Siirry pääsisältöön


1167. Vestön Kangastus 38 - maaginen kuvaus

     Tunnettu tosiasia on, että kertomalla vain tosiasiat ei synny hyvää romaania. Ei vaikka väliin panisi  sideosia elävöittämään ja luomaan yllätyksiä tekstiin.

     Kjell Vestö  on  aiemmin osoittanut romaaneillaan olevansa ei pelkästään faktojen ammattilainen, vaan myös luova kertoja, joka pystyy yksityiskohtien kautta kuljettamaan lukijaa läpi yhteiskunnallisten murrosten arjen eläminen ympärillään. Romaani Missä kuljimme kerran on polttava tarina sisällissodan  murhenäyistä ja kuinka ne pakottivat ihmiset valitsemaan puolensa. Tapa, jolla romaani kertoo eri yhteiskuntaluokkien törmäyksistä ja toistensa sietämisestä on kiduttavan tarkka. Moraaliset kannanotot eivät synny sanoista vaan teoista

     Pohjoismaisen kirjallisuuspalkintoon yltänyt Vestön uusin romaani Kangastus 38 ” on enteellinen kuten nimensäkin. Meillä harvoin on kuvattu niin todellisuuspohjaisesti, mutta samalla pelottavan myyttisesti tunnelmia ja tapahtumien kulkua ennen Hitlerin ryöstöretkiä juuri ennen Suomen talvisotaa.

     Romaani Missä kuljimme kerran saattaa tuntua nuoremmista lukijoista jossain määri etäiseltä, mutta ”Kangastus 38” kiinnostaa nuorempiakin. Olivathan heidän isovanhempansa silloin nuoria soittaen ajan hittejä rannoilla. Nyt gramofoni on vain vaihtunut iPad’in

     Vestön kerronta on paikka paikon julmaa olematta silti väkivaltaista ja suoraa olematta naivia. Paikoin se pysähtyy hetkeksi kuin miettiäkseen missä mennään kuvamaan Munkkivuoren talojen yksityiskohtia.

     Sen luettuaan jää omituiseen olotilaan. Se ei ole pelottava eikä julma. Se on pikemminkin odotustila kuin olotila. Mitä tapahtuu todella seuraavaksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *