Kansalaisen kannalta hyvä ja toimiva digitalisointi tarkoittaa
samaa kuin, jos meillä kaikilla olisi samankaltaiset palvelut kuin verkkopankissa,
muta ne koskisivat kaikkia elämämme alueita, jotka on julkisessa ja miksei myös
yksityisessä itc:ssä. Tällöin pääsisimme kätevästi tunnusluvuilla tai elämän
kortillamme katselemaan ja asioimaan eri instituutioiden kanssa.
Tuottavuus nousisi joka taholla: arkielämässä sekä julkis- että
yksityissektorilla.
Kun tarkastellaan, mitä tämän haasteen puolesta on tehty ja
tehdään, yritystä ei puutu. On muiden muassa talouspoliittisen
ministerivaliokunnan päätös 16.6.2009, valtion ict:n uudistuneita strategioita
ja ict-johtajien kierrätystä sekä ict-toimintojen kokoamista Valtoriin, jne.
Missään nimessä ei voida syyttää ketään yrityksissä mukana
olevia vastuuhenkilöitä. He ovat hyviä ja päteviä ihmisiä.
Missä ihmeessä on syy digitalisoinnin tyssäämiseen?
Ehkä ne ovat kuuluisissa rakenteissa ja maan tavoissa. Asiaa
ei ainakaan edistä poliittiset virkanimitykset instituutioiden huipuille. Siellä
on ollut ja on taipumusta ankkuroitua ict:ssä johonkin omintakeiseen
käsitykseen, joka estää maan kehityksen aitoon digitalisointiin. Meillä on
merkittävää välillistä julkishallintoa kuten Kela. Siellä vaivaa sama
nimityspolitiikka ja ankkuroituminen. Kuntasektori on oma lukunsa.
On tapana hallituksen muodostamisen lähestyessä esittää uuden
tyyppistä ministeriä. Mutta jos aukottomat todisteet, asiantuntijat ja eräät
keskeiset poliitikot esittävät digitalisoinnin kohtalonomaista merkitystä
maalle, miksei digitalisointiministeri olisi seuraavassa hallituksessa.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti