelee. Se voi esiintyä lievänä harmina, pahimmillaan räjähdykseen johtavan törmäyksenä.      Työpaikalla tämä merkitsee jokaisella tasolla  erimielisyyksien sietämistä. Jos työyksikkö on jatkuvien riitojen temmellyskettä, on syytä selvittää riitojen aiheuttajat ja erottaa normaalit ristiriidat epänormaaleista. Tässä esimies on avainasemassa. Kärjistäen ilmaistuna esimies on sitä varten, että hän ratkaisee ristiriitoja.      Jostakin päälliköstä kuulee sanotavan, että hän on kriisijohtaja. Saattaa olla, että jollakin henkilöllä on tavallista suurempi kyky säilyttää harkinta ja ajatusten kirkkaus paineen alla. Tällöin ei vielä kuitenkaan voida puhua kriisijohtajasta. Vain silloin kun yksikkö joutuu äkilliseen ja odottamattomaan kriisiin ja päällikkö työt

1283. Turha koulutus turruttaa

     Yleinen käsitys on, että koulutus kannattaa aina. On siitä poikkeuksiakin. Ammatillinen koulutus ei kuulu näihin poikkeuksiin, sillä se kannattaa aina. Ehkä suurin ohilaukaus on antaa yleistä johtamiskoulutusta ilman selvää muutosvaatimusta, nimenomaan ilman vaatimusta muuttua. Tällaista yleistä hyvää tarkoittavaa koulutusta on annettu ja annetaan vieläkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.      Kuuluisa sote näyttää nilkuttavan tavalla tai toisella maaliin. Sen peruslinjaukset on tehty. Ei ole syytä epäillä, etteikö se pitkällä aikavälillä onnistuisi.      Kun kyseessä on pitkäkestoien hanke, jota joudutaan hiomomaan vuosikausia ennen toimivien käytäntöjen löytymistä, tähän  on elintärkeää apua siitä, että soten eri tasoilla toimivilla johtajilla on mahdollisimman yhtenäinen käsitys, miten osat ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaiten. Toisaalta sote kokonaisuudessaan muodostaa ison konsernin ainakin siinä mielessä, että sillä täytyy olla yhteisiä arvoja, strateg

1282. Johtaminen ei muutu - opit kyllä

     Jos selailee valtion johtamisen oppivihkoja  ja Rastorin Kehittyvä yritys-vihkosia 1970-luvulta, samat johtamista koskevat lainalaisuudet toistuvat kuin nykyäänkin. Hyvä johtaminen voidaan tiivistää: tuloksellisessa johtamisessa on asetettu yksikölle oikeat tavoitteet ja se saavuttaa ne tehokkaasti.      Toinen silmiinpistävä seikka on, että vaikka jo silloin korostettiin  atk-järjestelmien kehittämisessä loppukäyttäjän huomioon ottamisen tärkeyttä,  siinä ei ole oppi mennyt perille 50 vuodessa. Aina vain edelleenkin moititaan käyttäjänäkökulman unohtamista.      Miksi johtamisen oppikirjat muuttuvat ja saavat yhä hienosäikeisimpiä sävyä, vaikka johtamisen sisältö näyttää pysyvän samana? Syitä on monia.      Jokainen sukupolvi haluaa kirjoittaa oppinsa itsensä näköiseksi ja omalla kielellään. On hyvä kun kukin ikäluokka tekee päänsä itse. Johtamisen välineet, kuten digitalisointi ja älyjärjestelmät, vaativat omaa kieltään ja näköistään johtamista. Verkkokauppa on johtamisen

1281. Julkisen sektorin digitalisointi

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole  huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.     Yhtä huolestuttavaa on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa. Tämä on erittäin turmiollista, koska julkisen sektorin tuottavuuden kohottamien on avain asemassa sen kustannusten alentamiseksi ja kurissa pitämiseksi.      Tässä yhteydessä verotuksen digitalisointia on pidetty malliesimerkkinä ict:n käytön mahdollisuuksista. Muut siihen on osittain koira haudattuna. Verotuksen sujuvuuden parantumisesta voi antaa 3,5 miljoona verovelvollista hyvin puolatavia lausuntoja. Tämä ei voi olla näkymättä verottajan julkisuuskuvan parantumisena ja siitä käydyssä keskustelussa. Toisaalta verotus on pitkälle numeroilla laskemista, mikä tekee siitä otollisen teh

