Sotessa
vaikuttavuuden mittaaminen vaati suurempaa johtamisen työkalua kuin sotealueen
johtaminen. Tämä näennäinen paradolsi on suuri ongelma. Vaikutukset syntyivät vuosien
päästä toimenpiteistä ja ne ovat sidoksissa ulkopuolisiin tekijöihin, joita valtio,
kunta, ministeriö tai sotealue eivät voi kontrolloida tai säädellä.
Jos
vahat merkit pitävät paikkansa, harvoilla sotealueen poliitikoilla on intoa jälkikäteen
penkoa, mitä saatiin aikaan ja mitä kaikki maksoi. Tämä johtuu yksinkertaisesti
siitä, että poliitikko lunastaa paikkansa kansalaisten äänillä, millä välttämättä
ei ole mitään tekemistä vaikutusten ja kustannusten kanssa, päinvastoin.
Tilannetta hankaloittaa lisää se, että yksityisten ja julkisten yksiköiden
pitäisi toimia saman tehokkuusjuonen mukaan.
Sotessa
korostuukin johtavien virkamiesten rooli tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden evaluoinnissa
ja tulosten nostamista poliittisille foorumeille sen sijaan, että he esittivät
vain menestystarinoitaan
Yksi keino vaikuttavuuden arvioimiseksi kyllä on.
Vaikuttavuus pitäisi saada osaksii rullaavaa suunnitteluprosessia ministeriön
ja sotealueen välillä. Toinen keino on houkutella yliopistolliset keskussairaalat tähän vaativaan työhön.
Tämä on erittäin haastavaa soten peruspalikoiden ollessa
vielää hajaallaan. Ilman riittävää suunittelu- ja seurantajärjestelmää tilanne
voi ajautua taisteluksi järjestelmän ylläpitämiseksi periaatteella: maksaa mitä
maksaa
Kommentit
Lähetä kommentti