Sivut

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

1250. Opettajainhuoneen paikkajärjestys

     Panin merkille myös, missä kunkin opettajan tuli istua – järjestyksestä ei juuri sopinut poiketa. Uutena jouduin lehtipinon viereen ahtaalle pöydänkulmalle, joka riitti hyvin otettuani tavaksi vapaehtoisesti tehdä välituntivalvojan tehtävät.

     Opetustyö oli helppoa, kunhan tulin säännöllisesti koululle enkä ottanut kantaa opettajainhuoneen keskusteluihin, vaan nyökkäilin ja olin kohtelias.

     Opettajien kokouksessa katsoin parhaaksi istua vaiti englannin ja käsityön opettajien hoidellessa kaikenlaisen puhetyön välitunnin valvonnasta pihan auraukseen ja veistosalin mökään.

     Kun en ottanut kantaa oppilaiden numeroihin, joku epäili asiantuntemustani toimia kouluympäristössä ja näkökulmani kouluun olevan liian suppea. Kuvaamataidon opettaja puolusti minua kehuen opetustyyliäni, kun olin pitänyt kaikkien ohikulkijoiden kuullen tuntejani käytävässä. Luottamuksen osoituksena hän useaan kertaan lupasi maalata taulun yksiömme karulle seinälle, minkä hän on kyllä unohti.

     Rehtorilla oli tapana jäädä lauantaina iltapäivisin istumaan opettajanhuoneeseen seurakseni viettäessäni siellä hyppytuntia ennen viikon viimeistä opetusponnistustani. Erään kerran istuimme molemmat vakavina eikä juttu luistanut: Suomen lippu riippui tuulettomassa säässä puolitangossa, sillä yksi koulun oppilas oli kuollut.

     Pojan isä oli tuonut pikkuoppilaansa urhoollisesti joka aamu luokkaan asti huolehtien aina, että pojalla olisi kaikki hyvin koulupäivän alkaessa. Pidättyvä vakavuus oli näkynyt jo pitkään isän kasvoilla hänen taluttaessaan poikaa sisään. Poika oli sairastanut parantumatonta keuhkosairautta.

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012








1248. Putin pilasi suhteet EU:hun vuosikymmeneksi

     Tsaari Pietari Suuri oli Putinin vastakohta. Edellinen reissaili Hollannin laivaverstailla, oli mukamas naamioitunut tuntemattomaksi, tarttui veistokirveeseen ja päivän vodkapulloon ja suurena tehtävänä länsimaisti Venäjää. Putin tekee asiat päinvastoin.

     Miehen nöyryyttäminen on kuin kaataisi myrkkyä sankarin kurkkuun ja naisen kuin epäilisi hänen viehätysvoimaansa. Kun diktaattoria nöyryyttää, nöyryyttä samalla hänen valtarakenteitaan, kaveriporukkaansa, maatansa, sen infraa ja sotakoneistoa ja kansalasiaan.

     Putin on astunut  niin syvälle henkisessä ja aineellisessa interventioissaan Ukrainaan ja Euroopan ärsyttämisessä, että hän ei voi slaavilaisen herkistä arvovaltasyistä, juuri perääntyä  missään oleellisessa kysymyksissä  rapauttamatta itse kansalaisilleen markkinoimaansa machoimagoaan.

     Kun imago on kerran propagoitu kansan sieluihin, sen on pysyttävä siellä sekä Putinin kvasitekojen ja hänen itsensä takia että kansan keskuuteen syövytetyn sanakaritarinansa takia.

     Kun keskiverto venäläinen on kerran  saatu luottamaan tsaariinsa, Putiniinsa, se luottaa, vaikka ornamentit tippuisivat metrosalien katoista. Mielikuvilla sielläkin johdetaan.

     Vain talouden romahtaminen saa suhteet toipumaan normaalisti .

     Myönteistä tilanteessa on, että Venäjän kauppamiehet ovat oman sarjansa huippuja. Onneksi kauppasuhteet toimivat lähes tilanteessa kuin tilanteessa.

yhteiskuntakritiikki, hyvinvointipalvelut, politiikka, julkishallinto, työelämä, Venäjä, Putin, globalisaatio, johtaminen, hallitus, ministeriö, kommunikaatio, kauppa
   


1247. Käräjätuomarit Espan työhuoneessani

      Tunnin päästä huoneeseeni tuli sovitun mukaisesti käräjäoikeuden neljä käräjätuomaria kertomaan, miten he ymmärsivät tilanteen. Keskusteluissa ei tullut mitään uutta, mutta käsitin heidän käyneen ministerin Sauli Niinistön  luona kertomassa tilanteesta.

     Tuomarit jättivät ennen lähtöään vakavan vetoomuksen tulla kouluttamaan henkilökuntaa siitä, miten sen kaltaisessa työyhteisössä asioita tulisi hoitaa. Aloin vertailla mielessäni yhdistysrekisterin ja käräjäoikeuden tilaa keskenään. Yhdistysrekisterissä henkilösuhteet olivat kunnossa ja työnjakoa parantamalla asiat saataisiin luistamaan. Käräjäoikeudessa johtamistapa ja muutaman henkilön huonot välit myrkyttivät työilmapiirin ja heikensivät motivaatiota. Ilman osastosihteerin rautakouraa työnteko ei siellä luistaisi lainkaan

lauantai 29. marraskuuta 2014


1245. Vammaisuus

     Arkistojen avautuminen ja uusi digitekniikka ovat tuoneet televisioruutuihin maailman sotien strategiat ja kammottavat juoksuhaudat. Tarkoituksena oli voittaa sota. Haavoittuneita ja kuolleita tuli sivutuotteina.

     Nyt asiat näyttävät olevan tosisin. Kyse ei ole siitä, etteikö sotakalusto riittäisi tuhoamaan vihollista täysin, vaan halutaan aiheuttaa  mahdollisimman tarkoin harkittuja ja suunniteltuja  erilaisia vahinkoja.

     Turkki ei halunnut mennä puolustamaan Kobaneen, koska se olisi auttanut kurdilaisia. Tässä tapauksessa Turkin osallistumattomuus oli strategien valinta vahingoittaa ja rampauttaa kurdilaisia. Venäjän strategia voi olla Ukrainassa saman kaltainen.

     Israel on mennyt vielä pidemmälle. "Nykysin Israelin strategiana ei ole tappaa, vaan vammauttaa pysyvästi (palestiinalaisia). Ihmisiä tähdätään alaraajoihin. Samaan strategiaan kuuluu, että infrastruktuuria vaurioitetaan, muttei tuhota täysin". Kulutus jatkuu. Näin sanoo yhdysvaltalainen professori Jasbir Puar Yliopistolehden 9/2014 mukaan.

     Ironinen maailma puhuu pontevasti vammaisten oikeuksien puolesta samalla kun se tietoisesti aiheuttaa vammaisuutta. Jasbir on radikaali.  Hän väittää, että  uusliberalismi ei pidä kenenkään kehoa täydellisenä. Normaali vanhentumien vammauttaa. Keho kaipaa huolta kehdosta hautaan, siis kulutusta ja kysyntää.




  

1244. Työkulttuuri kukoistaa

      Toimistopäällikkönä oli poliittisen kiistelyn tuloksena virkaan nimitetty idiplomi-insinööri, jolta ei vihamiehiä tästä syystä ministeriöstä puuttunut. Hän oli täydellisesti vesistöjärjestelyhankkeille omistautunut mies, joka rakentaisi säännöstelyaltaan vaikka Pohjanmaan lakeudelle. Toimiston tapoihin kuului jokaisen työtekijän saapuminen kello kolmetoista kahville toimistosihteerin huoneeseen pomon lukiessa Ilta-Sanomien kysymyksiä pöydän päässä.

     Jostain syystä toimistoon oli eksynyt rapajuoppo rakennusmestari, joka  saattoi keskellä päivää soittaa jostain kaupungin kapakasta sodanaikaisen tulenjohtajan tapaan tulikomentoja: ”Täällä oksa, kuuleko kanto?”

     Insinöörit  kierrättivät minua  asioillaan pitkin kaupunkia. Viikko ennen juhannusta minut määrättiin maalaan pomon työhuoneen seinät. Työn jäljen miellyttäessä hän antoi työmääräyksen maalata myös käytävän seinät. Jatkuvassa työsuhteeni lopettamisuhassa ja insinöörien vedotessa määrärahojen vähyyteen minulla  ei ollut perusteita kieltäytyä näistä ekstrahommista. 

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012 

1243. Rakkaustarina Zumban kanssa

     Nuori Shakespeare kuljeskeli Lontoon muurin toisella, rajummalla puolella ei kuntoillakseen vaan hilpeän mielenlaatunsa taluttamana. Hän näki vaelluksillaan siellä armottomia puukkotappeluja ja verisiä vatsoja. Intohimo syttyi, kuntoilu rosoisen syleilevän kirjoittamisen kanssa alkoi.

     Saaman kaltaisia vaelluksia voi tehdä nykyihminen kävellessään kuntosalin maanrajaan ulottuvien ikkunoiden ohi. Mieleen pirahtaa halu kokeilla.

     Kerta ensin, kortti seuraavana ja sitten jäsenyys. Portti salin saloihin on avattu. Tässä kohtaa mieli alkaa täyttyä päivä päivän jälkeen hyvän olon tunteesta ja ajatus on kirkas metsäinen lähde.

     Kun tämä mielensä kirkastamien ja kunnon höylääminen pysyy  aristotelesmäisessä  kohtuudessa harrastukselle ei ole moitteen sijaan. Voipa kuntoilu riehaantua välillä vapaalle laukalle olematta silti epänormaalia.

     Vasta silloin kun  penkkipunnerrukset vaativat jokapäiväiset punnuksensa, vaaraton ja hyvän laatuinen riippuvuus on syntynyt. Se on paljon parempi kuin liikkumattomuus ja saataisi olla hyvä kyytipoika Suomen  talouden nostajille lamasta.

perjantai 28. marraskuuta 2014

1242. Harjoitus ei tee mestaria, vaan toistot

     Omituinen Hitchcock sanoi aikoinaan että,  jos halutat tehdä jotain, tee se oikein. Hän teki yleensä oikein ja samalla elokuvan historiaa.  Historia,  ja miksei nykyaikakin, onkin on pullollaan sankarikertomuksia erityislahjakkuuteen perustuvista menestystarinoista. Näin ei tarvitse aina olla.

     Hitchcock poltti pajoissaan kilometreittäin filminauhaa ennen, kuin onnistu tekemään Psykon.  Hän ei tunnistanut sitä, mutta vaimo näki ja  tiesi, että  mies opetteli työn tekemistä vuosikaudet.

     Itse asiassa Hitchcock ei pelkästään harjoitellut aiemmilla elokuvillaan, vaan hän teki toistoja. Jos opiskelussa ei tee toistoja niin kauan, että ymmärtää käsillä olevan asian, ei kannata rynnätä eteen päin. Jatko-oppimien muuttuu epävarmaksi. Selvimmin tämä tulee ilmi soittamisen opiskelussa. Siinä pitää toistaa samaa kappaletta niin kauan, että se sujuu. Tämä voi olla ikävää ja turhauttavaa ja saattaa lopulta johtaa keskeytykseen.

     Tämä on se piste, jossa punnitaan intohimo saavuttaa tavoite. Paluumuuttajat tässä pisteessä eivät tietenkään ole epäonnistujia, sillä heille on aina  mahdollisuus siirtyä toisen alan toistoihin.

 

    

1241. Manalan tyttyö

     Vaikka tuolloin en sitä ymmärtänyt, Manalassa tapaamani tyttö sai minut ymmärtämään yhden tärkeimmän tekijän, joka kehitti ajattelutapaani ja tulevaa työuraani. En käsittänyt, miksen ollut aiemmin huomannut sitä.

     Ehkä syy tähän oli se, että aiemmissa matemaattisissa opinnoissani olin ratkaissut lyhytkestoisia tosistaan riippumattomia ongelmia. Nyt vakuutuin, että johdonmukaisen järkeilyn ja toiminnan edellytys oli asioiden ryhmittely ja järjestykseen asettaminen.

     Aiemmin fysiikan työyrityksissäni olin sohinut sinne tänne tekemällä vain asioita tietämättä, miten tekemiset liittyivät tosiinsa ja mihin kokonaisuudessaan pyrin.

     Tytön resepti oli yksinkertainen: hän ryhmitteli työn alkuasetelmaan, kokeen suunnitteluun, havaintojen esittelyyn, havaintojen analyysin ja lopputuloksiin.

     Tämän menettelyn soveltaminen ja sen voiman ymmärtäminen oli ällistyttävä kokemus. Vaikka en ole pystynyt tätä menetelmää aina soveltamaan, ole yrittänyt pyrkiä siihen parhaan kykyni mukaan.
 
Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1240. Kokematon ja keskeneräinen EU

     Nykyiseen mittaan laajentunut EU on tavattoman nuori suurorganisaatio. Sen  tärkeää johtoelintä  komissiota on juuri rukattu monimutkikkaaseen ryhmädynamiikkaan perustuvaksi, missä sektori komissaarit toimivat itsenäisesti varapuheenjohtajaien sukkuloidessa sovittamaan yhteen toimintaa.

    Tämä kuvaa hyvin EU:n jatkuvaa tarvetta kehittää pahasti keskeneräisiä toimintatapojaan.

     Sama keskeneräisyys koskee myös sisältöasioita. On epäselvää, miten kansallisia budjetteja todellisuudessa pystytään valvomaan ohi maiden parlamenttien, millainen yhtenäisyys pitää olla finanssi- ja pankki-, työvoimarkkinasektoreilla ja  miten EKP :n tulisi toimia. On paljon muitakin tärkeitä keskeneräisiä  institutionaalisia ja toiminnallisia kysymyksiä.

     EU:n sisällä istuva asiantuntija voi pitää kuvattua dynaamisen organisaation tunnusmerkkinä. Kaikki menee hyvään suuntaa, jatkuvaa kehitystä tapahtuu.

     Todellisuudessa EU:n tilaa ja iskukykyä on verrattava sen kilpailijoihin. Yhdysvallat on vuosisatoja rakentanut ja trimmannut instituutionsa ja kilpailukykytekijänsä kuntoon. Samoin on tehnyt Kiina, Intia, Japani ja muutkin Aasian ja Lähi-idän maat.

     Urheilutermein kokematon ja raakile EU on joutunut liian kovaan sarjaan. Kun EU sai voittoja 1990- ja 2000-luvuilla, se kuvitteli, että kaikki vastustajat ovat heikkoja. Nyt se joutuu tarkistamaan  tässä käsityksiään. 
 





torstai 27. marraskuuta 2014

1239. Sinnemäen nimitys poliittisen virkaan

     Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin  hallinnon puolueetonta ydintä. Kyllä se vain on.  Päivän HS:n mukaan Lasse Männistön (kok) toteaa vihreän valtuustoryhmä arvioivan tässä tapauksessa hakijoiden pätevyyden.

     Tällä yksittäistapauksella ei ole enää merkitystä. Sinnemäki saattaa olla pätevä.

     Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on kuitenkin vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa.

     Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.

     Osaa näistä tarjokkaista työntää vääjäämättömästi eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkiksi ministeriöön apulaisostopäällikön virka. Tällaisista on näyttöjä.  Tämä sopi erittäin huonosti yhteen hallinnon tuottavuuspyrkimysten, puolueettoman hallinnon ja tasa-arvoisen kohtelun  kanssa.

     Se sopii hyvin yhteen puolueiden tarpeeseen saada omia sotureita hallintoon ajamaan puolueen etuja. Puolue hyötyy ja soturi hyötyy.

     On totta, että suuri osa puoluepoliittisesti aktiivisista virkamiestä on päteviä. Vaarana kuitenkin on he näkymättömällä kädellä ohjailevat neutraalia hallintoa puolueensa ja puoluetovereidensa etujen suuntaan, jopa suoraan hankkien etuja.

  

1237. Autoilija tyytyköön kohtaloonsa

     Bensan hinta kurittaa.

     Ammun televisiossa öljyalan keskusliiton tj. Helena Vänskä maalisi perustellusti synkän kuvan bensan hintakehityksestä. OPEC-maat eivät tule juuri muuttamaan raakaöljyn tuotantolukujaan. Iran, Nigeria ja kumppanit ovat rakentaneet budjettinsa nykyhintojen varaan Saudi Arabian tyytyessä 80 dollarin tynnyri tasoon ja vakauteen. Saudien tuotantokustannus on 25 dollaria tynnyriltä.
 
     Liuskeöljy ja -hiekka eivät näytä vaikuttavan hintoihin.
 
     Mikä mättää, kun pumppuhinta pysyy 1,50 eurossa litralta, vaikka raakaöljyn hinta vaihtelee 40-140 dollariin tynnyriltä ?  Muutoksen pitäisi näkyä kuluttajahinnoissa.
 
     Verot ovat kuluttajalle karhun koura. Veroton litrahinta on noin 60 senttiä. Noin  yksi euro menee siis verottajalle joka litrasta.
 
    Jos raakaöljyn hinta laskee 10 prosenttia,  pumppuhinta laskee neljä prosenttia. Tämä on se yhtälö, joka pitää kuluttajahinnat käytännössä lähes riippumattomina raakaöljyn hinnasta. Nyt heikko dollari hinaa hintoja vain ylös päin.
 
raakaöljy, OPEC, politiikka, globalisaatio, vero, verotus, kuluttajahinta, hallitus, ministeriö, kommunikaatio, yritys, johto, ura, koulutus,oppiminen, kyvykkyys, virasto
 

1236. Eilinen Ylen tv 1:n vaalikeskustelu

     Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava (Wittgenstein). Tämä tuli mieleen katsellessa Stubbin esiintymistä. Koko Stubbin puolue näyttää media esiintymissään  pukeutumisestaan lähtien hinaavan nyt suunnitelmallisesti ylimielisyysimagoaan alas päin.

     Stubb  tarkoituksella  hyökkäsi  Sipilän kimppuun valtion omaisuuden myynnillä. Hän jäi siinä heikoille väittämällä, ettei valio saa olla riksisijoittaja. Sipilä pystyi entisenä yritysjohtajana helposti todistamaan, aivan okien, että valtion tilinpito pitää saada kaksinkertaiseksi, toisin sanoa normaalin kirjanpidon formaattiin. Silloin valtiokin näkee, onko  tase, eli rahat ja pääoma, tehokkaassa käytössä. Eihän kansalainenkaan pidä rahojaan tyynynalla, vaan miettii, paneeko rahat korkotilille vai jopa rahastoihin 

    Tässä Stubb toisti yleisen tason fraasia, ettei valtio ei saa lähteä riskialttiisiin hankkeisiin.  Sipilä oli analyyttisempi. Tasevarat on sijoitettava sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin maamme yrittäjyyden lisäämisessä ja velkaantumisen taittamisessa. Tasevarojen pitämin osakesijoittamisessa ei täytä kaikilta osin tätä kriteeriä.

    Valtion velkaantumisen pysäyttämien on tärkeäpää kuin valtion osakesijoittamien ei-strategisiin kohteisiin.

    Kaiken kaikkiaan keskustelussa kävi ilmi, että sekä Stubbin että Sipilän ensi hurma kansalaisten keskuudessa on palannut maan pinnalle. Tätä tarvitaankin, sillä ei maata jalat ilmassa johdeta.

    Ylen edustajat  selvisivät hyvin keskustelun vetämisessä.

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

1235. Matkiminen ei kannata

     Syksy meni nopeasti ihmetellessäni ja kulkiessani muiden mukana luentosalista toiseen ja opetellessani kulkemaan Helsingissä. Kielitaitoni oli lähes olematon, ja siksi ajattelin suorittaa vain sellaisia kursseja, joihin ei tarvinnut lukea vieraskielisiä kirjoja. Onnistuin ilmoittautumaan lokakuun puolivälissä fysiikan approbaturkurssille ja differentiaali- ja integraalilaskennan ykkösen kurssille. Jouluun mennessä suoritin trigonometrian tentin. Muutamassa kuukaudessa huomasin, etteivät luennot sopineet taidoilleni, koska ne vaativat jatkuvaa muistiinkirjoittamista.

     Luentojen laiminlyönti kostautui ensimmäisen kerran fysiikan sähkötöissä. Luennoillahan aina kerrottiin, miten harjoitustöitä tehdään, mutta itse olin jäänyt näitä tietoja vaille. Oletin selviytyväni töistä matkimalla, mutta menetelmä osoittautui pelottavan varmaksi ja oppimattomuuden takaavaksi keinoksi.

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1234. Kittilän rikostutkinta laajanee

     Kittilän Levillä tuntuu olevan vaikeaa pysyä huipulla. Hissiyhtiön kärhämät laajenevat.  Kunnanvaltuusto ampui omaan jalkaansa kunnanjohtajan erottamisessa, mikä on nyt myös KRP:n rikostutkinnan kohteena. Kohta kahakat näyttäät ottavan mukaansa kaikki, jotka pystyvät istumaan junan penkillä.

     Nyt on menty siihen vaiheeseen, että kaikki häviävät. Tästä voidaan oppia jotakin. Etenkin pienissä kunnissa ja niiden yhtiöissä avoimuuden merkitys kasvaa. Tämä siksi, että pienet piirit ja sukulaisuussuhteet saavat päättäjät ajattelemaan, että nämähän on vain meidän juttuja, pöytäkirjoista voi tarkistaa asioiden kulun.

    Kunnilla ollessa merkittävää paikallista valtaa ja päättäjien toimiessa tässä valtaympyrässä osallisena taloudelliset etuintressit saatavat törmätä ja tunteet kiihtyä.

Täytyy muista, että alun perin Metsälä palkattiin panemaan Kittilän asiat kuntoon ja pyörät pyörimään. Näin tämä Kauniaisesta kotoisin oleva vihreä feministi aikoi tehdäkin, mutta törmäsi kylän vallasihmisiin.

1233. Talvivaara, Perä ja valtio

     Marko Eerolan kirja ”Kirottu kaivos” (Talentum) ottaa reippaasti kantaa Talvivaara-tarinaan. Kaivoksen kohtalo riipaisee syvästi kymmeniä tuhansia piensijoittajia.

     On hyvä, että Eerolan tapainen sinnikäs ja taitava kirjoittaja on jaksanut perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän syvään pohjoisen traumaan ja esittää siitä näkemyksensä. Hän otti itsekin riskin sijoittamalla työpanoksensa kirjoittamiseen. Toivotaan onnistumista! Kaivos meni tunnetusti konkurssiin ennen kirjan julkaisemista.

     Eerola ei ehtinyt ottaa kantaa siihen, miksi valtiolla on oma suunnitelma ja konkurssipesällä ja Perällä omansa viedä Talvivaaraa eteenpäin. Tätä sopii kyllä ihmetellä nyt.

    Eerola pitää Laakajärven ja Jormasjärven sulfaattipitoisuuksien määriä liioitteluna.  Oulun juomavedessä on saman luokan sulfaattipitoisuus. Vesistöjen saastumisesta pohjoisen ja Savon suuntaan ei ole näyttöjä. Miksi samat kolme ukkoa antava aina medialle lausuntoja?

    Ongelmia oli. Luvitus takkuili, kaivossuunnittelu oli uutta, jopa murskauskone oli väärän lainen. Muutkin töppäilivät. Viranomaiset olivat aluksi ihmeissään: uuden tyyppien luvitus, toimivalta ely-keskuksen ja ministeriön välillä, tieodotus- ja ympäristöjärjestöjen paine valtakunnan tasolla.
 
     Eerola on varma, että louhinta- ja rikastamisprosessit toimivat ja kannattavat. Se nähdään lähiaikoina.
 
 

1232. Maakuntahallitukset häämöttävät

    Päivän Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli sote-uudistuksesta. Kymmenen vuotta sitten olisi olut vaikeaa kuvitella, että yhteiskunnallisesti suuret ongelmat johtavat lopulta maakuntahallituksiin ehkä myös alueiden verotusoikeuteen. Hallintorakenteiden tehottomuus ja kansalaisten epätasa-arvo palveluissa ovat lopulta pakottaneet poliitikot suuriin korjaustoimenpiteisiin.

    Nykyiset 18 maakuntien liittoa jäävät tulevassa kehityksessä kummajaisiski. Ne ovat liian pieniä kyetäkseen hoitamaan alueelliset tehtävät vaaleihin ja omaan verotukseen perustuen. Kaavaillut sote-alueet pystyvät tähän. Ely-keskukset ja  ja aluehallintovirastot on jossain vaiheessa tavalla tai toisella integroitava maakuntahallitusten kehitykseen.

     On vain ajan kysymys, kuinka kauan tässä kehityksessä poliitikot pitävät uudistuksissa mukana nykyistä kuntajärjestelmää. Todennäköisesti kunnille jää joku symbolinen tehtävä.

    Vaikka Kataisen hallituksen kuntaremontti tyssäsi seinään, se pohjustaa tietä kuntien lukumäärän radikaaliin vähentämiseen.  Maakuntahallitukset häämöttävät edessä



  

1231. Kun vääryydet ja kaunat jatkuvat

Jos meille ei olisi menneisyyden painolasteja, elämämme olisi parempaa. Hyvä elämähän on sellaista, että  meillä on loputon uteliaisuus ja mielenkiinto elämää kohtaan.

Yksilötasolla traumat voivat jatkua arkitasolla konkreettisesti koko elinajan. Sen sijaan valtio voi unohtaa epäkohdat jatkaa omatunto puhtaana eteenpäin. Tämä johtuu vähän ironisoiden sanottuna siitä, että valtioiden omatunnot säilyvät putaana, koska ne eivät käytä omatuntojaan.

Vääryyshistoria on hyviä esimerkkejä puollollaan, kuka muistaa Belgian Kongon 1800-luvulta. Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1800-luvun puolivälissä. Se oli alusta alkaen institutionaalista, valtion harjoittamaa. Se oli myös raakaa käytännön tasolla kartanoiden ja niiden tilanhoitajien harjoittamina. Siellä orjuus muuttui vain toisen laiseksi Neuvostoliiton polttavissa helmoissa.

Nyt Yhdysvaltoin Fergusonissa pulpahtavat pintaan maan vääryyshistorian haamuja. Helsingin yliopiston lehtori Outi Hakolan mukaan helppoja ratkaisuja siellä ei ole tai niitä ei ole lyhyellä aikavälillä lainakaan.

Väitettä siitä, että poliisiin ja oikeuslaitoksen epätasa-arvoista kohtelua ei-valkoiseen väestöön ei olisi, on vaikeaa uskoa. Poliisi ottaa kadulla värillisiltä marijuanat heti taskuista ja haltijat putkaan valkoisten saadessa vain huomautuksen. Sama linja näyttää jatkuvan myös oikeuslaitoksessa. Valtio on institutionalisoinut epätasa-arvon jatkumisen.

Toinen suuri kysymys maassa on aselaki. Se sallii sen, että  maa on täynnä käsiaseita. Konetuliaseita saa asemessuilta kuka tahansa.  Maan poliittisesti vaikutusvaltainen  kiväriliitto on siellä asian ärhäkkä lipunkantaja. Kontrollipolitiikan koventumista kuvaa liiton iskulauseen muuttuminen. Ennen se painotti, että jokaisella on oikeus puolusta itseään ja lähipiiriään, nyt se fraseeraa, että ei ase ammu, vaan ihminen. Tilanteen paranemisen toivoon siinä, että ei-valkoisia syntyy jo tänään enemmän kuin valkoisia.



  

tiistai 25. marraskuuta 2014

1230. Robotiikka marssii

     Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio. Karppaaminen vain  tukehtui tylsyyteensä.

     Ammun televisiossa Jyrki Kasvi väläytti tuttua kolmatta teollista vallankumousta. Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme  toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten. Aineellinen internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla ja mitä reittiä pitkin tyhjentämään.

     Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.

     Kehitys on hyvin kiusallinen kaikille.

     Kaikki pelkäävät kummitusta, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt. Poliitikkojen pitäisi reagoida ristiriitaisen näkymää: automaatio vie kiihtyvästi työpaikkoja, mutta maassamme vuosikymmen eteen päin tarvitaan 400 tuhannen henkilön verran käsiä tekemään työtä. Oma työvoima ei riitä, vaikka meillä on 300 tuhatta työtöntä.

     Tulevaisuuden hahmottamisen vaikeutta lisää vielä se, että toinen puoli nuorisosta hallitsee digisovelluksia, toinen puoli ei. Saman suuntaien suhde on vanhemmalla ikäluokilla.

     Murros ei mene ohi. Kehityksen meri tuo jatkuvasti aaltoja, joiden harjalle evoluutio alati työntää pysymään surfaajia. Osa putoaa mereen.

1229. Tempperamentin holhouksessa

     Tutkijat ovat selvittäneet, kuinka pitkään fysiologinen moottori käy kuumana stressaavan tilanteen jälkeen. Toinen vatvoo asiaa viikko- tai kuukausitolkulla tapahtumaan jälkeen toisen purjehtiessa heti uusiin myrskyihin.

     Ennen koululutus- ja työpaikat eivät olleet niin tiukoilla kuin nyt, oli jopa varaa valita mihin mennä. Tällöin ihminen luonnon evoluution lain mukaan pyrki tiedostamattaan työssään sille tasolle, johon hänen temperamenttinsa ja fysiologinen moottorinsa soveltuvat, ei aina parhaiten, mutta kuitenkin hyvin (goodness of fit).

     Nyt tämä evoluution laki on törmännyt ja törmää seinään, koska koulutus- ja  työpaikat valitsevat parhaat. Kärjistäen sanoen jäljelle jääneet jäävät temperamenttinsa ja yhteiskunnan suojaverkkojen armoille.

     Todellisuudessa tilanne ei ole näin synkkä. Meillä on kohtalaisen hyvä varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka tasaa temperamenttien erojen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen ovat ehdottomasti tärkeitä hankkeita. Sitä ei saa jättää poliittisten ailahtelujen armoille, kuten nyt opetusministeriössä demarien johdolla näyttää käyvän.

     On tähdellistä kuitenkin huomata, ettei ihminen voi temperamentilleen mitään. Parhaimmillaan se on työväline hyvään työhön ja elämään.

1228. Poliittiset nimitykset kurittavat perusopetusta

     Päivän Helsingin Sanomissa Antti Blåfield analysoi osuvasti perusopetuksen tulevaisuuden tekijöitä. Artikkelin mukaan opetusministeri Kiuru ottaa tässä valta ministeriöön opetushallitukselta. Pääsyyksi menettelylle hän esittää ministerin halua hääriä näkyvästi tällä tontilla ja laimeaksi sivujuoneksi opetushallituksen poliittisten virkamiesten aktiivisuutta vaikuttaa perusopetuksen sisältöön.

     Niin tai näin. Pääjohtajien Vilho Hirven ja Jukka Sarjalan aikana opetushallitus toimi neutraalisti, tasapuolisesti ja asiantuntevasti perusopetuksen kehittämisessä. Tuloksetkin olivat hyviä, pisa-selvityksissä kukoistimme.

     Kokoomus on viime vuosina urakalla miehittänyt opetushallituksen johtavia virkoja. Voidaan ainakin epäillä, että nimitettyihin on tarttunut fantasia uho perusopetuksen vaikuttamisessa. Tähän  mahdollisuuteen viittaisi peitellysti myös Blåfield.

     Tapaus antaa viitteitä siitä, kuinka monilonkeroiset vaikutukset poliittisilla virkanimityksillä voi olla. Ne saatava heiluttaa merkittävästi  ministeriön ja keskusviraston loogista työnjakoa, synnyttää uusia toimielimiä ja muotoilla  pätevyysvaatimuksia sopiviksi.

     Keväällä poliittiset virkanimitykset taas loppuvat, kuten ennenkin joka neljäs vuosi uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.




   

maanantai 24. marraskuuta 2014

1227. Kittilän laiton päätös

Kittilän kunnanhallitus kokoontuu tänään antamaan lopulliset potkut Anna Mäkelälle. Kunnanvaltuusto on jo aiemmin irtisanonut välittömästi Mäkelän. Vt kunnanjohtaja Esa Mäkinen esittää, että kunnanhallitus ei panisi täytäntöön valtuuston päätöstä, koska se on hänen mukaansa laiton.

Vt kunnanjohtaja tekee aivan oikein, koska muutoin hän itse saataisi syyllistyä laittomuuteen.

Jos kunnanjohtaja voidaan erottaa pelkästään luottamuspulan takia ilman perusteluja ja Mäkelän oikeusturvan takaavia kuulemisia, ollaan kunnallishallinnossa huteralla pohjalla. Tämä suuremmalla syyllä, koska jonkin asteisen epäluottamuksen tulee vallitakin kunnan toiminnan muutoshakuisuuden takaamiseksi.

Näyttää siltä, että potkujen takana on  Palosaaren johtaman hissiyhtiön epäselvyydet kilpailuttamisessa, josta Mäkelä on tehnyt rikostutkintapyynnön ohi valtuuston ja hallituksen. Mäkelällä oli ilmesisesti aihetta epäillä pyynnön tyssäämistä johtoelimissä. Poliisitutkinta on kesken.

Nyt olisi kaikin puolin järkevä, että kunnanhallitus ei panisi täytäntöön valtuuston irtisanomispäätöstä, vaan odotettaisiin ainakin poliisitutkinnan päättymistä. Jos tunteet ovat nyt kiihtyneitä Mäkelää vastaan,  parempi on rauhoittua kuin katua.

1226. Poronhoitoa ja jäärataa

     Päivän Helsingin Sanominen mukaan maassa on liika poroja. Jäkälä ei riitä 200.000 porolle. Tarvitaan ruokkimista.

     Porojen liiallinen määrä luonnon kantakykyyn nähden on tiedetty jo vuosikymmeniä. Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua. Syy siihen on, että porotalous on tärkeä paikallinen elinkeino, jossa on paljon ristiriitaisia näkökulmia. Porotaloudessa tilannetta voidaan verratta valtion päätökseen, jossa maanviljelijöiden peltoalla supistettaisiin. Siitä syntyy poru.

    Toinen porotaloutta ja matkailua uhkaava tekijä on kaivostoiminta. Talvivaarasta huolimatta pohjoisen kaivosteollisuus on massamme tulevaisuuden ala,  joka jo nyt  kasvattaa bkt:tä sadoilla miljoonilla euroilla.

    Kolmas horisonttisissa häämöttävä peikko paikallisille elinkeinoille on Jäämerirata-hanke. Suunnittelijoiden pöydillä on kolme eri ratareittiä: käsivarresta Norjan rannikolle, päälakia kohti Kirkkoniemelle ja Sallan kautta Alakurttiin. Jälkimmäinen on juuri nyt vahvoilla Nojan nostettua Soklin kaivoksen bisnespöydälle.

     Jäärata-hanke ei ole Suomen käsissä. Se on vain velhojuomaa tarjoava visio. Porotalous ja matkailu sen sijaan ovat realismia. Tavalla tai toisella niiden elinvoimaisuus on turvattava.


1225. Feikkiasiantuntija

     Asiantuntijat ovat marssineet kaikilla elämän alueille.

     Talouden asiantuntijat ovat yleensä hyvin koulutettuja. He pystyvät omien käsitteiden avulla analysoimaan pätevästi menneisyyttä, mutta ennusteet menevät yleensä pieleen. Yhdysvaltalaisen tutkimukset mukaa roskakuskit pystyivät parempaan osuvuuteen. Tämä johtunee siitä, että jälkimmäiset ennustivat poikkeavasti, mikä on talouden kehitykselle tyypillistä. Taloushan ei ole oikeastaan tiedettä, vaan arvaamatonta käyttäytymistä.

     Johdon ja organisaation feikki asiantuntijat myyvät varmuutta päämääränä ansaita rahaa. Jargonin hallinta on tärkeää. Pitää olla myös itse menestyvän näköinen, hyvä pukeutuminen, kallis kello ja arvokas auto. Johto voi hyötyä heitä selustan turvaamiseksi pieleen menneissä manöövereissä. Onnistumiset menee johdon piikkiin.

     Arkisen elämän alueen feikit voivat kouluttautua viikon kursseilla  tekopäteviksi. Varma mediaesiintyminen, kirjoitettu kirja, oma termistö varmistavat bisneksen pyörimistä. Parhaassa tapauksessa heidän tuotteet ovat vaarattomia.

     Todellinen aito asiantuntija ei esitä vahvoja mielipiteitä, hänellä on objektiiviset keinot arvioida toiminansa onnistumista ja korjata sitä. Hänen mentyä häntä muistellaan ihailevaa sävyyn.


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

1224. Matematiikan tehtävä

     Pisa-tutkimuksien mukaan suomalaisen koululaisten ja opiskelijoin  kiinnostus matematiikkaan näyttää hyytyvän. Samaa osoittaa päivän mediakeskustelut. Tämä on huolestuttava suuntaus.

     Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaa ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan".

     Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.

     Matematiikan perusteet, kuten prosentti- ja  murtolukulaskemien, yhtälön muodostaminen ja ratkaisemien sekä kohtuullinen päässälaskutaito, pitäisivät olla ainakin  joten kuten kunnossa.

     Toisaalta tavallisen matematiikan tason hallinta on vain yksi ajattelutavan sektori. Elämä ole yhtä suurta laskusääntöä. Matemaattisen ajattelun painottamien liika voi johtaa ihmisen jumiutumisen pelkkiin omiin laskelmiinsa. Mutta matematiikka on mainettaan parempi renki.

     Pitkälle vietynä matematiikka on puhdasta absraktisointia, jonka menetelmiä voidaan soveltaa muiden muassa digitalisoinnissa.





1223. Kokoomusjohto ennen vaaleja

     Asiaa on edes vaikeaa ajatella.  Auttaisiko pikasilmäys historiaan?

     Heti sodan jälkeinen aika kannattaa tässä yhteydessä unohtaa. Paasikivi vastaan Fagerholm ja Kekkonen, mitä niistä enää. Kekkosen presidentti aikana pääministerillä ei ollut väliä, Tamminiemi käskytti. Koivisto oli syvien vesien alla toimiva pitkäkäsi kansleri. Ahtisaari ja Halonen kannattaa hypätä yli.

     Tästäkin historiasta voisi oppia jotain. Totuus kuitenkin on, ettei historiasta opita milloinkaan mitään.

     Siis nykyhetkeen. Pääministeripuolueelle täytyy tuntua  kimakalta kirveen iskulta Sauli Niinistön sivallus hallituksen saamattomuudesta  ja seitsemän vuoden talouspolitiikan katovuosista. Kirves putosi kerta kaikkiaan väärään aikaa Stubbin ihanneryhmän niskaan, kuuppa himmeni. Stubbin näkyminen julkisuuteen on sen näköinen, että joku on juuri tappanut hänen koiransa.

    Kun Stubbin ihanneryhmän kuva on hajallaan niin, mitä tekee kokoomuksen konkarijohto. Se kädet syyhyävät kireiden lukkojen takana.

     Ei Stubbin mahdollisuudet kuitenkaan ole suosion kokonaan kuluttamia. Hän tulee viemään vaalityön läpi korrektisti konkarien verhojen takaa ohjaamana. Ote muuttuu hillityn varmaksi tasaisuudeksi.  Kokoomusjohdon julkisuuden kautta tapahtuvan vaalityön peli ei ole pelattu.

     Sanotaan tsehovlaiseen tapaan: Kuun sirppi on jossain.

lauantai 22. marraskuuta 2014

1222. Tulevan hallituksen talouspolitiikka

     Sipilä on linjannut moneen kertaan ohjelman perusteet, viimeksi Porissa puoluevaltuuston kokouksessa. Siis valtion velkarahoitus poikki, omaisuutta myyntiin, sijoitusrahasto, järkevää perusinfraa, julkisen sektorin tuottavuus ja kuntien tehtävien perkaaminen ja lopuksi tietenkin lupaviidakon purkamista.

     Tulevan pääministeripuolueen ollessa tätä mieltä, muiden on hallituspuolueiden on taivuttava tämän suuntaiseen talouspolitiikkaan.

     Vaikein kohta on julkisen sektorin tuottavuus. Sipilä ei puhunut mitään kuntien määrän supistamisesta mitään. Tämän unohdus on poliittista sanatonta retoriikkaa. Sipilän vaikeneminen kuntamäärästä on toisaalta ymmärrettävää soten toteuttamisen takia. Jos sen rinnalla aletaan vielä häärätä suuressa kuntaprojektisissa,  voi käydä niin, että molemmat hankkeet jäävät puolitiehen.

     Valiovallan työtekijöiden täytyy pitää Sipilää silmällä rajujen henkilöstöleikkausten uhan takia. Siitä on jo saatu esimakua Sipilän taannoin yrittäjäpäivillä pitämässä puheessa, kymmeniä tuhansia virkoja uhkaa kadota.

    Jos demarit on hallituksessa, rajuja pudotuksia henkilöstömääriin ei tule. Tällöin ict nostetaan tuottavuuden tikun nokkaan. Jos kokoomus on kumppanina, virkoja vähenne tuhansittain virastoista ja muista keskushallintoyksiköistä, ei ministeriöistä eikä aluehallinosta.

     Toivottavasti Sipilä säilyttää diplomi-insinöörin logiikkansa, eikä ala hassuttelemaan virastojen hajasijoittamisella.

1221. Luvat ja lupien varjot

     On ehdottomasti hyvä, että hallitus on tarttunut ministeri Tarastin johdolla lupien setvimiseen, taltuttamiseen ja uusien käytäntöjen esittämisen. Nyt työryhmä käy läpi kansainvalaisiä selvityksiä ja kehityssuuntia. Hajonta näyttää olevan suuri, kuten saattoi odottaa. On yhden luukun periaatteita, sähköisä sovellutuksia, enimmäisaikoja, jne

     Tarastin ryhmän tuloksia odotellessa kannattaa muistaa lupatalkoiden historiaa. Se on täynnä hyvää tarkoittavia aikomuksia ja pikku hiljaa sammuneita työryhmiä, ministeriöissä, virastoissa, kunnissa ja hallintoyksiköissä. 1990-luvulla eduskunnan hallintovaliokunta takoi asiaa lupariihessä.

     Asian vaikeutta kuvaa, että kauppojen aukioloajat ovat osoittautuneet hankaliksi sovittaviksi, vaikka asiakkaan näkökulmasta kaupat saisivat olla auki, milloin kauppias katsoo sen kannattavaksi.

     Ei voi syyttää mitään tahoa lupien purun vaatimattomista tuloksista.

     Yhteiskunnan ilmiöt ovat jatkuvassa muutostilassa, jossa julkisen vallan on ratkaistava, miten se ennakoi ja reagoi niihin. Jos puretaan luparyteikköä, jo pelkästään siitä syntyy uussäädöstämistä.  Etu järjestöt ja lobbarit ajavat omia ristiriitaisia etujaan.

     Joka tapauksessa on hyvä, että hallitus on pannut vireille lupien järkeistämisen.  Seuraava hallitus saa jatkaa.

1220. Poliisit kansanedustajina

     Suomessa poliisiin luotetaan  harvinaisen paljon ja sen imago on hyvä. Tämän yhtenä seurauksena on ollut poliisitaustaisten kansanedustajien suuri määrä, kuusi edustajaa. Tässä ei sinänsä ole moitittavaa, sillä onhan eduskunnassa myös runsaasti maanviljelijöiden ja yrittäjien edustajia,

     Ongelmaksi saattaa nousta se, että poliisit eduskunnassa enemmän tai vähemmän aktiivisesti edustavat erästä valtion tehtävän ydintä: oikeusjärjestelmän valvonta- ja kontrollielementtiä.

     Käytännössä tämä on näkynyt muiden muassa siinä, että poliisin toimivaltaa ei ole rajoitettu OECD-maiden käytäntöjen tasolle.  Päin vastoin eduskunta on sitä jatkuvasti  lisännyt, televalvonta, urkinta, jne,

     Arkitasolla poliisikansanedustajien vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen  näkyy runsaana esiintymisenä mediassa. Muiden muassa eilen A-studiossa poliisikansanedustaja Ismo Soukola teilasi lyttyyn poliisin liikennevalvonnan työaikakirjanpidon. Tilastot osoittavat liikennevalvonnan lisääntymistä. Hänen mukaansa se ei pidä paikkaansa. Poliisilaitosten johtajat ovat vain painostaneet poliittisesta paineesta johtuen kirjaamaan liian paljon tunteja liikennevalvontaan. Tämä on erikoinen väite.

     Saman kaltaisia väitteitä ja kohuja on muitakin: oikeus kieltäytyä puhaltamasta rattijopoepäilyssä, promilleraja, prostituutio, poliisien resurssit, jne. Kaikissa näissä poliisi on mediassa keskeisenä kommentoijana.

     Tällaiset kehitysaihiot kontrollivaltion suuntaan ei näytä hyvältä. Eduskunnan pitäisi tehdä asialle jotain.

perjantai 21. marraskuuta 2014

1219. Työyhteisön arvojärjestys

     Vähitellen opin tuntemaan, millainen arvojärjestys henkilöryhmien välillä vallitsi. Ensin tulivat diplomi-insinöörit ja teekkarit ja pitkän matkan jälkeen opistoinsinöörit, rakennusmestarit, toimistosihteerit ja konekirjoittajat. Viimeksi mainittuihin jokaisen silmäätekevän tuli olla hyvissä väleissä, sillä muutoin ei papereita syntynyt. Kopiokoneita ei ollut. Ministeriössä oli yksi henkilöauton kokoinen ammoniakilta haiseva laite. Sillä sai tilauksesta kopioita isoista piirustuksista.

     Minut pantiin joukon hännille mihinkään ryhmään sopimattomana. Tämän toivat erityisen hyvin esiin diplomitöitään tekevät teekkarit, jotka moittivat käsialaani huonoksi ja kehottivat harjoittelemaan tekstaamista. Siitä olisi tulevaisuudessa paljon hyötyä. Jatkuvassa työsuhteeni lopettamisuhassa ja pomojen vedotessa määrärahojen vähyyteen siitä ei ollut perusteita kieltäytyä. Erilaisten toimistotöiden tekemisestä oli kuitenkin paljon käyttöä tulevaisuudessa. Opin vesi-insinöörien tavan laskea massoja tekojärvien ja vesialtaiden suunnittelussa. Tapa perustui kartan korkeuskäyriin, ja se oli yksinkertainen, mutta työteliäs toteuttaa käsipelin tehtyine runsaine laskutoimituksineen. Menetelmä oli kuitenkin toimiva. Eräät toimistoinsinöörit suunnittelivat oman tekojärven ja myivät rantatontteja pääkaupunkiseutulaisille. Järven vesi oli ruskeaa ja haisi pahalle.

Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1218. Vaalien voittajat

     Mielipidemittaukset ovat yleensä luotettavia. Niissä kuitenkin raahaa mukana vaalipäivään asti epävarmuusmomentti.  Puoluetoimistot tietävät, että vaalien voittajia ovat ne, jotka pystyvät eniten vaikuttamaan enemmistön välinpitämättömyyteen ennen vaalipäiviä.

     Tässä odotuksessa ja myllytyksessä yhteiskunnan suuri digitaalinen käsi heittää kiihtyvään tahtiin lannoitteita, jotka saavat ihmiset sinkoamaan jatkuvasti poliittisia ajatuksiaan ilmaan. Niinpä ilma on alati poliittisessa pöllytyksessä. Mielipidemittauksen tulokset ovatkin  kuin ilmastoraportteja, sää muuttuu jatkuvasti.

     Poliittisessa sähinässä ennen vaaleja voi hyvinkin käydä niin, että demarit ay- ja naislähtöisen politiikan sekoituksella, johon sopivasti sinne tänne heitelty tasa-arvototuuksia, voivat yllättää. Kokoomuksen peli ei ole pelattu. Siellä on hyviä aivoja ja rahaa käytettävänä.

     Jää nähtäväksi, mattaako Sipilä olla tokaisematta julkisuuteen mitään provokatiivista, kuten  julkissektoriin ylimiehityksen.

 








1217. Pentti Haanpää

     Hän ei ollut kummallinen mies, kuten väitetään. Hän oli sen kaltainen mies kuin Pohjois-Pohjanmaalla miehet yleensä siihen aikaa olivat. Kalastus, metsässä liikkuminen, miesporukoissa istumien, ryypiskely ja rähinöinti kuulivat silloisiin jokamiehen oikeuksiin.

     Ihmeellistä oli Päätalon kirjoitusvimma ja se, että hän osui kirjottajan päämäärässään kerralla oikeaan. Tätä hän ei tienkään aloittaessaan tiennyt. Linna harhaili pitkään oppiakseen korkealentoisen kirjoittajatyylin. Sitten tuli  "Tuntematon sotilas".  Päätalo kamppaili aluksi pitkää "Nyyrikkijensä" kanssa, kunnes Gummerus ohjasi hänet realismiin "Ihmisiä telineillä".

     Haanpäästä tekee erikoisen  se, että hän peruskertojalleen uskollisena ikään kuin piilossa omalta itseltään ja itse sitä käsittämättä, nousi teoksillaan yhteiskuntakriitikoksi, kansakoulupohjalta.

     1950-luvun alussa syystä tai toisesta hänen lähipiirisuhteensa alkoivat rakoilla. Päivän HS artikkeli Haanpäästä avaa tästä  näkökulmaa.  Haanpää hukkui Lamu-järveen. Syitä ei tiedetä.

1216. Uralla eteneminen

     Ura ei välttämättä tule  ensimmäisenä mieleen, kun maassa on ylivirittynyt työn saamattomuuden ilmapiiri ja yt:t jauhat ihmisiä ulos työpaikoistaan.

     Kuitenkin työ ja ura ovat asioita, joista kannattaa puhua, ryhtyä sen eteen töitä tekemään, ainakin uneksimaan niistä.

     Aluksi on  tavalla tai toisella on hakeuduttava ruohonjuuri- tai katutason tehtäviin, joissa voi osoittaa innostuksensa tai jopa intohimonsa jollekin tehtävälle. Tässä olisi hyvä noudattaa Hitchcockin oppia: "Kun teet jotain, tee se oikein".

     Itseään ei saa vähätellä. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi naisten ja miesten erilaisena suhtautumisessa tarjottuun uuteen tehtävään.  Naiset jättävät hakematta, jos he  tehtävän yhdelläkin osa-alueella kokevat taitonsa riittämättömäksi.  Miehet eivät välitä. Samaan tehtävään naisilla on eilisen A-studion mukaan 300 euroa pienempi palkkatoivomus.

     Vähättelyn sijasta pitää pyrkiä pois mukavuusalueeltaan. Täytyy siis ottaa haasteita vastaan, jopa etsiä niitä.

     Alkuvaiheessa verkostoja ei juuri ole. Kannatta kuitenkin hinautua, jonkin vanhemman ja luottamusta herättävän henkilön lähipiiriin. Kenties hänestä saa jonkin laisen oppi-isän, jopa mentorin. Etenkin naisille miespuolisen mentorin tuki uutta työpaikka hakiessa voi olla ratkaiseva tekijä.


torstai 20. marraskuuta 2014

1215. Valta ja sen rengit

     Aina hämmästyy yhtä uudestaan havaitessaan, mitä valta saa aikaan organisaatoissa. Se on kuin huipulta alas tuleva vesi, joka syöksähtelee lokeroissaan arvaamattomasti  pysähtyäkseen välillä rauhallisiksi lammikoiksi, jotka yhä udelleen purskahtelevat yli äyräidensä.

     Keskusrikospoliisin päällikkö Arvo Pentti oli poikkeus. Tullessani haastattelemaan häntä juuri ennen juhannusta 1974  mies istui jo valmiiksi kaakelihuoneessaan.  Muut poliisipäälliköt antoivat odotuttaa. Olin valtiovarainministeriön konsultti.

     Minua oli jo etukäteen varoitettu. En tiennyt mistä, mutta kukaan poliisista ei lähtenyt mukaani, vaikka niin oli sovittu. Pentti vain nyökkäsi esiteltyäni itseni. Kesä oli kuuma ja hän tarjosi heti vichyvettä.

     Mies ei sanonut yhtään ylimääräistä sanaa kysymyksiini. Korkea huone oli muutoin hiiren hiljainen suljettujen vetokaappien ovien vain  tarkkaillessa minua.

     Samaan heimoon mutta eri lajiin kuuluvaan itsetietoisuuteen  törmäsin muutama vuotta myöhemmin Helsingin poliisilaitoksen seminaarissa. Siellä eräs karski ylikomisario teki muun johdon näkyvissä mitä huvitti. Muut karttelivat tätä mahtimiestä. Valta tuli kuulemma ylhäältä.

     Jälkeen päin on selvinnyt, että molemmat olivat Kekkosen miehiä. Edellinen vastasi ulkoisesta turvallisuudesta ja jälkimmäinen henkilökohtaisesta.

Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1214. Maatalouden ympäristötuet

     Viimeisimmässä  MOT-ohjelmassa maatalouden  ympäristötuet saivat kyytiä. Ensi vuonna tukea maksetaan 215 miljoona euroa. Tarkoitus on, että maanviljelijät käyttävät nämä rahat toimenpiteisiin, joilla estetään lannoitteiden valumista Itämereen, yleensä vesistöihin. Mutta meri vain saastuu entisestään.

     Aiheesta on kehittymässä täydellinen soppa. Rahat piti kohdentaa sinne, missä sen vaikuttavuus on suurin, siis Lounais-Suomen eteläosiin, missä lannoitteita käytetään eniten. Viime hetkillä konsulttien  painostuksesta aluetta laajennettiin Vaasan rannikosta Helsingin rannikolle. Kohdentaminen oli tipotiessään ja suojeluraha muuttui lopullisesti elinkeinotueksi. Asikkalakin saa tukea sen pohjaveden kuvitellun saastumisen takia.

     Maalaisjärjellä olisi selvää, että peltojen ravinneanalyysit olisivat julkisia. MTK:n Liisa Pietolan mielestä näin ei ole, vaan ne ovat henkilökohtaisia kuin verinäytteet. Ajatus elinkeinotuesta saa vain näin lisäkatetta.

Jos ne olisivat julkisia toimenpiteiden kohdentamien eniten saastuttaviin kohteisiin, olisi mahdollista.  Tässä on Sipilälle yksi hallinnon tehostamishaaste.

Ympäristökorvauksien elinkeinotukiluonne avain korostuu, kun Suomi ei saa korvauksia Venäjä-pakotteista.

Asianomaisten ministereiden ja niiden hallinnon on  uudistettava tukisysteemi vaikuttavaksi, kannustavaksi, kohdentavaksi ja läpinäkyväksi järjestelmäksi.





1213. Perussuomalaisten kohtelu nuorisorahoissa

     Korkein hallinto-oikeus antoi eilen päätöksen vuoden 2013 määrärahajaosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) saa harkita uudelleen perussuomalaisten kohtelua. Sen nuorisojärjestö haki silloin 23000 euroa ja sai 15000. Lähes 40 kansanedustajan puolueena tämä näytti jo silloin epäilyttävältä.

     Ensimmäinen kysymys on, miksi Arhinmäki teki näin ja toinen miksi virkamiehet suostuivat esittelemään asian näin ministerille.

     Kysymys voidaan asettaa laajempaan kokonaisuuteen. Monet vakavasti otettavat tahot, viimeksi Esko televisiossa  21 .1, ovat esittäneet politiisten virkamiesten sotkevan päätöksen tekoa ministeriöissä.

    Tässä tapauksessa Arhinmäen esikunta perusteli lain vastasesti päätöstä. Se vetosi nuorisolakiin, joka mainitsee tasa-arvoisen suhtautumisen eri ihmisryhmiin. Tämä aivan OK.

     Jos virkamiehet olisivat olleet esittelijöinä, he olisivat ymmärtänet, että perustelut eivät päde. Päätös oli poliittinen ja tässä tapauksessa myös lainvastainen.

     Ikävä kyllä kukaan ei joudu vastuuseen.


 





keskiviikko 19. marraskuuta 2014

1212. Sähkön puhelin myynti

     Tilanne, jossa sähkön myyjä soittaa asiaakkalle tarjotakseen sopimusta, on asiakkalle yllätävä ja paljon tieto vaativa päätöksen tekohetki. Hänen pitäisi tietää muutamassa kymmenessä sekunnissa, mikä on hänen kulutuksensa, sähköyhtiönsä, onko hänen sopimuksensa määräaikainen, jos on, milloin se pääätyy, vai toistaiseksi jatkuva,  mikä on hänen sopimuksessaan sähkön perusmaksu sekä yö- ja  päiväsähkön hinnat ja mikä on yleesä sähkön marrkkinatilanne. Vanhemmilla henkilöillä tämä saataa  päätä huimaa.

 Tilanne paranisi sillä, että puhelin myynti kiellettäisiin, kuten kännykkäliittymissä on tehty. On yksi mutta. Silloin myös sähköyhtiöt eivät voisi tedä 14 vuorokauden kuluttua vastatarjouksia puhelimitse.
 
 

1211. Häpeä iskee kuin kimeä kirkaisu

      Kun aloitin kansakouluun, äiti oli jo terveen kirjoissa ja parantunut keuhkotaudista, eikä hänen enää tarvinnut syödä eri astioista kuin muu talon väki. Koulua pidettiin Purala-nimisen talon tuvassa joen rannalla, ja talvella tuon joen mustassa avannossa me oppilaat kävimme pesemässä lautasiamme. Välitunnilla pihalle kuului kunnalliskodin hoidokkien outoja huutoja.

     Toisen vuoden jouluna koin yllätyksen saadessani kuulla joutuvani toiseen kouluun. Pian tajusin koulun vaihdon liittyvän suurempaan operaatioon, jossa vaihtuisi myös majapaikkani Harmaalaksi. Se oli äidin kotitalo.

    Talo oli keskikokoinen maalaistalo ja sijaitsi Kalajoen yläjuoksulla. Metsän ja jyrkkien peltorinteiden suojassa joki virtasi lähes huomaamattomana talon ohi. Joessa nököttävien pientä käkkärämäntyä kasvavien saarien välissä vesi juoksi vuolaana ja teki vaarallisia pyörteitä.

     Asuimme Harmaalan vanhan puolen huoneessa, jonka yhdessä nurkassa oli takan tapainen tiilikasa. Se oli muurattu jälkeenpäin lattialle, eikä se varannut lämpöä.

     Tuolloin opin tuntemaan, mitä öinen kylmyys tarkoitti. Se tuntuu aivan erilaiselle kylmyydelle verrattuna päiväsaikaan, vaikka lämpöasteita olisikin saman verran. Öinen kylmyys uuvutti. Se salli vain nukahtamisen, mutta herätti jatkuvasti.

Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1210. Poliisiin imago ja budjettirahan kerjuu

     Suomessa luotetaan maailmassa ehkä eniten poliisiin. Aarnion juttu ei ole tärvellyt kuvaa,  vaan 86 prosenttia luottaa polisiin. Poliisia arvostetaan. Hyvä

     Poliisisilla on myös hyvä ja kuuluva edustajaryhmä eduskunnassa Kari Tolvasen johdolla. Hän pääsee puhumaan poliisin puolesta mediassa säännöllisin väliajoin.

     Siitä saakka kun televisio tuli  Suomeen, poliisi on ollut taitava puhumaan julkisuudessa  ja taktisesti oikein ajoitettuna esiintymään televisiossa lisäresurssien saamiseksi.

     Tänään poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen esiintyi aamun televisiossa pontevasti resurssiasiassa,  juuri ennen ensivuoden talousarvion täydentämistä. Hän totesi, että meidän ei tarvitse odottaa 70 vuoden takaista sotaa, se on jo meillä. Konepistooleilla ammutaan kaduilla. Ammattiyhdistysmiehelle sävy joten kuten sopii, siinä ja siinä

     Meillä on kuitenkin muita valtion tehtävien ytimeen kuuluvia virastoja, jotka eivät saa ääntään näin reippaasti kuuluviin syystä tai toisesta. Nämä kärsivät saman lailla vähistä resursseista kuin poliisikin. Tuomioistuinlaitos on valitellut lähes sävyisästi poliisiin verrattuna  resurssien niukkuutta. Toinen kroonisesta resurssipulasta kärsivä on syyttäjälaitos. Siellä ei oikein sovi nousta barrikaadeille huutamaan, että emme  ehdi syyttämään, rosvojen syytteet vanhenevat

    Rahan jakajien tulee muistaa, että poliisi on myös itse budjettirahojen kerjäämisen ammattilainen.

tiistai 18. marraskuuta 2014

1208. Sipilän yritysopit ja hallitus

     Sipilä on puheissaan tuonut reippaasti esille yritysmaailman tapoja johtaa organisaatioita. Näyttää siltä, että hän halukas soveltamaan näitä oppeja jukishallinnon kehittämisessä ja johtamisessa, jopa hallitustyössä. Hän ikään kuin  ajattelee, että sielläkin johtamien yhtä suurta laskusääntöä, jolla ongelmat puretaan ja toimivat ratkaisut jalkautetaan maastoon, pitkin maakuntia.

     On todennäköistä, että Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen tulevat valituiksi seuraavan eduskuntaan suurilla äänimäärillä. Tällöin heitä on vaikeaa ohittaa tulevan hallituksen ministerivalinnoissa. Ainakin toinen on valittava. Entiset puheenjohtajat tulevat joka tapauksessa toimimaan ja vaikuttamaan Sipilän lähipiirissä tavalla tai toisella. IL:ssa Mika Koskinen toteaa, ettei tällainen tulisi kysymykseen yritysmaailmassa. Pitää paikkansa.

     Tilanteen tekee vielä vaikeammaksi se, että Sipilä on luvannut supistaa hallituksen kokoa. Tämä ei taida nyt onnistua. Keskustassa ministerin vuoraan odottavat kansaedustajat hermostuisivat. Puolueen yhtenäisyys eduskunnassa voi horjua.

     Sipilä on tottunut käyttämään ketteriä johtoryhmiä, joissa absoluuttinen päätösvalta on puheenjohtajalla. Tämä ei sovi lainkaan hallituksen työskentelyyn ja johtamiseen. Siellä etsitään kompromisseja, joista muodollisesti puheenjohtaja voi päättää kokouksessa, mutta de facto päätös on ryhmän.

     Sipilän ajattelutavalle on ehdottomasti käyttöä hallituksen johtamisessa, mutta hallituksen johtaminen ei ole aina aukottaman kaunista.

1207. Mielikuvilla tuloksia

     Ministeri Huovinen kertoi viikon vaihteessa televisiossa tyytyväisenä uudesta soten linjauksesta. Siinä tuottajavastuu annetaan 19 kuntayhtymälle. Tämä sinänsä voi olla hyvä ratkaisu, mutta niin paljon jää asioita auki, että hirvittää. Se on vasta aikomus lähteä kotilaiturilta lohta pyytämään.

     Päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli oiva kuvaus soten kompuroinnista. Tänään akatemiaprofessori Kaarlo Tuori piti varmana, että edessä on perustuslaillisia ongelmia kuntien rahoituksen ja tehtävien järjestelyissä.

     Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi televisiossa edelleen tänään, että sotealue ei tarvitsee vaaleja ja että rahoitus voidaan hoitaa alueen  kuntien osuuden suhteissa. Ei voida. Perustuslaki tulee vastaan.

     Nyt on tultu pisteeseen, jossa julkisuuteen on esitettävä suunnitelmia arvioitavaksi, miten soten yksityiskohdat aiotaan toteuttaa. Muuten menee luottamus soten johtoryhmään. Eihän tällaista  hapuilua ja epämääräistä askeltamista enää kuukaan viitsi katsella.

maanantai 17. marraskuuta 2014

1205. Kittilän kunnanjohtajan erottaminen ja takaisin otto

     Asia onkin kauan poreillut julkisuudessa. Kunnanjohtaja Anna Mäkelä on osoittautunut tarmokkaaksi ja asioihin tarttuvaksi johtajaksi. Hän ei ole kumarrellut paikallisia satraappeja.

     Mäkelä puuttui Levi Ski Resortin hankintoihin, joissa  toimitusjohtaja Jouni Palosaaren epäillään tehneen hankintoja ilman kilpailuttamista. Itävaltalaisia epäillään suositun. Poliisitutkinta on vireillä.

     Tämä on niin sanottu klassinen esimerkki siitä, kuinka kaikkivoipaisuuteensa vaipunut pieni piiri yrittää torjua sen valta-asemaa uhkaavat tekijät. Silloin seistään rintarinnan puolustamassa veljiä ja sisaria.

     Tapauksen klassillisuutta osoittaa se, että aluksi oltiin odottamassa Mäkelältä aktiivista toimintaa kunnan asioissa, mutta kun hänen eräät aktiivitoimet eivät sopineet paikallisille pomoille, viraltapano tulee.

     Ennen tämä oli valtiolla yleistä, mutta nyt se näyttää jatkuvan kuntasektorilla. Suurissa kunnissa tämä ei onnistu enää.

     Tässä tapauksessa täytyy painottaa, että laillisuusvalvonta kuuluu jokaisen julkisen organisaation ydin tehtäviin.

     Kysymys kuuluu, mistä luottamuspula johtuu. Tapaus menee Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
     Onnea ja erävoitto tuli.

1204. Johtajan nöyryyttäminen

     Viikon vaihteessa teollisuusmaiden kokouksessa luotiin toivoa maailman talouden kasvuun. Siellä myös kohdeltiin epäasiallisesti Putinia. Sillä haluttiin antaa maailmalle kuva, että suuret maat pitävät Putinin toimia Ukrainassa, Itämerellä ja Atlantilla  varallisina ja riskialttiina Euroopan rauhalle. Merkel vertasi tilannetta jopa I maailmansodan alkamiseen.

     Kannattaa tietää, miten Venäjä menetti aseleposopimuksessa 15.11.1917  kolme kertaa Suomen kokoisen alueen (miljoona neliökilometriä). Lenin puolusti menetyksiä sillä, että nyt vähän levähdetään ja otetaan myöhemmin takaisin  Toisessa maailmansodassa Stalin lunasti  menetykset otti maat takaisin korkoineen. Puolaa kohdeltiin törkeästi.

     Neuvosliiton romahdettua siitä itsenäistyi 14 valtiota.

     Mitä siis nyt? Niillä jotka ovat kauimpana Euroopasta, näyttää olevan kovimmat sanat. Näiden maiden johtajien kannattaa kerrata maailmansotien historiaa. Euroopassa ne muistetaan ja  tiedetään.

     Voidaan epäillä, että kriisin ratkaiseminen tapahtuisi salaisessa saariryhmässä. Se on irti käytännön ongelmista, intohimoista ja mahdollisuuksista.

     Venäjän, separatistien, venäjämyönteisten ja Ukrainan edustajat on istutettava samaan pöytään. On huomioitava, että Venäjä on hilannut itsensä ja samalla  joutunut tilanteeseen, jossa sen on saatava myönnytyksiä.

     Etyj:llä on tässä vahva rooli. Suomen on turvattava ja tuettava Kanervan toimintaa Etyj:n puheenjohtajana.

 

1203. Lörtsy heitti haasteen viranomaisten somen käytölle

     Lörtsytapaus osoittaa, kuinka nopeasti ja itsevarmasti  some sieppaa aiheen julkisuudeen käsitelyyn. Se alkoi somen summittaisella pistolla Eviran byrokratian yhteen kukkaseen ja samalla viraston julkisuusmaineseen. Tähän Evira vastasi odottomattomasti takaisin somen mitalla.
 
     Tämä on uutta, jopa ennennäkemätötä viranaomaisielta. Tätä voidaan pitää lähtölukauksena siihen, miten viranoamainen ja somekansa tulevaisuudessa keskustelevat viranomaisten sormissaaan pitävästä kansalaisia vaivaavasta ongelmasta. Stubbin twiittausta Talvivaarasta ei saa sotkea tähän. Stubbi aloitta siellä. Nyt aloitti someporukka,
 
     Nyt viimestään viranomaisten ja muidenkin  on tajuttava, että some on kuin jatkusvasti maata ja mantuja kiertävä hyvää ja paahaa tarkoittava kulkuriporukka, joka nyhtäisee matkallaan  käsitellynsä millaisen asian tahansa ja heittää sen sitten pusikkoon.
 
     Se miten viranomaset vastavat tähän haasteseen ei ole yksinkertaien asia. Eviran tapauksessa kynnys on jo laskenut siihen, milloin some ottaa uudelleen Eviran käsittelyssä.
 
     Virastojen ja yritysten tulisi ennakoida, milloin some voi ottaa halaukseensa niitä koskevan polttavan aiheen. Pitäisi etukäteen päättää, mihin ei reagoidaa ollenkaan ja jos regoidaan, niin millä äänensävyllä ja kenen nuoteilla.
 
    Joka tapauksessa ollaan menossa suuntaan, jossa some yhä enenevässä määrin tekee aloitteet, mistä viranomaisen ongelmista mediassa keskustellaan. Se miten viranomainen toimii näissä somen esiin nostamissa haasteissa, on vielä opettuvaiheessa, mutta se on edessä.
 

1202. Portinvartijan rooli asiantuntijoiden johtamisessa

     Henkilöjohtamisen tuskat alkoivat vähitellen jomottaa päässäni. Oikeusministeriössä yksikkönäni ei tarvinnut johtaa. Se kulki kuin juna raiteillaan, jota rutiinit veivät eteenpäin. Aiemmin muissa virastoissa  minulla ei ollut alaisia, vaan piti vain manageroida asioita. Nyt piti toimia suurissa ja pienissä asioissa esimiehenä. Hyvänä puolena oli kontaktipintojen laajeneminen virastoihin kunkin alaisenio toimiessa konsutlifirmamme markkinoijana ja puolestapuhujana.

     Nyt oli toisin.Pakostakin jouduin portinvartijarooliin arvioimaan, kuka olisi sopivin mitäkin toimeksiantoa tekemään. Se, että ryhmässä oli erilaisia henkilöitä, jotka poikkesivat tiedoiltaan ja taidoiltaan tosistaan, ei ollut mikään ratkaiseva puute, sillä heille löytyi erilaisia rooleja ryhmässä. Toiset olivat hyviä taustaselvittelijöitä, toiset koulutuksen järjestäjiä, toiset työparin toisena osapuolena, toiset raportoijia ja toiset hyviä nopeasti muuttuvissa konsultointitilanteissa.

    Tietyn tason eheyden ylläpitäminen ja tiedonkulku vaativat jatkuvaa ponnistelua. Maanantaipalaveri ei riittänyt tähän. Järjestin työnohjauskokoukset  Lauri Salosen johdolla kerran viikossa työajan päättyessä. Ennen kaikkea tupajumppa, kuten ohjelmaa kutsuimme, muodostui monelle vapauttavaksi uusia lähteitä avaavaksi prosessiksi. Se antoi konsultointiin uusia työkaluja ja opetti meitä tuntemaan paremmin toisemme lisäten luottamusta välillämme. Näin ainakin uskottelin itselleni. Sen kallista sadantuhannen kallista hintaa ei moittinut kukaan.

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012


sunnuntai 16. marraskuuta 2014

1201. Media ei kerro

     Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa. Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta. Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan jättämisestä.

     Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää, mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.

     On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista, jne.

     Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan esimerkiksi artikkeleita lisää siitä, millaisia vaihtoehtoja soten toteuttamisessa on: mitä hoitoketjun saumattomuus käytännössä merkitsee, miten rahoitus järjestetään ja valtionosuusjärjestelmä muutetaan, mikä on kunnan rooli rahoituksessa, mikä Kelan asema, miten ict-järjestelmät saadaan yhteensopiviksi, mitkä ovat johtoelimiä, jne.

     Kaikista soten kaltaisista uudistuksista voitaisiin tehdä analyysejä ja vaihtoehtoisia ratkaisuesityksiä. Tämä lisäisi demokratiaa ja kansalaisten mielenkiintoa politiikkaan.

     Esko Ahon 15.11. ideoimia maamme strategisia suuntia ovat Suomen digitalisointi maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamisen tehon lisäämien, teollisuuden perustan varmistaminen, uuden yrittäjyyden elvyttäminen, riskinoton lisääminen ja kansainvälisyyden monipuolistaminen. Tämänkin  tyyppisten aiheiden penkominen on jäänyt medialta liian vähälle.

     Apunaan median toimitukset voisivat käyttää enemmän esimerkiksi yliopiston asiantuntijoita.

1200. Digitalisoinnin haaste – oma ministeri

     Kansalaisen kannalta hyvä ja toimiva digitalisointi tarkoittaa samaa kuin, jos meillä kaikilla olisi samankaltaiset palvelut kuin verkkopankissa, muta ne koskisivat kaikkia elämämme alueita, jotka on julkisessa ja miksei myös yksityisessä itc:ssä. Tällöin pääsisimme kätevästi tunnusluvuilla tai elämän kortillamme katselemaan ja asioimaan eri instituutioiden kanssa.

     Tuottavuus nousisi joka taholla:  arkielämässä sekä julkis- että yksityissektorilla.

     Kun tarkastellaan, mitä tämän haasteen puolesta on tehty ja tehdään, yritystä ei puutu. On muiden muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös 16.6.2009, valtion ict:n uudistuneita strategioita ja ict-johtajien kierrätystä sekä ict-toimintojen kokoamista Valtoriin, jne.

     Missään nimessä ei voida syyttää ketään yrityksissä mukana olevia vastuuhenkilöitä. He ovat hyviä ja päteviä ihmisiä.

     Missä ihmeessä on syy digitalisoinnin tyssäämiseen?

     Ehkä ne ovat kuuluisissa rakenteissa ja maan tavoissa. Asiaa ei ainakaan edistä poliittiset virkanimitykset instituutioiden huipuille. Siellä on ollut ja on taipumusta ankkuroitua ict:ssä johonkin omintakeiseen käsitykseen, joka estää maan kehityksen aitoon digitalisointiin. Meillä on merkittävää välillistä julkishallintoa kuten Kela. Siellä vaivaa sama nimityspolitiikka ja ankkuroituminen. Kuntasektori on oma lukunsa.

     On tapana hallituksen muodostamisen lähestyessä esittää uuden tyyppistä ministeriä. Mutta jos aukottomat todisteet, asiantuntijat ja eräät keskeiset poliitikot esittävät digitalisoinnin kohtalonomaista merkitystä maalle, miksei digitalisointiministeri olisi seuraavassa hallituksessa.

1199. TEKESin vaikuttavuus

     TEKESissä odottaa avokonttorimainen johtoryhmän huone, jonka tarkoituksena lienee ollut symboloida laitoksen innovatiivisuutta. Keskustelu ei ole kovin jäsentynyttä sen karattua vaikuttavuuden mittaamiseen.

     Se on TEKESissä erityisen hankalaa vaikutusten syntyessä monien ja sattumanvaraisten vaiheiden jälkeen vuosien päästä milloin minnekin. Olemme yhtä mieltä siitä, että ainut keino on sijaismittareiden käyttö.

     Loppuvaikutelmaksi jää, ettei TEKESin vaikuttavuutta voi mitata kuin ulkopuolisella evaluoinnilla, jos silläkään. Vaikuttavuus näyttää täälläkin olevan jo monen kertaan kylmentynyt ongelma. Joka tapauksessa sain toimeksiannon konsultoida laitoksen tulosohjaushankkeessa.

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

 

lauantai 15. marraskuuta 2014

1198. Kokoomuksen ja keskustan saavutukset

Tänään Sauli Niinistö Keskisuomalaisessa  ja Esko Aho YLE:ssä käyttivät merkittävät puheenvuorot. Niinistö syytti välillisesti kokoomusta mielikuvilla johtamisesta ja Aho saamattomuudesta.

 Ex-puoluesihteeri Tujunen tietää, mikä rooli kokoomuksen mielikuvajohtamisella oli konsulteilla. Joka tapauksessa fantasiapäivät ovat ohi.

 Aho vei Suomen nopeammin EU:un kuin nykyhallitus soten alkuun.

 Ahon linjaukset tulevan hallituksen toimintatavoiksi ovat järkeviä. Valtiosihteerit pois sotkemasta asioita ja talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta poliittisen ohjauksen ydin.

 Ahon strategiset eväät uudelle hallitukselle ovat: Suomi digitalisoinnissa maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamiseen tehoa, teollisuuden perustan varmistaminen, uutta yrittäjyyttä, enempi riskinottoa ja monipuolisempaa kansainvälisyyttä.

 Erityisen rankkana Ahon linjaukset suuntautuvat valtion ict:en. Sillä piti hoitaa digitalisointi ja palvelujen tuottamisen tehokkuus. Toisin on käynyt. Ei voi olla jälkeen toistamatta, kuinka Holkerin hallitus päästi yksityiset ict-yritykset mellastamaan valtion sen aikaiseen digitalisointiin. Tällä retkellä ollaan.