1280. Meno käräjäoikeuteen

     Matkalla käräjäoikeuteen päällikkö näytti omiin ajatuksiinsa vaipuneelta, huolestuneelta professorilta ja ehkäpä myös turhautuneelta kymmeniä vuosia samoilla paikoilla istuneisiin virkamiehiinsä, joiden ajatuksiin ei hevin kukaan päässyt käsiksi.      Käräjätalo oli kaksikerroksinen, mielenkiinnoton, rapattu talo. Päivän anti yllätti, sillä yhteistilaisuudessa henkilökunta puhui avoimesti laamannin läsnä ollessa henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä.      Päällikkö jakoi kokoushuoneessa tyynesti puheenvuoroja laamannin istuessa vaitonaisena selkä kyyryssä hänen vieressään. Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia kuulusta piti paikkansa. Tunnetta oli niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvissä pohjavirroissa piileskelevää todellisuutta.

1279. Aarnio-juttu ja poliisin hierarkiat

     Päivän Helsingin Sanomissa A16 oli kaksi Susanna Reinbothin juttua. Ensimmäinen käsitteli Helsingin poliisilaitoksen suhtautumista Aarnio-tapauksen ilmituloon ja toinen brittiläisen poliisiasiantuntija Gordon Harrisonin mielipiteitä poliisin tietolähdetoiminnasta.      Kummasakin oli kysymys siitä, miten yleisön luottamus säilytetään hierarkioita korostavaan organisaatioon.      Hierarkiat eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaiseen pakkovaltaa käyttävän organisaation luoteeseen kuten poliisille, vankeinhoidolle, verottajalle, rajavartiolaitokselle, tullille, jne.      Tällaisten organisaatioiden sisään rakennettuun identiteettiin kuuluu muiden muassa se, että ylempi taho joutuu puolustamaan alemman tason ratkaisuja. Tämä siksi, että alempi taso joutuu tekemään oikeita päätöksiä ikävissä tapauksissa, esimerkiksi verottaja. Näissä tapauksissa alemmalle tasolle ei jää mitään käteen, jos ylempi ei puolusta niitä.      Seuraavaksi tul

1278. Työehtojen joustavoittamien a la Vartiainen

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten työmarkkinajohtajien esiin marssiin vaikutusvaltaisille paikoille.

1277. Ratkaisu soten ict-ongelmiin

     Kerrankin hyviä uutisia sote-uudistuksesta. Talouselämässä 43/2014 oli juttu Kymeenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän suunnitteilla olevasta ict-arkkitehtuurista.       Henkilökunta tunnistautuu Patja Easy -työympäristöön terveydenhuollon ammattilaisen toimikorilla. Kevytpäätteiden kautta järjestelmään pääse kirjautumaan mistä tahansa toimipisteestä.      Fujitsu toteuttaa ratkaisun. VTT on myös mukana taustalla.      Jos aiottu ratkaisu osoittautuu toimivaksi ja jos se voidaan monistaa  kaikille tarpeellisille sote-yksiköille, siinä voisi olla  ratkaisu  pitkälle koko soten ict:ksi.      Artikkelista ei käynyt ilmi laajennettavuutta koko soteen, mutta rivien välistä tämä lienee tarkoitus.

1274. Työyhteisössä toimimisen harjoittelua peruskoulussa

     Päivän Helsingin Sanomien pääkirjotussivulla Kirsti Lonka ja Esko Hannula osuivat naulan kantaan korostaessaan työelämän taitojen oppimista peruskoulussa. Siinä iässä nuorilla on hyvät valmiudet ja mahdollisuudet opiskella ja oppia näitä välttämättömiä kykyalueita.      Nuoren mieli on avain ottamaan vastaan uusia haasteita ja koulussa heillä on myös hyvä infra harjoitella työelämän taitoja.      Monen oppiaineen sisään voidaan enenevässä määrin rakentaa tositilannetta kuvaavat lavasteet ja käsikirjoitus, esimerkiksi työpaikkahaastattelusta. Jokaiselle löytyy rooli harjoituksessa näyttelemiseen, kun tarpeellinen kierrätys tehdään.      Toisena esimerkkinä voisi olla konsulttiyrityksen uudesta tuotteesta päättäminen johtoryhmässä. Siinä löytyy luontevat roolit myös  jokaiselle.      Kolmantena saattaisi olla yt-neuvottelujen läpivienti, neljäntenä keskustelutilaisuus koulun energiajärjestelmän  muuttamiseksi uusiintuvaa ja bioenergiaa suosivaksi.      Koulun näytelmä- tai

1268. Kokoomus ja virkamiesvilunkin pelaajat

      Suomalaiset oat tottuneet virkamiehensä noudattavan korkeaa virkamiesmoraalia kaikissa  virkatoimissaan ja hyvän virkakäytöskoodin pelaavaan. Näin pääsääntöisesti on käynytkin.      Valelääkärijupakat ja eräiden vääräpaperihoitajien iljettävät teot kuuluvat jo eri sarjaan, jossa leikitään jo jumalaa.      Kun tarkastellaan, missä virastoissa sen johtajan moraali on ainakin jokin verran viime vuosina  horjahdellut, niille saadaan yllättävä yhteinen tekijä. Näitä virastoja ovat olleet esimerkeiksi  patentti- ja rekisterihallitus, merenkulkulaitos, valtion liikennevirasto, Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja viimeksi Tulli.      Epäillyt rikkomukset ovat koskeneet lähinnä epäselvyyksiä viraston luottokortin ja  auton käyttöä omiin ajoihin ja läheisten suosimista virkarekrytoineissa. Muutamat tapaukset ovat edennet lainvoimaisiin tuomioihin saakka.  Erään pääjohtaja lukitusta kaapista katosi sopimus, jolla pääjohtaja ei suosinut urakassa ystäväänsä jättämällä kilpailuttamise

1267. Yliopistoon pyrkiminen

      Käänteentekevänä asiana elämässäni oli pyrkiminen yliopistoon. Yliopiston päärakennuksessa oleva suuri luentosali oli täynnä matemaatikoiksi pyrkijöitä, ja pääsykokeita valvova pääjehu alkoi kierrellä salia jokaista pyrkijää kasvoihin tiirailleen ja papereita selaillen.      Aluksi luulin kyseessä olevan todistusten tarkistus, mutta sitten käsitin miehen tarkistavan henkilöllisyyspaperit. Huomasin, että minulta puuttuivat kaikki paperit, jopa junalittera Ouluun. Nousin ylös puolikaljun miehen edessä ja, kun tämä tivasi, eikö minulla ollut edes teinikorttia, kerroin niin jämäkästi kuin osasin, ettei mukanani ollut henkilöllisyyteni osoittavia papereita. Miehen kysymys teinikortista hymyilytti, sillä Haapajärvellä ei tunnettu teini-sanaa.      Mies tuijotti pitkän aikaa rähinäremmiäni harmaat silmät viirussa punniten, puhuinko totta syntymäajastani, palveluspaikastani ja komppanianpäällikkyydestäni. Lopulta hän siirtyi sanaakaan sanomatta seuraavan pyrkijän luokse.      Myö

1266. Kokoomus taipuu

     Tuoreen mielipideselvityksen mukaa Stubbin tapa johtaa hallitusta ja eräät maneerit pääministerinä ovat laskenut pääministerin arvostusta selvästi. Stubbin ministereiden unelmatiimin mahdollisuudet käydä vaalitaistelua näyttävät valuvan hiekkaan. Grahn-Laasonen, Räty, Männistö ovat kompuroinet. Ylimieleisyystilaston ylivoimainen johtopaikka syö kannatusta kuin rutto.      Ikävä virhe Stubbilta oli, kun hän heti valintansa jälkeen asetti suurimmaksi tavoitteekseen johdattaa kokoomus seuraavissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Heti seuraavakasi oli hallituksen julkistaminen toteuttajahallitukseksi. Alokasmaisia virheitä.      Keskustan kadotessa kannatusmittauksissa pilviin kokoomus joutuu taistelemaan suosiosta tavallisten kuolevaisten puolueiden rinnalla nöyryyttä opetellen. Ja sitähän ei voi opetella, ainoastaan näytellä.      Viimeksi eilen illalla televisiossa Stubb syvä huoli kasvoillaan vakuutti, kuinka jokaisen puoleen tehtävä on ajaa kansakunnanetua. Ei ollut uskott

1265. Väärinkäsityksiin perustuva johtaminen

     Valtionhallinnon ensimmäisessä, viikon kestävässä laskentatoimen seminaarissa suunniteltiin ahkerasti avaruushallitusviraston suoritteita, tehtiin tulosbudjetteja ja suunniteltiin raportteja. Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön kunnianhimoisella operaatioanalyysillä taottiin oppilaiden päihin, miten tietokoneella voitiin laatia erilasia vaihtoehtolaskelmia.      Käsitykseni laskentatoimesta poikkesivat valtaosaltaan muiden seminaarilaisten ajatuksista, minkä toin myös esille. Omatekoinen ajatuskulkuni perustui ilmeisesti tietämättömyyteen ja väärinkäsityksiin, mutta se herätti huomiota, ja väittelyni valtiovarainministeriön edustajan kanssa sai hilpeää hyväksyntää ja lisäsi kyseenalaista mainettani.      Seminaarin jälkeen päällikköni kutsui minut huoneeseensa tiedustellen ja hillitysti sisäänpäin hymyillen seminaarin antia ja sanoi lopuksi, että  minun piti lähteä koulutuskiertueelle vesipiireihin.      Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1264. Periaatteet eivät tuota sähkö

     Eduskunta puolsi tänään ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle.      Lähinnä vihreät Ville Niinistön johdolla on vastustanut voimallisesti rakentamista. Niinistö on vedonnut periaatteisiin: yleinen kehityssuunta on siirtyä hajautettuun pieniin uusiutuvia lähteitä käyttäviin bioenergialaitoksiin. V. Niinistö on myös paheksunut Suomen "liittymistä" Putinin helmoihin, mitä kuulemma koko Eurooppa oudoksuu.      Pro Hanhikivi yhdistyksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää puolestaan sanoi tänään televisiossa pettyneensä erityisesti siihen, että eduskunta ei tehnyt rationaalista päätöstä.      Näin tärkeässä asiassa kuin ydinvoimalaitoksen rakentamisessa päättäjien tulee käyttää hyväkseen ensisijaisesti kaikki faktat.      Tämä hetken tiedon mukaan faktoja ovat: Suomen sähkönkulutus on  85-100 terawattituntia vuodessa, tuontisähkön osuus on noin 12 prosenttia, lähivuosina lakkautetaan laitoksia noin 15000 megawatin verran, näköpiirissä ei ole ratkaisuja, jolla tuontisähkö ja

1262. Soten voittajat ja häviäjä - epäselvää on

     Muiden muassa Helsingin Sanomat ja Talouselämä on hahmotelleet valaisevia yksityiskohtia sote-ratkaisun yksityiskohdista. Ne auttavat tavallista kansalista muodostaan käsityksen siitä, millainen sote voisi olla kokonaisuutena. Ei tietenkään takuu varmasti loppuun asti yksityiskohdiltaan oikeana, mutta tässä vaiheessa riittävällä varmuudella  kohtuullisen hyvin suuntaa antavana.      Soten voittajat ja häviäjät luonnollisesti kiinnostavat. Niitä on listattu.      Kannatta kutenkin huomata ennen, kuin tehdään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, suuri epävarmuus, joka tähän sisältyy.      Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailukelpoisia kustannustietoja  ei ole, puhumattakaan yksikkökustannuksista. Tämä siksi, että kunnat kirjaavat eri perustein laskentajärjestelmään nämä tiedot. Kustannus- ja menokäsiteet kunnasta riippuen tulkitaan eritavalla. Jo näistä aiheutuu niin suurta ja  vakavaa hajontaa, koko luokan virheitä, että ei voida puhua edes huonosta vertailukelpoi

1261. Jääkiekon invaasion loppu

     Olin konkreettisesti perustamassa jääkiekkojoukkuetta 1960-luvun alussa Haapajärvellä. Ydin puuhamiehet tekivät laidat, pystyttivät valotolpat ja rakensivat alkeellisen yhteisen pukukopin vieraille ja omille.  Puuhaporukan johtohamoina olivat voimistelun opettajana toimiva yhteiskoulun rehtori ja muutama kunnanvaltuuston jäsen ja eräät vaikuttajahenkilöt.      Ilmeisesti sama kaava modernisoituna  toimii nytkin. Valtakunnan tasolla jääkiekko on hakeutunut eräiden poliittisen päätöksentekijöiden suosioon, jopa helmoihin. Sama on tapahtunut kuntasektorilla.      Eli jääkiekkoväki on verkottunut monin eri tavoin sinne, missä se voi saada suoraan rahallista tukea, pelaajia-ainesta, halleja, jääaikaa, valmennusta, koulutusta, jne.      Saman aikaisesti jääkiekko on menestynyt kansainvälisesti, katsojamäärät ovat kasvaneet, pelaajapalkkiot nousseet, pelaajamiljonäärien määrät lisääntyneet, Eurooppa-sarja on lupaavasti alullaan.      Tämä kaikki on satanut ja sataa jääkiekon task

1260. Kilpailukykyä

     Kuvaavaa on, että kela korvasi viime vuonna puolella miljardilla eurolla haja-asutusalueen taksimaksuaja. Tämä oli hyvä panostus palveluihin, mutta riippuen laskutavasta, se oli pois kilpailukykyresursseista. 

1257. Guggenheim museon kuusi vaihtoehtoa

Vaihtoehtoja oli todellisuudessa 1700. Tämä hämmästyttävä määrä saatiin aikaan muutamassa kuukaudessa. Se kuvaa hyvin museon tämän hetkistä suunnittelun ja päätöksenteon tilaa, epävarmuutta joka suunnassa. Käsillä olevan kuuden vaihtoehdon laatijat ovat esittäneet ratkaisunsa vastaamaan hankkeen alustavaa luonnetta periaatteella "katsotan mitä tapahtuu".  Todennäköisesti laatijat ovat käyttäneet melko rankasti hyväkseen" vanhoja pohjia".  Ei ollenkaan huono idea. Monessa arkkitehtikilpailussa on käynyt niin, että lopputulos ei juuri muistuta alkuperäisä luonnoksia. Jotain piirteitä saattaa pysyä mukana loppuun asti, mutta kokonaisvaikutelma on aivan muuta. Työn tilaaja painotti televisiossa muutama päivä siten, että museokompleksin on  heijastettava kaupungin sosiaalista mielenlaatua ja henkeä. Tämän vaatimuksen esitetyt vaihtoehdot yhdeltä osin toteuttavat herättämällä taideteoksina tunteita. Millaisia tunteita? Tämä jää kunkin katsojan ja tutustujan vastuull

1255. Sipilän rahasto ja startupit

     Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämä 3-5 miljardin euron teollisuusrahasto, sijoitusrahasto noussee kevään vaalikeskusteluun. Rahastolla tuettaisiin markkinaehtoisesti lähinnä startup-yrityksiä. Sipilän esittäessä rahastonsa, kuinka loogisesti ja bisnesmäisesti tahansa, siinä kulkee mukana poliittinen juoni.      Stubb ja Vapaavuori näkevät Sipilän rahastossa valtion astuvan Finnveran ja Teollisuussijoituksen varpaille. Näin onkin. Asiaintuntijat katsovat myös, että Sipilän rahastomallissa valtio lähtee mukaan, ainakin jossain määrin, keinotteluluonteiseen sijoitustoimintaan ja liian riskialttiisiin hankkeisiin. Epäonnistumiset pistettäisiin veronmaksajien piikkiin.     Suuri kysymys on myös, miten rahastoa hallinnoidaan. Siellä pitää työskennellä huippuanalyytikkoja samaan tapaan, kuin missä tahansa tämän tyyppisessä rahoitus yksikössä. Siellä jos missä, menestyminen riippuu osaamisesta. Suomessa ei ole liikaa tämän alan asiantuntijoita.     Ennen kuin muut puoluee

1254. Rauhallisuudessamme olemme hämmästyttävä kansa

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviähän nämä luvut ovat, mutta ne ja alenevat rikostilastot kuvaavat yhteiskuntamme hämmästyttävää rauhallisuutta. Yhdysvalloissa luvut on kymmen kertaisia.

