Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa.
Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta.
Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan
jättämisestä.
Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta
kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää,
mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä
pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan
enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.
On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita
taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin
tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista,
jne.
Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan
esimerkiksi artikkeleita lisää siitä, millaisia vaihtoehtoja soten
toteuttamisessa on: mitä hoitoketjun saumattomuus käytännössä merkitsee, miten rahoitus
järjestetään ja valtionosuusjärjestelmä muutetaan, mikä on kunnan rooli
rahoituksessa, mikä Kelan asema, miten ict-järjestelmät saadaan yhteensopiviksi,
mitkä ovat johtoelimiä, jne.
Kaikista soten kaltaisista uudistuksista voitaisiin tehdä
analyysejä ja vaihtoehtoisia ratkaisuesityksiä. Tämä lisäisi demokratiaa ja
kansalaisten mielenkiintoa politiikkaan.
Esko Ahon 15.11. ideoimia maamme strategisia suuntia ovat
Suomen digitalisointi maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamisen tehon
lisäämien, teollisuuden perustan varmistaminen, uuden yrittäjyyden
elvyttäminen, riskinoton lisääminen ja kansainvälisyyden monipuolistaminen.
Tämänkin tyyppisten aiheiden penkominen
on jäänyt medialta liian vähälle.
Apunaan median toimitukset voisivat käyttää enemmän esimerkiksi
yliopiston asiantuntijoita.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti