Keskusjohtoisuuden vahvistamien
ja kuntien toimintavapauden lisääminen alkoivat 1980-lopulla. Tämä merkitsi mm.
keskusvirastojen lakkautamista. Lakkauttamisen ensimmäisessä aallossa lähtöpassit
olivat saaneet Lääkintöhallitus, Ammattikasvatushallitus ja vähän myöhemmin Elinkeinohallitus.
Purkamalla normeja vauhditettiin keskusjohtoisuudesta irti pääsyä ja väljennettiin kuntien toimivaltaa päättää itse palvelujen tuottamisesta. Budjettiuudistuksen kehys- ja tulosohjaus olivat osa tätä kehitystä.
Päätösvallan hajautukselle oli myös painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Uuden-Seelannin ja Tanskan kokemukset puolsivat tällaista kehityslinjaa. Suomen julkinen hallinto oli pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä eikä pystynyt reagoimaan uusiin vaateisiin riittävän nopeasti ja tehokkaasti.
Nyt on selviä enteitä siitä, että keskusjohtoisuuden lisääminen ei ole päällimmäisenä maakuntien puheenvuoroissa, vaan on huomattavaa kysyntää alueellisen itsehallinon lisäämiselle. Pyrkimystä suhteellisen itsenäisiin alueyksiköhin lisää se, että sote-alueet vievät kunnilta valtaa ja sote-alueet ovat viime kädessä keskushallinon ohjauksessa, vaikka niillä on omat valtuustonsa ja hallituksensa. Tämä vaati kunnille hyvitystä.
Kun keskusta näyttää olevan vaalivoittaja, tämä varmistanee sen, että ensi vaalikaudella jonkin asteisesta itsenäisestä aluehallinnosta tulee totta.
Nyt on myös tämän teeman kehittämis-momentum. Jostain mystisestä syystä fokus keskittämisestä hajauttamiseen vaihtaa suuntaansa noin 20 vuoden välein. Nyt on heiluri tullut keskittämisen kautta käänepisteeseen, josta se alkaa kääntyä kohti hajauttamista. Tämä epätieteellinen laki on päätösvallan hajauttamisen puolella.
Purkamalla normeja vauhditettiin keskusjohtoisuudesta irti pääsyä ja väljennettiin kuntien toimivaltaa päättää itse palvelujen tuottamisesta. Budjettiuudistuksen kehys- ja tulosohjaus olivat osa tätä kehitystä.
Päätösvallan hajautukselle oli myös painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Uuden-Seelannin ja Tanskan kokemukset puolsivat tällaista kehityslinjaa. Suomen julkinen hallinto oli pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä eikä pystynyt reagoimaan uusiin vaateisiin riittävän nopeasti ja tehokkaasti.
Nyt on selviä enteitä siitä, että keskusjohtoisuuden lisääminen ei ole päällimmäisenä maakuntien puheenvuoroissa, vaan on huomattavaa kysyntää alueellisen itsehallinon lisäämiselle. Pyrkimystä suhteellisen itsenäisiin alueyksiköhin lisää se, että sote-alueet vievät kunnilta valtaa ja sote-alueet ovat viime kädessä keskushallinon ohjauksessa, vaikka niillä on omat valtuustonsa ja hallituksensa. Tämä vaati kunnille hyvitystä.
Kun keskusta näyttää olevan vaalivoittaja, tämä varmistanee sen, että ensi vaalikaudella jonkin asteisesta itsenäisestä aluehallinnosta tulee totta.
Nyt on myös tämän teeman kehittämis-momentum. Jostain mystisestä syystä fokus keskittämisestä hajauttamiseen vaihtaa suuntaansa noin 20 vuoden välein. Nyt on heiluri tullut keskittämisen kautta käänepisteeseen, josta se alkaa kääntyä kohti hajauttamista. Tämä epätieteellinen laki on päätösvallan hajauttamisen puolella.
Kommentit
Lähetä kommentti