1253. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto tiedustelee

     Jääkylmät väreet puraisivat niskaani äänen sanoessa puhelimessa nimensä. Minun oli pakko uskoa siihen kuuluisaan silmän räpäyksen, jossa monta  elämää soljahtaa silmien ohi  kuin kirkkaat salamat. Nyt se oli tapahtunut minulle.      Olin muutama vuosi aiemmin joutunut jättämään valitsematta erään nuoren ja ronskisti pyrkyrilippa heiluttelevan oikeustieteiden kandidaattin suunnitteluyksiön virkaan, lupasi palata asiaan. Nainen oli kuulemma päässyt nyt tähän eduskunnan yksikköön.  Ääni oli yhtä vaativa kuin silloin.       Mitä pidemmälle naisen eteni asiansa lyhyessä esittelyssä, sitä helpottuneemmaksi tulin. Nainen oli eri henkilö, keneksi häntä luulin, eikä toimistossa ollut ollutkaan sen nimistä henkilöä, mitä epäilin. Järkenekin ryhtyi vähitellen pelaamaan tajutessani, että eihän minulla ollut mitään pelättävää, vaikka tämän niminen henkilö toimistossa olisi ollutkin.      Kun ilmeni, että kyseessä olisi reilun tunnin esitys tulosjohtamisesta, palaset loksahtivat paikoille

1252. Soten näkyminen mediassa

     Sote on kulkenut reittejä, joiden missään maiseman eri kohdissa ei ole voinut olla hilpeällä mielellä ja leikkisä. Ei kehittelyyn nyt jatkuva umpimielisyyskään tietenkään tarvitse olla, mutta raottomalla raottamalla hauskan harsoa, ehkä luovuutta pääsee valloilleen, joukkoistamisen äänet saattavat mylväistä.       Viime päivinä (viimeksi eilen T. Sutinen ja tänään Maija Aalto)  Helsingin Sanomat on kuitenkin julkaissut sotesta konkreettisia, valaisevia ja ilmavia juttuja, joista lukija voi hahmottaa, millaisiin käytäntöihin joudutaan siirtymään  ja periaatteellisia kysymyksiä ratkomaan ennen, kuin päädytään toimiviin kenttäsovelluksiin: rahoituslähteet, rahoitusrallit, kehykset, budjetit ,seuranta.jne.      Näistä median antamista tietopaketeista kansalainen voi enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisesti ja luotettavasti päätellä, millainen sotesta nyt saattaisi tulla ja millainen siitä tulisi, jos hakkeen alkuvaiheessa mukana ollut kuntauudistus olisi toteutettu. Paljon, paljon

1251. Kilpailuja punavankien hautatolpilla

     Koulusta puuttui voimistelusali, minkä vuoksi voimistelun opettaja järjesti meille pojille kaikenlaisia kilpailuja, kun ei viitsinyt meitä joka päivä kävelyttää ja hiihdättää pitkin metsiä. Luulen, että syynä oli myös se, että metsissä oli runsaasti pontikkatehtaita.      Eräänä nuoskaisena päivänä illan jo hämärtyessä ja varisten raakkuessa ilkeästi Launo vei luokkamme Paikallisen lehden toimittaja saapui haastattelemaan kilpailun voittajaa, mutta ymmärsin pitää suuni kiinni, sillä Launo oli etukäteen varoittanut kertomasta mitään metsäkujan varteen. Sen reunassa oli parinsadan metrin matkalla viiden metrin välein aitatolppia. Voittaja olisi se, joka ensimmäisenä sai heitettyä osuman kuhunkin tolppaan.      Aloin tehdä märästä lumesta nopeasti isoja höttöisiä palloja ja voitin kilpailun. Toisten ihmetellessä taitavuuttani sanoin leuhkasti, että ennen ei ole tarvinnut osua, mutta nyt piti. Mutta eipä mennyt montakaan päivää, kun paikallisessa lehdessä oli juttu hautojen häpäis

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *