Siirry pääsisältöön


1200. Digitalisoinnin haaste – oma ministeri

     Kansalaisen kannalta hyvä ja toimiva digitalisointi tarkoittaa samaa kuin, jos meillä kaikilla olisi samankaltaiset palvelut kuin verkkopankissa, muta ne koskisivat kaikkia elämämme alueita, jotka on julkisessa ja miksei myös yksityisessä itc:ssä. Tällöin pääsisimme kätevästi tunnusluvuilla tai elämän kortillamme katselemaan ja asioimaan eri instituutioiden kanssa.

     Tuottavuus nousisi joka taholla:  arkielämässä sekä julkis- että yksityissektorilla.

     Kun tarkastellaan, mitä tämän haasteen puolesta on tehty ja tehdään, yritystä ei puutu. On muiden muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös 16.6.2009, valtion ict:n uudistuneita strategioita ja ict-johtajien kierrätystä sekä ict-toimintojen kokoamista Valtoriin, jne.

     Missään nimessä ei voida syyttää ketään yrityksissä mukana olevia vastuuhenkilöitä. He ovat hyviä ja päteviä ihmisiä.

     Missä ihmeessä on syy digitalisoinnin tyssäämiseen?

     Ehkä ne ovat kuuluisissa rakenteissa ja maan tavoissa. Asiaa ei ainakaan edistä poliittiset virkanimitykset instituutioiden huipuille. Siellä on ollut ja on taipumusta ankkuroitua ict:ssä johonkin omintakeiseen käsitykseen, joka estää maan kehityksen aitoon digitalisointiin. Meillä on merkittävää välillistä julkishallintoa kuten Kela. Siellä vaivaa sama nimityspolitiikka ja ankkuroituminen. Kuntasektori on oma lukunsa.

     On tapana hallituksen muodostamisen lähestyessä esittää uuden tyyppistä ministeriä. Mutta jos aukottomat todisteet, asiantuntijat ja eräät keskeiset poliitikot esittävät digitalisoinnin kohtalonomaista merkitystä maalle, miksei digitalisointiministeri olisi seuraavassa hallituksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *