Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2014.


1248. Putin pilasi suhteet EU:hun vuosikymmeneksi

     Tsaari Pietari Suuri oli Putinin vastakohta. Edellinen reissaili Hollannin laivaverstailla, oli mukamas naamioitunut tuntemattomaksi, tarttui veistokirveeseen ja päivän vodkapulloon ja suurena tehtävänä länsimaisti Venäjää. Putin tekee asiat päinvastoin.      Miehen nöyryyttäminen on kuin kaataisi myrkkyä sankarin kurkkuun ja naisen kuin epäilisi hänen viehätysvoimaansa. Kun diktaattoria nöyryyttää, nöyryyttä samalla hänen valtarakenteitaan, kaveriporukkaansa, maatansa, sen infraa ja sotakoneistoa ja kansalasiaan.      Putin on astunut  niin syvälle henkisessä ja aineellisessa interventioissaan Ukrainaan ja Euroopan ärsyttämisessä, että hän ei voi slaavilaisen herkistä arvovaltasyistä, juuri perääntyä  missään oleellisessa kysymyksissä  rapauttamatta itse kansalaisilleen markkinoimaansa machoimagoaan.      Kun imago on kerran propagoitu kansan sieluihin, sen on pysyttävä siellä sekä Putinin kvasitekojen ja hänen itsensä takia että kansan keskuuteen syövytetyn sanakaritarinan

1247. Käräjätuomarit Espan työhuoneessani

      Tunnin päästä huoneeseeni tuli sovitun mukaisesti käräjäoikeuden neljä käräjätuomaria kertomaan, miten he ymmärsivät tilanteen. Keskusteluissa ei tullut mitään uutta, mutta käsitin heidän käyneen ministerin Sauli Niinistön  luona kertomassa tilanteesta.      Tuomarit jättivät ennen lähtöään vakavan vetoomuksen tulla kouluttamaan henkilökuntaa siitä, miten sen kaltaisessa työyhteisössä asioita tulisi hoitaa. Aloin vertailla mielessäni yhdistysrekisterin ja käräjäoikeuden tilaa keskenään. Yhdistysrekisterissä henkilösuhteet olivat kunnossa ja työnjakoa parantamalla asiat saataisiin luistamaan. Käräjäoikeudessa johtamistapa ja muutaman henkilön huonot välit myrkyttivät työilmapiirin ja heikensivät motivaatiota. Ilman osastosihteerin rautakouraa työnteko ei siellä luistaisi lainkaan

1245. Vammaisuus

     Arkistojen avautuminen ja uusi digitekniikka ovat tuoneet televisioruutuihin maailman sotien strategiat ja kammottavat juoksuhaudat. Tarkoituksena oli voittaa sota. Haavoittuneita ja kuolleita tuli sivutuotteina.      Nyt asiat näyttävät olevan tosisin. Kyse ei ole siitä, etteikö sotakalusto riittäisi tuhoamaan vihollista täysin, vaan halutaan aiheuttaa  mahdollisimman tarkoin harkittuja ja suunniteltuja  erilaisia vahinkoja.      Turkki ei halunnut mennä puolustamaan Kobaneen, koska se olisi auttanut kurdilaisia. Tässä tapauksessa Turkin osallistumattomuus oli strategien valinta vahingoittaa ja rampauttaa kurdilaisia. Venäjän strategia voi olla Ukrainassa saman kaltainen.      Israel on mennyt vielä pidemmälle. "Nykysin Israelin strategiana ei ole tappaa, vaan vammauttaa pysyvästi (palestiinalaisia). Ihmisiä tähdätään alaraajoihin. Samaan strategiaan kuuluu, että infrastruktuuria vaurioitetaan, muttei tuhota täysin". Kulutus jatkuu. Näin sanoo yhdysvaltalainen pro

1243. Rakkaustarina Zumban kanssa

     Nuori Shakespeare kuljeskeli Lontoon muurin toisella, rajummalla puolella ei kuntoillakseen vaan hilpeän mielenlaatunsa taluttamana. Hän näki vaelluksillaan siellä armottomia puukkotappeluja ja verisiä vatsoja. Intohimo syttyi, kuntoilu rosoisen syleilevän kirjoittamisen kanssa alkoi.      Saaman kaltaisia vaelluksia voi tehdä nykyihminen kävellessään kuntosalin maanrajaan ulottuvien ikkunoiden ohi. Mieleen pirahtaa halu kokeilla.      Kerta ensin, kortti seuraavana ja sitten jäsenyys. Portti salin saloihin on avattu. Tässä kohtaa mieli alkaa täyttyä päivä päivän jälkeen hyvän olon tunteesta ja ajatus on kirkas metsäinen lähde.      Kun tämä mielensä kirkastamien ja kunnon höylääminen pysyy  aristotelesmäisessä  kohtuudessa harrastukselle ei ole moitteen sijaan. Voipa kuntoilu riehaantua välillä vapaalle laukalle olematta silti epänormaalia.      Vasta silloin kun  penkkipunnerrukset vaativat jokapäiväiset punnuksensa, vaaraton ja hyvän laatuinen riippuvuus on syntynyt. Se

1242. Harjoitus ei tee mestaria, vaan toistot

     Omituinen Hitchcock sanoi aikoinaan että,  jos halutat tehdä jotain, tee se oikein. Hän teki yleensä oikein ja samalla elokuvan historiaa.  Historia,  ja miksei nykyaikakin, onkin on pullollaan sankarikertomuksia erityislahjakkuuteen perustuvista menestystarinoista. Näin ei tarvitse aina olla.      Hitchcock poltti pajoissaan kilometreittäin filminauhaa ennen, kuin onnistu tekemään Psykon.  Hän ei tunnistanut sitä, mutta vaimo näki ja  tiesi, että  mies opetteli työn tekemistä vuosikaudet.      Itse asiassa Hitchcock ei pelkästään harjoitellut aiemmilla elokuvillaan, vaan hän teki toistoja. Jos opiskelussa ei tee toistoja niin kauan, että ymmärtää käsillä olevan asian, ei kannata rynnätä eteen päin. Jatko-oppimien muuttuu e pävarmaksi. Selvimmin tämä tulee ilmi soittamisen opiskelussa. Siinä pitää toistaa samaa kappaletta niin kauan, että se sujuu. Tämä voi olla ikävää ja turhauttavaa ja saattaa lopulta johtaa keskeytykseen.      Tämä on se piste, jossa punnitaan intohimo sa

1240. Kokematon ja keskeneräinen EU

     Nykyiseen mittaan laajentunut EU on tavattoman nuori suurorganisaatio. Sen  tärkeää johtoelintä  komissiota on juuri rukattu monimutkikkaaseen ryhmädynamiikkaan perustuvaksi, missä sektori komissaarit toimivat itsenäisesti varapuheenjohtajaien sukkuloidessa sovittamaan yhteen toimintaa.     Tämä kuvaa hyvin EU:n jatkuvaa tarvetta kehittää pahasti keskeneräisiä toimintatapojaan.      Sama keskeneräisyys koskee myös sisältöasioita. On epäselvää, miten kansallisia budjetteja todellisuudessa pystytään valvomaan ohi maiden parlamenttien, millainen yhtenäisyys pitää olla finanssi- ja pankki-, työvoimarkkinasektoreilla ja  miten EKP :n tulisi toimia. On paljon muitakin tärkeitä keskeneräisiä  institutionaalisia ja toiminnallisia kysymyksiä.      EU:n sisällä istuva asiantuntija voi pitää kuvattua dynaamisen organisaation tunnusmerkkinä. Kaikki menee hyvään suuntaa, jatkuvaa kehitystä tapahtuu.      Todellisuudessa EU:n tilaa ja iskukykyä on verrattava sen kilpailijoihin. Yhdysval

1239. Sinnemäen nimitys poliittisen virkaan

     Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin  hallinnon puolueetonta ydintä. Kyllä se vain on.  Päivän HS:n mukaan Lasse Männistön (kok) toteaa vihreän valtuustoryhmä arvioivan tässä tapauksessa hakijoiden pätevyyden.      Tällä yksittäistapauksella ei ole enää merkitystä. Sinnemäki saattaa olla pätevä.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on kuitenkin vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa.      Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.      Osaa näistä tarjokkaista työntää vääjäämättömästi eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkiksi ministeriöön apulaisostopäällikön virka. Tällaisista on näyttöjä.  Tämä sopi erittäin huonosti

1237. Autoilija tyytyköön kohtaloonsa

     Bensan hinta kurittaa.      Ammun televisiossa öljyalan keskusliiton tj. Helena Vänskä maalisi perustellusti synkän kuvan bensan hintakehityksestä. OPEC-maat eivät tule juuri muuttamaan raakaöljyn tuotantolukujaan. Iran, Nigeria ja kumppanit ovat rakentaneet budjettinsa nykyhintojen varaan Saudi Arabian tyytyessä 80 dollarin tynnyri tasoon ja vakauteen. Saudien tuotantokustannus on 25 dollaria tynnyriltä.        Liuskeöljy ja -hiekka eivät näytä vaikuttavan hintoihin.        Mikä mättää, kun pumppuhinta pysyy 1,50 eurossa litralta, vaikka raakaöljyn hinta vaihtelee 40-140 dollariin tynnyriltä ?  Muutoksen pitäisi näkyä kuluttajahinnoissa.        Verot ovat kuluttajalle karhun koura. Veroton litrahinta on noin 60 senttiä. Noin  yksi euro menee siis verottajalle joka litrasta.       Jos raakaöljyn hinta laskee 10 prosenttia,  pumppuhinta laskee neljä prosenttia. Tämä on se yhtälö, joka pitää kuluttajahinnat käytännössä lähes riippumattomina raakaöljyn hinnasta. N

1236. Eilinen Ylen tv 1:n vaalikeskustelu

     Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava (Wittgenstein). Tämä tuli mieleen katsellessa Stubbin esiintymistä. Koko Stubbin puolue näyttää media esiintymissään  pukeutumisestaan lähtien hinaavan nyt suunnitelmallisesti ylimielisyysimagoaan alas päin.      Stubb  tarkoituksella  hyökkäsi  Sipilän kimppuun valtion omaisuuden myynnillä. Hän jäi siinä heikoille väittämällä, ettei valio saa olla riksisijoittaja. Sipilä pystyi entisenä yritysjohtajana helposti todistamaan, aivan okien, että valtion tilinpito pitää saada kaksinkertaiseksi, toisin sanoa normaalin kirjanpidon formaattiin. Silloin valtiokin näkee, onko  tase, eli rahat ja pääoma, tehokkaassa käytössä. Eihän kansalainenkaan pidä rahojaan tyynynalla, vaan miettii, paneeko rahat korkotilille vai jopa rahastoihin      Tässä Stubb toisti yleisen tason fraasia, ettei valtio ei saa lähteä riskialttiisiin hankkeisiin.  Sipilä oli analyyttisempi. Tasevarat on sijoitettava sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin maamme yrittäjyyde

1235. Matkiminen ei kannata

     Syksy meni nopeasti ihmetellessäni ja kulkiessani muiden mukana luentosalista toiseen ja opetellessani kulkemaan Helsingissä. Kielitaitoni oli lähes olematon, ja siksi ajattelin suorittaa vain sellaisia kursseja, joihin ei tarvinnut lukea vieraskielisiä kirjoja. Onnistuin ilmoittautumaan lokakuun puolivälissä fysiikan approbaturkurssille ja differentiaali- ja integraalilaskennan ykkösen kurssille. Jouluun mennessä suoritin trigonometrian tentin. Muutamassa kuukaudessa huomasin, etteivät luennot sopineet taidoilleni, koska ne vaativat jatkuvaa muistiinkirjoittamista.      Luentojen laiminlyönti kostautui ensimmäisen kerran fysiikan sähkötöissä. Luennoillahan aina kerrottiin, miten harjoitustöitä tehdään, mutta itse olin jäänyt näitä tietoja vaille. Oletin selviytyväni töistä matkimalla, mutta menetelmä osoittautui pelottavan varmaksi ja oppimattomuuden takaavaksi keinoksi.      Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1234. Kittilän rikostutkinta laajanee

     Kittilän Levillä tuntuu olevan vaikeaa pysyä huipulla. Hissiyhtiön kärhämät laajenevat.  Kunnanvaltuusto ampui omaan jalkaansa kunnanjohtajan erottamisessa, mikä on nyt myös KRP:n rikostutkinnan kohteena. Kohta kahakat näyttäät ottavan mukaansa kaikki, jotka pystyvät istumaan junan penkillä.      Nyt on menty siihen vaiheeseen, että kaikki häviävät. Tästä voidaan oppia jotakin. Etenkin pienissä kunnissa ja niiden yhtiöissä avoimuuden merkitys kasvaa. Tämä siksi, että pienet piirit ja sukulaisuussuhteet saavat päättäjät ajattelemaan, että nämähän on vain meidän juttuja, pöytäkirjoista voi tarkistaa asioiden kulun.     Kunnilla ollessa merkittävää paikallista valtaa ja päättäjien toimiessa tässä valtaympyrässä osallisena taloudelliset etuintressit saatavat törmätä ja tunteet kiihtyä. Täytyy muista, että alun perin Metsälä palkattiin panemaan Kittilän asiat kuntoon ja pyörät pyörimään. Näin tämä Kauniaisesta kotoisin oleva vihreä feministi aikoi tehdäkin, mutta törmäsi kylän va

1233. Talvivaara, Perä ja valtio

     Marko Eerolan kirja ”Kirottu kaivos” (Talentum) ottaa reippaasti kantaa Talvivaara-tarinaan. Kaivoksen kohtalo riipaisee syvästi kymmeniä tuhansia piensijoittajia.      On hyvä, että Eerolan tapainen sinnikäs ja taitava kirjoittaja on jaksanut perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän syvään pohjoisen traumaan ja esittää siitä näkemyksensä. Hän otti itsekin riskin sijoittamalla työpanoksensa kirjoittamiseen. Toivotaan onnistumista! Kaivos meni tunnetusti konkurssiin ennen kirjan julkaisemista.      Eerola ei ehtinyt ottaa kantaa siihen, miksi valtiolla on oma suunnitelma ja konkurssipesällä ja Perällä omansa viedä Talvivaaraa eteenpäin. Tätä sopii kyllä ihmetellä nyt.     Eerola pitää Laakajärven ja Jormasjärven sulfaattipitoisuuksien määriä liioitteluna.  Oulun juomavedessä on saman luokan sulfaattipitoisuus. Vesistöjen saastumisesta pohjoisen ja Savon suuntaan ei ole näyttöjä. Miksi samat kolme ukkoa antava aina medialle lausuntoja?     Ongelmia oli. Luvitus takkuili, k

1232. Maakuntahallitukset häämöttävät

    Päivän Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli sote-uudistuksesta. Kymmenen vuotta sitten olisi olut vaikeaa kuvitella, että yhteiskunnallisesti suuret ongelmat johtavat lopulta maakuntahallituksiin ehkä myös alueiden verotusoikeuteen. Hallintorakenteiden tehottomuus ja kansalaisten epätasa-arvo palveluissa ovat lopulta pakottaneet poliitikot suuriin korjaustoimenpiteisiin.     Nykyiset 18 maakuntien liittoa jäävät tulevassa kehityksessä kummajaisiski. Ne ovat liian pieniä kyetäkseen hoitamaan alueelliset tehtävät vaaleihin ja omaan verotukseen perustuen. Kaavaillut sote-alueet pystyvät tähän. Ely-keskukset ja  ja aluehallintovirastot on jossain vaiheessa tavalla tai toisella integroitava maakuntahallitusten kehitykseen.      On vain ajan kysymys, kuinka kauan tässä kehityksessä poliitikot pitävät uudistuksissa mukana nykyistä kuntajärjestelmää. Todennäköisesti kunnille jää joku symbolinen tehtävä.     Vaikka Kataisen hallituksen kuntaremontti tyssäsi seinään, se pohjustaa tie

1231. Kun vääryydet ja kaunat jatkuvat

Jos meille ei olisi menneisyyden painolasteja, elämämme olisi parempaa. Hyvä elämähän on sellaista, että  meillä on loputon uteliaisuus ja mielenkiinto elämää kohtaan. Yksilötasolla traumat voivat jatkua arkitasolla konkreettisesti koko elinajan. Sen sijaan valtio voi unohtaa epäkohdat jatkaa omatunto puhtaana eteenpäin. Tämä johtuu vähän ironisoiden sanottuna siitä, että valtioiden omatunnot säilyvät putaana, koska ne eivät käytä omatuntojaan. Vääryyshistoria on hyviä esimerkkejä puollollaan, kuka muistaa Belgian Kongon 1800-luvulta. Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1800-luvun puolivälissä. Se oli alusta alkaen institutionaalista, valtion harjoittamaa. Se oli myös raakaa käytännön tasolla kartanoiden ja niiden tilanhoitajien harjoittamina. Siellä orjuus muuttui vain toisen laiseksi Neuvostoliiton polttavissa helmoissa. Nyt Yhdysvaltoin Fergusonissa pulpahtavat pintaan maan vääryyshistorian haamuja. Helsingin yliopiston lehtori Outi Hakolan mukaan helppoja ratkaisuja siellä ei o

1230. Robotiikka marssii

     Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio. Karppaaminen vain  tukehtui tylsyyteensä.      Ammun televisiossa Jyrki Kasvi väläytti tuttua kolmatta teollista vallankumousta. Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme  toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten. Aineellinen internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla ja mitä reittiä pitkin tyhjentämään.      Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.      Kehitys on hyvin kiusallinen kaikille.      Kaikki pelkäävät kummitusta, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt. Poliitikkojen pitäisi reagoida ristiriitaisen näkymää: automaatio vie kiiht

1229. Tempperamentin holhouksessa

     Tutkijat ovat selvittäneet, kuinka pitkään fysiologinen moottori käy kuumana stressaavan tilanteen jälkeen. Toinen vatvoo asiaa viikko- tai kuukausitolkulla tapahtumaan jälkeen toisen purjehtiessa heti uusiin myrskyihin.      Ennen koululutus- ja työpaikat eivät olleet niin tiukoilla kuin nyt, oli jopa varaa valita mihin mennä. Tällöin ihminen luonnon evoluution lain mukaan pyrki tiedostamattaan työssään sille tasolle, johon hänen temperamenttinsa ja fysiologinen moottorinsa soveltuvat, ei aina parhaiten, mutta kuitenkin hyvin (goodness of fit).      Nyt tämä evoluution laki on törmännyt ja törmää seinään, koska koulutus- ja  työpaikat valitsevat parhaat. Kärjistäen sanoen jäljelle jääneet jäävät temperamenttinsa ja yhteiskunnan suojaverkkojen armoille.      Todellisuudessa tilanne ei ole näin synkkä. Meillä on kohtalaisen hyvä varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka tasaa temperamenttien erojen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen ja k

1228. Poliittiset nimitykset kurittavat perusopetusta

     Päivän Helsingin Sanomissa Antti Blåfield analysoi osuvasti perusopetuksen tulevaisuuden tekijöitä. Artikkelin mukaan opetusministeri Kiuru ottaa tässä valta ministeriöön opetushallitukselta. Pääsyyksi menettelylle hän esittää ministerin halua hääriä näkyvästi tällä tontilla ja laimeaksi sivujuoneksi opetushallituksen poliittisten virkamiesten aktiivisuutta vaikuttaa perusopetuksen sisältöön.      Niin tai näin. Pääjohtajien Vilho Hirven ja Jukka Sarjalan aikana opetushallitus toimi neutraalisti, tasapuolisesti ja asiantuntevasti perusopetuksen kehittämisessä. Tuloksetkin olivat hyviä, pisa-selvityksissä kukoistimme.      Kokoomus on viime vuosina urakalla miehittänyt opetushallituksen johtavia virkoja. Voidaan ainakin epäillä, että nimitettyihin on tarttunut fantasia uho perusopetuksen vaikuttamisessa. Tähän  mahdollisuuteen viittaisi peitellysti myös Blåfield.      Tapaus antaa viitteitä siitä, kuinka monilonkeroiset vaikutukset poliittisilla virkanimityksillä voi olla. Ne

1227. Kittilän laiton päätös

Kittilän kunnanhallitus kokoontuu tänään antamaan lopulliset potkut Anna Mäkelälle. Kunnanvaltuusto on jo aiemmin irtisanonut välittömästi Mäkelän. Vt kunnanjohtaja Esa Mäkinen esittää, että kunnanhallitus ei panisi täytäntöön valtuuston päätöstä, koska se on hänen mukaansa laiton. Vt kunnanjohtaja tekee aivan oikein, koska muutoin hän itse saataisi syyllistyä laittomuuteen. Jos kunnanjohtaja voidaan erottaa pelkästään luottamuspulan takia ilman perusteluja ja Mäkelän oikeusturvan takaavia kuulemisia, ollaan kunnallishallinnossa huteralla pohjalla. Tämä suuremmalla syyllä, koska jonkin asteisen epäluottamuksen tulee vallitakin kunnan toiminnan muutoshakuisuuden takaamiseksi. Näyttää siltä, että potkujen takana on  Palosaaren johtaman hissiyhtiön epäselvyydet kilpailuttamisessa, josta Mäkelä on tehnyt rikostutkintapyynnön ohi valtuuston ja hallituksen. Mäkelällä oli ilmesisesti aihetta epäillä pyynnön tyssäämistä johtoelimissä. Poliisitutkinta on kesken. Nyt olisi kaikin puolin

1226. Poronhoitoa ja jäärataa

     Päivän Helsingin Sanominen mukaan maassa on liika poroja. Jäkälä ei riitä 200.000 porolle. Tarvitaan ruokkimista.      Porojen liiallinen määrä luonnon kantakykyyn nähden on tiedetty jo vuosikymmeniä. Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua. Syy siihen on, että porotalous on tärkeä paikallinen elinkeino, jossa on paljon ristiriitaisia näkökulmia. Porotaloudessa tilannetta voidaan verratta valtion päätökseen, jossa maanviljelijöiden peltoalla supistettaisiin. Siitä syntyy poru.     Toinen porotaloutta ja matkailua uhkaava tekijä on kaivostoiminta. Talvivaarasta huolimatta pohjoisen kaivosteollisuus on massamme tulevaisuuden ala,  joka jo nyt  kasvattaa bkt:tä sadoilla miljoonilla euroilla.     Kolmas horisonttisissa häämöttävä peikko paikallisille elinkeinoille on Jäämerirata-hanke. Suunnittelijoiden pöydillä on kolme eri ratareittiä: käsivarresta Norjan rannikolle, päälakia kohti Kirkkoniemelle ja Sallan kautta Alakurttiin. Jälkimmäinen on juuri nyt vahvoilla Nojan nostettua Soklin

1225. Feikkiasiantuntija

     Asiantuntijat ovat marssineet kaikilla elämän alueille.      Talouden asiantuntijat ovat yleensä hyvin koulutettuja. He pystyvät omien käsitteiden avulla analysoimaan pätevästi menneisyyttä, mutta ennusteet menevät yleensä pieleen. Yhdysvaltalaisen tutkimukset mukaa roskakuskit pystyivät parempaan osuvuuteen. Tämä johtunee siitä, että jälkimmäiset ennustivat poikkeavasti, mikä on talouden kehitykselle tyypillistä. Taloushan ei ole oikeastaan tiedettä, vaan arvaamatonta käyttäytymistä.      Johdon ja organisaation feikki asiantuntijat myyvät varmuutta päämääränä ansaita rahaa. Jargonin hallinta on tärkeää. Pitää olla myös itse menestyvän näköinen, hyvä pukeutuminen, kallis kello ja arvokas auto. Johto voi hyötyä heitä selustan turvaamiseksi pieleen menneissä manöövereissä. Onnistumiset menee johdon piikkiin.      Arkisen elämän alueen feikit voivat kouluttautua viikon kursseilla  tekopäteviksi. Varma mediaesiintyminen, kirjoitettu kirja, oma termistö varmistavat bisneksen pyö

1224. Matematiikan tehtävä

     Pisa-tutkimuksien mukaan suomalaisen koululaisten ja opiskelijoin  kiinnostus matematiikkaan näyttää hyytyvän. Samaa osoittaa päivän mediakeskustelut. Tämä on huolestuttava suuntaus.      Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaa ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan".      Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.      Matematiikan perusteet, kuten prosentti- ja  murtolukulaskemien, yhtälön muodostaminen ja ratkaisemien sekä kohtuullinen päässälaskutaito, pitäisivät olla ainakin  joten kuten kunnossa.      Toisaalta tavallisen matematiikan tason hallinta on vain yksi ajattelutavan sektori. Elämä ole yhtä suurta laskusääntöä. Matemaattisen ajattelun painottamien liika voi johtaa ihmisen jumiutu

1223. Kokoomusjohto ennen vaaleja

     Asiaa on edes vaikeaa ajatella.  Auttaisiko pikasilmäys historiaan?      Heti sodan jälkeinen aika kannattaa tässä yhteydessä unohtaa. Paasikivi vastaan Fagerholm ja Kekkonen, mitä niistä enää. Kekkosen presidentti aikana pääministerillä ei ollut väliä, Tamminiemi käskytti. Koivisto oli syvien vesien alla toimiva pitkäkäsi kansleri. Ahtisaari ja Halonen kannattaa hypätä yli.      Tästäkin historiasta voisi oppia jotain. Totuus kuitenkin on, ettei historiasta opita milloinkaan mitään.      Siis nykyhetkeen. Pääministeripuolueelle täytyy tuntua  kimakalta kirveen iskulta Sauli Niinistön sivallus hallituksen saamattomuudesta  ja seitsemän vuoden talouspolitiikan katovuosista. Kirves putosi kerta kaikkiaan väärään aikaa Stubbin ihanneryhmän niskaan, kuuppa himmeni. Stubbin näkyminen julkisuuteen on sen näköinen, että joku on juuri tappanut hänen koiransa.     Kun Stubbin ihanneryhmän kuva on hajallaan niin, mitä tekee kokoomuksen konkarijohto. Se kädet syyhyävät kireiden lukko

1222. Tulevan hallituksen talouspolitiikka

     Sipilä on linjannut moneen kertaan ohjelman perusteet, viimeksi Porissa puoluevaltuuston kokouksessa. Siis valtion velkarahoitus poikki, omaisuutta myyntiin, sijoitusrahasto, järkevää perusinfraa, julkisen sektorin tuottavuus ja kuntien tehtävien perkaaminen ja lopuksi tietenkin lupaviidakon purkamista.      Tulevan pääministeripuolueen ollessa tätä mieltä, muiden on hallituspuolueiden on taivuttava tämän suuntaiseen talouspolitiikkaan.      Vaikein kohta on julkisen sektorin tuottavuus. Sipilä ei puhunut mitään kuntien määrän supistamisesta mitään. Tämän unohdus on poliittista sanatonta retoriikkaa. Sipilän vaikeneminen kuntamäärästä on toisaalta ymmärrettävää soten toteuttamisen takia. Jos sen rinnalla aletaan vielä häärätä suuressa kuntaprojektisissa,  voi käydä niin, että molemmat hankkeet jäävät puolitiehen.      Valiovallan työtekijöiden täytyy pitää Sipilää silmällä rajujen henkilöstöleikkausten uhan takia. Siitä on jo saatu esimakua Sipilän taannoin yrittäjäpäivillä

1221. Luvat ja lupien varjot

     On ehdottomasti hyvä, että hallitus on tarttunut ministeri Tarastin johdolla lupien setvimiseen, taltuttamiseen ja uusien käytäntöjen esittämisen. Nyt työryhmä käy läpi kansainvalaisiä selvityksiä ja kehityssuuntia. Hajonta näyttää olevan suuri, kuten saattoi odottaa. On yhden luukun periaatteita, sähköisä sovellutuksia, enimmäisaikoja, jne      Tarastin ryhmän tuloksia odotellessa kannattaa muistaa lupatalkoiden historiaa. Se on täynnä hyvää tarkoittavia aikomuksia ja pikku hiljaa sammuneita työryhmiä, ministeriöissä, virastoissa, kunnissa ja hallintoyksiköissä. 1990-luvulla eduskunnan hallintovaliokunta takoi asiaa lupariihessä.      Asian vaikeutta kuvaa, että kauppojen aukioloajat ovat osoittautuneet hankaliksi sovittaviksi, vaikka asiakkaan näkökulmasta kaupat saisivat olla auki, milloin kauppias katsoo sen kannattavaksi.      Ei voi syyttää mitään tahoa lupien purun vaatimattomista tuloksista.      Yhteiskunnan ilmiöt ovat jatkuvassa muutostilassa, jossa julkisen val

1220. Poliisit kansanedustajina

     Suomessa poliisiin luotetaan  harvinaisen paljon ja sen imago on hyvä. Tämän yhtenä seurauksena on ollut poliisitaustaisten kansanedustajien suuri määrä, kuusi edustajaa. Tässä ei sinänsä ole moitittavaa, sillä onhan eduskunnassa myös runsaasti maanviljelijöiden ja yrittäjien edustajia,      Ongelmaksi saattaa nousta se, että poliisit eduskunnassa enemmän tai vähemmän aktiivisesti edustavat erästä valtion tehtävän ydintä: oikeusjärjestelmän valvonta- ja kontrollielementtiä.      Käytännössä tämä on näkynyt muiden muassa siinä, että poliisin toimivaltaa ei ole rajoitettu OECD-maiden käytäntöjen tasolle.  Päin vastoin eduskunta on sitä jatkuvasti  lisännyt, televalvonta, urkinta, jne,      Arkitasolla poliisikansanedustajien vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen  näkyy runsaana esiintymisenä mediassa. Muiden muassa eilen A-studiossa poliisikansanedustaja Ismo Soukola teilasi lyttyyn poliisin liikennevalvonnan työaikakirjanpidon. Tilastot osoittavat liikennevalvonnan lisääntymi

1218. Vaalien voittajat

     Mielipidemittaukset ovat yleensä luotettavia. Niissä kuitenkin raahaa mukana vaalipäivään asti epävarmuusmomentti.  Puoluetoimistot tietävät, että vaalien voittajia ovat ne, jotka pystyvät eniten vaikuttamaan enemmistön välinpitämättömyyteen ennen vaalipäiviä.      Tässä odotuksessa ja myllytyksessä yhteiskunnan suuri digitaalinen käsi heittää kiihtyvään tahtiin lannoitteita, jotka saavat ihmiset sinkoamaan jatkuvasti poliittisia ajatuksiaan ilmaan. Niinpä ilma on alati poliittisessa pöllytyksessä. Mielipidemittauksen tulokset ovatkin  kuin ilmastoraportteja, sää muuttuu jatkuvasti.      Poliittisessa sähinässä ennen vaaleja voi hyvinkin käydä niin, että demarit ay- ja naislähtöisen politiikan sekoituksella, johon sopivasti sinne tänne heitelty tasa-arvototuuksia, voivat yllättää. Kokoomuksen peli ei ole pelattu. Siellä on hyviä aivoja ja rahaa käytettävänä.      Jää nähtäväksi, mattaako Sipilä olla tokaisematta julkisuuteen mitään provokatiivista, kuten  julkissektoriin yli

1217. Pentti Haanpää

     Hän ei ollut kummallinen mies, kuten väitetään. Hän oli sen kaltainen mies kuin Pohjois-Pohjanmaalla miehet yleensä siihen aikaa olivat. Kalastus, metsässä liikkuminen, miesporukoissa istumien, ryypiskely ja rähinöinti kuulivat silloisiin jokamiehen oikeuksiin.      Ihmeellistä oli Päätalon kirjoitusvimma ja se, että hän osui kirjottajan päämäärässään kerralla oikeaan. Tätä hän ei tienkään aloittaessaan tiennyt. Linna harhaili pitkään oppiakseen korkealentoisen kirjoittajatyylin. Sitten tuli  "Tuntematon sotilas".  Päätalo kamppaili aluksi pitkää "Nyyrikkijensä" kanssa, kunnes Gummerus ohjasi hänet realismiin "Ihmisiä telineillä".      Haanpäästä tekee erikoisen  se, että hän peruskertojalleen uskollisena ikään kuin piilossa omalta itseltään ja itse sitä käsittämättä, nousi teoksillaan yhteiskuntakriitikoksi, kansakoulupohjalta.      1950-luvun alussa syystä tai toisesta hänen lähipiirisuhteensa alkoivat rakoilla. Päivän HS artikkeli Haanpäästä

1216. Uralla eteneminen

     Ura ei välttämättä tule  ensimmäisenä mieleen, kun maassa on ylivirittynyt työn saamattomuuden ilmapiiri ja yt:t jauhat ihmisiä ulos työpaikoistaan.      Kuitenkin työ ja ura ovat asioita, joista kannattaa puhua, ryhtyä sen eteen töitä tekemään, ainakin uneksimaan niistä.      Aluksi on  tavalla tai toisella on hakeuduttava ruohonjuuri- tai katutason tehtäviin, joissa voi osoittaa innostuksensa tai jopa intohimonsa jollekin tehtävälle. Tässä olisi hyvä noudattaa Hitchcockin oppia: "Kun teet jotain, tee se oikein".      Itseään ei saa vähätellä. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi naisten ja miesten erilaisena suhtautumisessa tarjottuun uuteen tehtävään.  Naiset jättävät hakematta, jos he  tehtävän yhdelläkin osa-alueella kokevat taitonsa riittämättömäksi.  Miehet eivät välitä. Samaan tehtävään naisilla on eilisen A-studion mukaan 300 euroa pienempi palkkatoivomus.      Vähättelyn sijasta pitää pyrkiä pois mukavuusalueeltaan. Täytyy siis ottaa haasteita vastaan, jopa

1214. Maatalouden ympäristötuet

     Viimeisimmässä  MOT-ohjelmassa maatalouden  ympäristötuet saivat kyytiä. Ensi vuonna tukea maksetaan 215 miljoona euroa. Tarkoitus on, että maanviljelijät käyttävät nämä rahat toimenpiteisiin, joilla estetään lannoitteiden valumista Itämereen, yleensä vesistöihin. Mutta meri vain saastuu entisestään.      Aiheesta on kehittymässä täydellinen soppa. Rahat piti kohdentaa sinne, missä sen vaikuttavuus on suurin, siis Lounais-Suomen eteläosiin, missä lannoitteita käytetään eniten. Viime hetkillä konsulttien  painostuksesta aluetta laajennettiin Vaasan rannikosta Helsingin rannikolle. Kohdentaminen oli tipotiessään ja suojeluraha muuttui lopullisesti elinkeinotueksi. Asikkalakin saa tukea sen pohjaveden kuvitellun saastumisen takia.      Maalaisjärjellä olisi selvää, että peltojen ravinneanalyysit olisivat julkisia. MTK:n Liisa Pietolan mielestä näin ei ole, vaan ne ovat henkilökohtaisia kuin verinäytteet. Ajatus elinkeinotuesta saa vain näin lisäkatetta. Jos ne olisivat julkisia

1213. Perussuomalaisten kohtelu nuorisorahoissa

     Korkein hallinto-oikeus antoi eilen päätöksen vuoden 2013 määrärahajaosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) saa harkita uudelleen perussuomalaisten kohtelua. Sen nuorisojärjestö haki silloin 23000 euroa ja sai 15000. Lähes 40 kansanedustajan puolueena tämä näytti jo silloin epäilyttävältä.      Ensimmäinen kysymys on, miksi Arhinmäki teki näin ja toinen miksi virkamiehet suostuivat esittelemään asian näin ministerille.      Kysymys voidaan asettaa laajempaan kokonaisuuteen. Monet vakavasti otettavat tahot, viimeksi Esko televisiossa  21 .1, ovat esittäneet politiisten virkamiesten sotkevan päätöksen tekoa ministeriöissä.     Tässä tapauksessa Arhinmäen esikunta perusteli lain vastasesti päätöstä. Se vetosi nuorisolakiin, joka mainitsee tasa-arvoisen suhtautumisen eri ihmisryhmiin. Tämä aivan OK.      Jos virkamiehet olisivat olleet esittelijöinä, he olisivat ymmärtänet, että perustelut eivät päde. Päätös oli poliittinen ja tässä tapauksessa myös lainvastainen.     

1212. Sähkön puhelin myynti

     Tilanne, jossa sähkön myyjä soittaa asiaakkalle tarjotakseen sopimusta, on asiakkalle yllätävä ja paljon tieto vaativa päätöksen tekohetki. Hänen pitäisi tietää muutamassa kymmenessä sekunnissa, mikä on hänen kulutuksensa, sähköyhtiönsä, onko hänen sopimuksensa määräaikainen, jos on, milloin se pääätyy, vai toistaiseksi jatkuva,   mikä on hänen sopimuksessaan sähkön perusmaksu sekä yö- ja   päiväsähkön hinnat ja mikä on yleesä sähkön marrkkinatilanne. Vanhemmilla henkilöillä tämä saataa   päätä huimaa.  Tilanne paranisi sillä, että puhelin myynti kiellettäisiin, kuten kännykkäliittymissä on tehty. On yksi mutta. Silloin myös sähköyhtiöt eivät voisi tedä 14 vuorokauden kuluttua vastatarjouksia puhelimitse.    

1210. Poliisiin imago ja budjettirahan kerjuu

     Suomessa luotetaan maailmassa ehkä eniten poliisiin. Aarnion juttu ei ole tärvellyt kuvaa,   vaan 86 prosenttia luottaa polisiin. Poliisia arvostetaan. Hyvä      Poliisisilla on myös hyvä ja kuuluva edustajaryhmä eduskunnassa Kari Tolvasen johdolla. Hän pääsee puhumaan poliisin puolesta mediassa säännöllisin väliajoin.      Siitä saakka kun televisio tuli   Suomeen, poliisi on ollut taitava puhumaan julkisuudessa   ja taktisesti oikein ajoitettuna esiintymään televisiossa lisäresurssien saamiseksi.      Tänään poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen esiintyi aamun televisiossa pontevasti resurssiasiassa,   juuri ennen ensivuoden talousarvion täydentämistä. Hän totesi, että meidän ei tarvitse odottaa 70 vuoden takaista sotaa, se on jo meillä. Konepistooleilla ammutaan kaduilla. Ammattiyhdistysmiehelle sävy joten kuten sopii, siinä ja siinä      Meillä on kuitenkin muita valtion tehtävien ytimeen kuuluvia virastoja, jotka eivät saa ääntään näin reippaasti ku

1208. Sipilän yritysopit ja hallitus

     Sipilä on puheissaan tuonut reippaasti esille yritysmaailman tapoja johtaa organisaatioita. Näyttää siltä, että hän halukas soveltamaan näitä oppeja jukishallinnon kehittämisessä ja johtamisessa, jopa hallitustyössä. Hän ikään kuin   ajattelee, että sielläkin johtamien yhtä suurta laskusääntöä, jolla ongelmat puretaan ja toimivat ratkaisut jalkautetaan maastoon, pitkin maakuntia.      On todennäköistä, että Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen tulevat valituiksi seuraavan eduskuntaan suurilla äänimäärillä. Tällöin heitä on vaikeaa ohittaa tulevan hallituksen ministerivalinnoissa. Ainakin toinen on valittava. Entiset puheenjohtajat tulevat joka tapauksessa toimimaan ja vaikuttamaan Sipilän lähipiirissä tavalla tai toisella. IL:ssa Mika Koskinen toteaa, ettei tällainen tulisi kysymykseen yritysmaailmassa. Pitää paikkansa.      Tilanteen tekee vielä vaikeammaksi se, että Sipilä on luvannut supistaa hallituksen kokoa. Tämä ei taida nyt onnistua. Keskustassa ministerin vuoraan odotta

1207. Mielikuvilla tuloksia

     Ministeri Huovinen kertoi viikon vaihteessa televisiossa tyytyväisenä uudesta soten linjauksesta. Siinä tuottajavastuu annetaan 19 kuntayhtymälle. Tämä sinänsä voi olla hyvä ratkaisu, mutta niin paljon jää asioita auki, että hirvittää. Se on vasta aikomus lähteä kotilaiturilta lohta pyytämään.      Päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli oiva kuvaus soten kompuroinnista. Tänään akatemiaprofessori Kaarlo Tuori piti varmana, että edessä on perustuslaillisia ongelmia kuntien rahoituksen ja tehtävien järjestelyissä.      Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi televisiossa edelleen tänään, että sotealue ei tarvitsee vaaleja ja että rahoitus voidaan hoitaa alueen   kuntien osuuden suhteissa. Ei voida. Perustuslaki tulee vastaan.      Nyt on tultu pisteeseen, jossa julkisuuteen on esitettävä suunnitelmia arvioitavaksi, miten soten yksityiskohdat aiotaan toteuttaa. Muuten menee luottamus soten johtoryhmään. Eihän tällaista   hapuilua ja epämääräistä askeltamista enä

1205. Kittilän kunnanjohtajan erottaminen ja takaisin otto

     Asia onkin kauan poreillut julkisuudessa. Kunnanjohtaja Anna Mäkelä on osoittautunut tarmokkaaksi ja asioihin tarttuvaksi johtajaksi. Hän ei ole kumarrellut paikallisia satraappeja.      Mäkelä puuttui Levi Ski Resortin hankintoihin, joissa   toimitusjohtaja Jouni Palosaaren epäillään tehneen hankintoja ilman kilpailuttamista. Itävaltalaisia epäillään suositun. Poliisitutkinta on vireillä.      Tämä on niin sanottu klassinen esimerkki siitä, kuinka kaikkivoipaisuuteensa vaipunut pieni piiri yrittää torjua sen valta-asemaa uhkaavat tekijät. Silloin seistään rintarinnan puolustamassa veljiä ja sisaria.      Tapauksen klassillisuutta osoittaa se, että aluksi oltiin odottamassa Mäkelältä aktiivista toimintaa kunnan asioissa, mutta kun hänen eräät aktiivitoimet eivät sopineet paikallisille pomoille, viraltapano tulee.      Ennen tämä oli valtiolla yleistä, mutta nyt se näyttää jatkuvan kuntasektorilla. Suurissa kunnissa tämä ei onnistu enää.      Tässä tapauksessa täytyy

1204. Johtajan nöyryyttäminen

     Viikon vaihteessa teollisuusmaiden kokouksessa luotiin toivoa maailman talouden kasvuun. Siellä myös kohdeltiin epäasiallisesti Putinia. Sillä haluttiin antaa maailmalle kuva, että suuret maat pitävät Putinin toimia Ukrainassa, Itämerellä ja Atlantilla   varallisina ja riskialttiina Euroopan rauhalle. Merkel vertasi tilannetta jopa I maailmansodan alkamiseen.      Kannattaa tietää, miten Venäjä menetti aseleposopimuksessa 15.11.1917   kolme kertaa Suomen kokoisen alueen (miljoona neliökilometriä). Lenin puolusti menetyksiä sillä, että nyt vähän levähdetään ja otetaan myöhemmin takaisin   Toisessa maailmansodassa Stalin lunasti   menetykset otti maat takaisin korkoineen. Puolaa kohdeltiin törkeästi.      Neuvosliiton romahdettua siitä itsenäistyi 14 valtiota.      Mitä siis nyt? Niillä jotka ovat kauimpana Euroopasta, näyttää olevan kovimmat sanat. Näiden maiden johtajien kannattaa kerrata maailmansotien historiaa. Euroopassa ne muistetaan ja   tiedetään.      Voidaan e

1203. Lörtsy heitti haasteen viranomaisten somen käytölle

     Lörtsytapaus osoittaa, kuinka nopeasti ja itsevarmasti   some sieppaa aiheen julkisuudeen käsitelyyn. Se alkoi somen summittaisella pistolla Eviran byrokratian yhteen kukkaseen ja samalla viraston julkisuusmaineseen. Tähän Evira vastasi odottomattomasti takaisin somen mitalla.        Tämä on uutta, jopa ennennäkemätötä viranaomaisielta. Tätä voidaan pitää lähtölukauksena siihen, miten viranoamainen ja somekansa tulevaisuudessa keskustelevat viranomaisten sormissaaan pitävästä kansalaisia vaivaavasta ongelmasta. Stubbin twiittausta Talvivaarasta ei saa sotkea tähän. Stubbi aloitta siellä. Nyt aloitti someporukka,        Nyt viimestään viranomaisten ja muidenkin   on tajuttava, että some on kuin jatkusvasti maata ja mantuja kiertävä hyvää ja paahaa tarkoittava kulkuriporukka, joka nyhtäisee matkallaan   käsitellynsä millaisen asian tahansa ja heittää sen sitten pusikkoon.        Se miten viranomaset vastavat tähän haasteseen ei ole yksinkertaien asia. Eviran tapauksessa

1201. Media ei kerro

     Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa. Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta. Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan jättämisestä.      Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää, mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.      On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista, jne.      Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan esimerkiksi artikkeleita lisää siitä, millaisia vaihtoehtoja soten toteuttamisessa on: mitä hoitoketjun sauma

1200. Digitalisoinnin haaste – oma ministeri

     Kansalaisen kannalta hyvä ja toimiva digitalisointi tarkoittaa samaa kuin, jos meillä kaikilla olisi samankaltaiset palvelut kuin verkkopankissa, muta ne koskisivat kaikkia elämämme alueita, jotka on julkisessa ja miksei myös yksityisessä itc:ssä. Tällöin pääsisimme kätevästi tunnusluvuilla tai elämän kortillamme katselemaan ja asioimaan eri instituutioiden kanssa.      Tuottavuus nousisi joka taholla:   arkielämässä sekä julkis- että yksityissektorilla.      Kun tarkastellaan, mitä tämän haasteen puolesta on tehty ja tehdään, yritystä ei puutu. On muiden muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös 16.6.2009, valtion ict:n uudistuneita strategioita ja ict-johtajien kierrätystä sekä ict-toimintojen kokoamista Valtoriin, jne.      Missään nimessä ei voida syyttää ketään yrityksissä mukana olevia vastuuhenkilöitä. He ovat hyviä ja päteviä ihmisiä.      Missä ihmeessä on syy digitalisoinnin tyssäämiseen?      Ehkä ne ovat kuuluisissa rakenteissa ja maan tav

1198. Kokoomuksen ja keskustan saavutukset

Tänään Sauli Niinistö Keskisuomalaisessa   ja Esko Aho YLE:ssä käyttivät merkittävät puheenvuorot. Niinistö syytti välillisesti kokoomusta mielikuvilla johtamisesta ja Aho saamattomuudesta.   Ex-puoluesihteeri Tujunen tietää, mikä rooli kokoomuksen mielikuvajohtamisella oli konsulteilla. Joka tapauksessa fantasiapäivät ovat ohi.   Aho vei Suomen nopeammin EU:un kuin nykyhallitus soten alkuun.   Ahon linjaukset tulevan hallituksen toimintatavoiksi ovat järkeviä. Valtiosihteerit pois sotkemasta asioita ja talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta poliittisen ohjauksen ydin.   Ahon strategiset eväät uudelle hallitukselle ovat: Suomi digitalisoinnissa maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamiseen tehoa, teollisuuden perustan varmistaminen, uutta yrittäjyyttä, enempi riskinottoa ja monipuolisempaa kansainvälisyyttä.   Erityisen rankkana Ahon linjaukset suuntautuvat valtion ict:en. Sillä piti hoitaa digitalisointi ja palvelujen tuottamisen tehokkuus. Toisin on käynyt. E

1197. Stubbin twiitti Talvivaarasta

     ”Kiitos Talvivaara! Vastoinkäymisistä huolimatta hienoa toimintaa. Oli hienoa kuunnulla ja keskustella. Täysi tuki hallitukselta”.       Miksi tämä herätti kiivasta protestointia IS:n verkkosivulla? Sehän on päällisin puolin aivan OK.      Hän   kirjoitti sen käytyään tutustumassa   ministeriryhmän vetäjänä konkurssiin menneeseen Talvivaaraan. Talvivaara on herättänyt ja herättää edelleen hyvin ristiriitaisia ja monipolvisia mielipiteitä, jopa tunnekuohuja. Voi myös olla, että monet vääryyttä kärsineet joutuvat maksamaan pelkillä tunteillaan kohtaamansa epäoikeudenmukaisuudet.      Nyt voidaan kysyä, miten pääministerin twiittimaailma voi kohdata järkevällä tavalla traumaattista ja monikasvoista Talvivaara, ylipäätään monimutkaisia ja vaikeita yhteiskuntaa vaivaavia ongelmia.      Ex-puoluesihteeri Tujunen puolusteli   ihailevaan sävyyn 7. 11. Pressiklubissa Stubbin twiittailua, se on tulevaisuutta.      Näyttää kuitenkin siltä, että twiittailu ei ole pääminister

1194. Keskustan vaalitempaus Kollajalla

     Juha Sipilä puhui hiljattain vakavilla kasvoilla Kollajan altaan rakentamisen puolesta. V. Niinistön mielestä tällainen puhe asettaa meidät hölmölaisten asemaan.      Ilmeisesti Pohjolan Voimalla on edelleenkin suuri  intressi ja valmius rakentaa  Kollajan allas. Osa paikallisista kannattaa ja osa vastusta hanketta.   Loputkin Iijoen lohikannasta kuulemma tuhoutuisi ja samalla   matkailulle aiheutuisi verisiä tappioita.      Talvivaaran toiminta on konkurssissa. Väki uhkaa häipyä pyörittämästä malmikasojen jatkojalostamista. Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee. Työpaikkoja pitäisi luoda.      On kulkemista hölmöläisten metsässä, jos kuvitellaan Kollajan rakentamisen nopeaan työllistämiseen. Nykyisen koskien suojelulain voimassa ollessa ja hitaassa lupaprosessissa aikaa voi tärvääntyä 5-10 vuotta. Natura 2000 tarjoaa oman vastuksensa rakentamiselle.      Kollaja saattaa jossain vaiheessa olla energiataloudellisesti rationaalinen investointi. Elämä ei kuitenka

1193. Alueorganisaatiot – maakunnat

     Joku viisas on sanonut, ettei tulevaisuutta kannata suunnitella, koska   tulevaisuus ei ole totta. Ota tuosta selvää.      Selvää kuitenkin on, että Suomeen on rakennettu ja ollaan rakentamassa enemmän tai vähemmän maakunnallisia jakoja seurailevia organisaatioita. On aluehallintovirastot, ely-keskukset ja maakuntien liitot. On olemassa vielä muitakin kuten käräjäoikeudet ja vankeinhoidon alueyksiköt.   Uutena joukkoon tulee sote-alueet ja niiden alaorganisaatiot.      Jos kehitys jatkuu vuosikymmeniä saman kaltaisena osittaisuudistusten kautta tapahtuvina suurhankkeina , lopputulos voi olla pirstaleinen, epätaloudellinen eikä välttämättä vastaa yhteiskunnan tarpeita      Joka tapauksessa alueellisten organisaatioiden tulevaisuuden hahmot pitää nähdä heijastuksina yhteiskunnallisesta kehityksestä ja tunnistaa, että alueorganisaatiotkaan eivät ole   milloinkaan parhaalla   mahdollisella tavalla järjestyksessä ja yhteistyöhön taipuvaisia, puhumattakaan itsetarkoituksia.

1192. Trafin automaksujen hinnoittelu, oikeudenmukaistako

Aamun uutisten mukaan Trafi rikkoo tieliikenteen   ajoneuvoihin liittyvissä rekisteröintien maksuissa maksuperustelakia. Esimerkiksi ajokortin rekisteröinnin 11 euron maksussa on euro liikaa. Vuosina 2010-2014 likaa peritiin 38 miljoona euroa, jolla subventoitiin vastaavia ilmailu-, meriliikenne- ja rautatieliikenne maksuja. Autoilijat siis tukevat muita liikenne muotoja, vaikka laki kieltää sen.   Trafin pääjohtaja Kari Wilmannin mukaan tilitarkastajat ovat hyväksyneet ylihinnoittelun ja siitä pyritään eroon. Tähän voidaan todeta, että   ei lakia pyritään noudattamaan, vaan sitä noudatetaan.   Lain edellyttämiin hintoihin ei kuitenkaan kuulemma voida siirtyä nopeasti, koska muiden liikennemuotojen edustajat voivat suuttua siitä, koska heidän maksut nousivat.   Euron kahden liikamaksu ei tietenkään suurelta vaikuta. Kyse ei ole siitä. Mihin vedetään raja, jossa niin sanottu ristiin subventointi sallitaan. Kyse on neutraalin hallin periaatteiden noudattamisesta, jossa virk

1190.

     Ei tarvitse kiihottaa mieltään 1970-luvun USA vastaisilla kiivailla opiskelijoiden kaljakuppila-rähinöillä. Silti Yhdysvaltain toiminta viimeksi Irakissa verrattuna nyt Venäjän ryntäilyyn Ukrainassa kuuluvat samaan C ahnauksiin. Ei viitsi edes ajatella USA:n manöövereitä 1950–luvulla tehdä Kuubasta Batista renkinään gangsterivaltio.       Putin on sivistynyt mies ja tuntee historian, etenkin Yhdysvaltain. Täytyy itse kunkin kysyä itseltään, miltä Venäjän nöyryytystilassa sen   johdolta tuntui USA rellestäminen Irakissa. Tähän voi joku todeta, kuten Unkarin sankaripääministeri Miklos Nemeth, 1989 rajojen avaajaa, että Venäjän johto pelkää kansaansa ja rakastaa vain omia etujaan. Niin tai näin.      Joka tapauksessa kun olemme joukolla tuomitsemassa Putinin strategian vai pitäisikö sanoa päivän askeleita, kannattaa huomata, että kyllä muuallakin on osattu.      Tilanne meille eurooppalaisille on nyt vain hyvin ikävä. Obamalla ei ole mitään syytä puuttua mantereemme tila

1188. Venäjä meriherrana – väärät meret

     Missä on kylän radio? Turha kysymys itc-aikana, sama Venäjän meriherruudesta. Mitä Venäjä sitten ajaa takaa Itämeren ylenpalttisessa aktiivisuudessaan?      Helsingin Sanomat vastasi osin kysymyksen tänään pääkirjoituksessaan mainiten henkisen väsyttämisen. Toisaalta ulkopoliittisen instituutin Hanna   Schmid piti yhtenä vaihtoehtona Itä-Ukrainan liittämistä Venäjään hivuttautumisen ja naamioitumisen alistusstrategialla.      Venäjän päätarkoituksena ei ole lisätä pääsymahdollisuuksiaan maailman merille. Se on jo koeteltu tie kummassakin maailmasodassa. Sotateknologian kehittyneisyyskin tee tämän nyt tarpeettomaksi.      Venäjän uusmahtavuus vaatii kuitenkin Itä-Ukrainan Venäjään liittämisen lisäksi muita näyttöjä. Maayhteys Krimille ja pääsy Mustallemerelle kasvattaa itsetuntoa. Nämä ovat Venäjän päämäärät nyt.      Venäjän mahtavuusstrategian kannalta Mustameri on kuitenkin väärä meri. Nato vartijoi sitä kuten Tanskan salmia ja Jäämeren meriväyliä länteen.

1187. Haluatko eliittiin

     Kaikki eivät halua. Eliittiin kuulumisesta ja siellä   aseman pitämisestä seuraa, että oleta valmis toimimaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation johdossa.      Jos haluat eliittiin sinun on syytä syntyä koulutusta arvostavaan perheeseen. Ei välttämättä. Vaatimattomista lähtökohdistakin voi nousta silti eliittiin. Nykyiset elitistit tulevat nyt melko tasaisesti eri luokista: kolmasosa työläistä ja maanviljelijöistä, kolmasosa keskiluokasta ja kolmasosa yläluokasta (Ilkka Ruostesaari 2014). Loppututkinto edistää ehdottomasti eliittiuraa.      Järjestötoiminta (puoluetoiminta) sekä verkostojen luominen esimerkiksi sukulaisten ja ystävien avulla auttavat matkalle maineeseen. Lahjakkuus ei ole pahitteeksi. Sosiaalinen kyvykkyys toisten seurassa avaa väyliä ja lopulta sinut   katsotaan kuuluvan mukavien ihmisten joukkoon. Toki paineita ja änkyräihmisiä sinut on siedettävä.      Jos et ole valmis vaalimaan eliittiuraasi jatkuvasti, voit jumiutua paikallesi näky

1186. Mars Kiinaan Aalto-yliopisto

     Monikasvoinen mahtavuus kuin Henrik VIII. Tämä tulee mieleen Kiinan nykyimperiumista. Sen maailman toiseksi suurin talous ja armoton häkä taivalla tarjoavat viennillemme valtavia mahdollisuuksia. Kone Oy:n vaijerissa emme voi hinautua.      Kiina on nyt siinä tilassa, jossa keskinkertaisuus tasaisine jälkineen vielä hetken riittää maan kuluttajille ja toimijoille. Kiinan johdon kuitenkin on jo nyt   alettava antaa yhä enemmän valtaa alueille. Keskimääräinen osumatarkkuus ei riitä. Kysyntä monipuolistuu.      Kiinassa on kysyntää osaamisellemme, esimerkiksi nano-, energia- ja puhdasteknologiassa. Tämä ei vielä riitä lähellekään, vaan meillä pitää olla muiden muassa kiinalaisessa ympäristössä korkeakoulututkintonsa suorittaneita asiantuntijoita, kuten, managereita, insinöörejä, markkinoijia, jne. Heistä   kasvavaa meidän teollisuuden Kiina-lähettiläisemme ja yritystoimintamme avaajat maassa.      Yliopistomaailmamme on vastannut idän mantereen haasteeseen muiden muassa valt

1185. Poliittisen nimityssotkun mestarillinen rytmi

     ”Poliittiset virkanimitykset ärsyttävät yhtä enemmän” otsakoi Helsingin Sanomat tänään pääkirjoituksessaan. Tämä on totta. Kansa saattaa tulla vielä vihaisemmaksi päästessään lukemaan esittelymuistioita, joiden perusteella nimitys tehdään. Niiden teksteissä viiltää koko matkan poliittisen päättelyn mestarillinen rytmi lopputuloksen ollessa jo kauan kaikille selvä. Mikä libretto! Se pelittää oopperoissa kuukausittain.      Sipilä kaipasi ilmiantamaan julkisen sektorin turhia töitä.   Tässä yksi: poliittiset nimityslibretot pois.   Näitä käsikirjoituksia ei moderni hallianto tarvitse.     Onhan tässä jo puhuttu, sanoi isosisä, kun kiveltä putosi. Niin on.   Suomen perustuslaki antaa suoran ohjeen nimittäjille. Ketään ei saa suosia eikä asettaa missään nimitysprosessin vaiheessa eriarvoiseen asemaan.      Kuten HS viittasi, yksi ratkaisu on etukäteen määritellä toimet, ei siis virat, jotka ovat poliittisia. Täytyy huomata, ettei virka voi olla milloinkaan poliittinen.

1184. Lupaviilausta ja säädösniittämistä

     Sipilä usuttaa aamutelevisiossa tänään ilmi antamaan valtion turhia tehtäviä. Rinne on taas   patistaaa ministeriöitä etsimään säästöjä ja edistämään työllisyyttä. Onhan se niinkin, että leipää ne ovat leivän murutkin ja kerjuu on ikuista, mutta epätoivoiselta vaikuttaa.      Ei julkisen hallinnon tehtäviä voi penkoa kuin tavaraläjää.   Ullakot kyllä pitää puhdista. Sipilä ei varmaan tarkoittanut turhien henkilöiden ilmi antamista. Silloin mennään jo vaarallisille vesille. Nämä tapaukset pitää hoitaa hyvän   johtamisen ja   yhteistyömenettelelyjen avulla. Jos pelkästään tällä tavalla palkkakustannuksisa säästettään, se on minimaalista.      Oikea tapa reagoida Rinteen rukouksiin on listata ministeriön ja sen virastoejn suurimmat laskuttajat, käytännössä palvelujen ja tavaroiden ostot. Tämä saattaisi saada päälliköt pohtimaan, onko kaikki laskutussummat todella asianmukaisia.      Suuret säästöt sadaan aikaan yksinkertaistamalla prosesseja ja työtapoja. Mutta olisi kov

1183. Babylonialaisessa PISA I matikkakoulussa

     Ihminen kasvoi nopeasti ulos eläinten alkeismatematiikasta: puuttuko joku laumasta, välimatkan arvioinnista, jne. Niili sen vartija Egypti olivat uupumattomat tiedon monikavaväylät, josta kehitys laskeutui juurillemme.      Faaraoiden ja temppeleiden byrokraattien oli pakko kehittää matemattikkaa sormista laskemista pidemmälle. Piti hallita painot, pinta-alat ja kullan määrä. Lukujärjestelmä oli päältäkatsoen moderni, mutta sisältä alkeellinen. Miljoonalla oli nätisti yksi merkki, mutta miljoona miinus yden laskemiseksi tasrvittiin 54 merkkiä. Ei ihme, että kirjureita tarvittiin laumoittain.      Moskovan kaislapapyrys todistaa, että engyptiläiset osasivat laskea katkaistun pyramidin tilavuuden, mikä suoritus. Egyptiläiset tunsivat lukusarjan 3,4,5, jotka kolmion sivuina antavat suoran kulman. He saivat kuitenkin odottaa vuosituhansia   Pythagorasta ratkaisemaan ongelma yleisesti.      Babylonia on matematiikan kehto ja aikansa   PISA I-luokkaa. Sen matikkamaikkoja sa

1182. Urheilua nuorena – yllättäviä hyötyjä myöhemmin

     Nuorena aloitetun urheilun hyötyvirrat   kulkevat elämämme salattuja tunneleita pitkin. Vaikka välillä uomat menevät maan alle pimentoon   niiden energia voi pulpahtaa esille kulkijan monessa myöhemmässä solmukohdassa. Urheilun ei tarvitse olla yhdenmukaista eikä demokraattista. Se voi silti kantaa pitkälle.      Aloitettu urheiluharrastus   tuo tunnetut hyötynsä heti. Siitä nyt ei ole kyse.      Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) tutkijoiden mukaan nuorena urheiluharrastuksen aloittaneen kyky saada lihasmassaa takaisin on hyvä. Hänellä on säilyneet ”sensorit”, jotka ovat jo valmiit vastaan ottamaan harjoitteita ja lisävoimaa, samoin kestävyyttä. Vaikka henkilö olisi vetänyt superdietillä lihaksensa minimiin vastoin käytöspoliisien neuvoja, ne palautuvat lyhyellä harjoittelulla.      Nuorena on niin iloinen pelkästä nuoruudesta, ettei huomaa lihasten merkitystä. Kun nivelrikko uhkaa, lihakset ovat hyviä tovereita.      Ei tarvitse mennä mestarin kasvoil

1181. Uusi hallitus Kutuzovin strategiallako velkavajetta vastaan

     Historia on vain apuri, mutta vain apuri. Jos sitä ajattelee jatkuvasti, on jo huomenna siellä.      Marsalkka Kutuzov oli Venäjän armeijan päällikköä Napoleonia vastaan. Hän joutui komentamaan usein joukkojaan summan mutikassa. Hän on antoi käskyjä tuhoutuneille ja kadonneille joukoille, komensi niitä olemattomista asemista asemiin, jota olivat syvällä ranskalaisten kenttäsairaan takana ja keskitti tykkitulta hevoshakaa. Viestintä ei kerta kaikkiaan siihen aikaan pelannut.      Eduskunnasta Suomen Pankista ja elämän taitojen opettajilta on kantautunut syviä ja polttavia   puheenvuoroja kaikenlaisesta hyvästä laman voittamiseksi. Yleinen elämän usko pitää nostaa ylös, täytyy trimmata yrittäjäilmapiiriä parempiin tuuliin, innostuskulttuuri levitköön, voivottelua olkoon vähemmän ja innovaatioita ylös pintaan. Viimeisin huuto kuuluu Kihulta:   ”Älkää istuko, se rapauttaa selkärangan”!      Asenteiden muutokset laman voittamiseksi ovat mitä kannatettavia. Niitä vaivaa kyllä k

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *