Siirry pääsisältöön


1130. Sote- uudistus ilman kirjanpitoa

     Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä liputti hiljattain tv:ssa sote-uudistukselle euromääräisiä kehyksiä. Hyvä ajatus. Päivän HS:n kolumnissa Teija Sutinen kertoi valaisevasti, miten kunnat voivat tilapäisen edun nimissä rynnätä suin päin ostamaan sote-palveluja.

     Molemmat ovat tärkeitä puheenvuoroja.

     Kehysmenettelyssä tulisi ensin ratkaista, mille tasoille kehykset asetetaan:  kunnille, sotealueille, valtakunnan tasolle.

     Toimivia ja laillisia kehyksiä nykyjärjestelmässä ei voida antaa kuin  palaamalla vanhaan valtionosuusjärjestelmään. Tämäkin on epäilyttävää kunnallisverotuksessa ja  kuntien voidessa käyttää soteen muitakin varoja, kuin mitä valtionosuuksissa on osoitettu.

     Ilmeisesti oikea taso on sotealueet. Tällöin koko sote tulee valtioveroilla ja vastaavilla rahoitettavaksi. Tämä ei liene ongelma, koska julkinen sektori on kokonaisuus.

     Sote-organisaatiolla, joille kehykset annetaan, on oltava yhtenäiset liikekirjanpitojärjestelmät ja kirjaamisohjeet. On varmistettava, että kaikki sote-tositteita (kustannukset, menot, suoritteet, toimenpiteet, jne) järjestelmiinsä kirjaavat tekevät sen niin, että soten vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tehoa voidaan seurata ja raportoida.

     Jos tätä ei ole, uutta sotea ei voida ottaa käyttöön, koska silloin ei tiedetä, miten kustannukset kohdistuvat eri toimijoille, tuotteille ja toimenpiteille. Tällöin ei ole myöskään perustaa selvittää kustannuksia edes jälki käteen saatikka normaalissa kirjonpitorytmissä. Edullisuusvertailut ovat hankalia laatia.

     Sotealueiden yhtenäinen kirjanpitovaatimus on sikäli haastava, että nytkään kunnat eivät pidä riittävän yhtenäistä kirjanpito.

     Ei siis missään nimessä uudistusta ilman sotealueiden yhtenäistä suunnittelu-, seuranta- ja kirjanpitojärjestelmää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *