Ei ole sattuma, että Kjell Vestån uuden kirjan nimi on Kangastus
38. Vuosi 1938 oli ajanjakso, jossa hirvittävät tavoitteet alkoivat purkautua.
Kuin vastakohtana tälle Vestö on sijottanut kangastuksen toiseenkin
merkitykseen suositun schlagerin nimenä, suomalaiseen. Kirjailija maalaakin
leveästi.
Kun sana tahtotila mainitaan, se saa usein peräänsä lausujansa
hyveellisen tuntuisen katseen ja toiveen, että se synyttäisi kuulijassaan
pahaa omatuntoa kolkuttavan tunteen.
Jostain syystä konsultit ovat onnistuneet lanseeraamaan tahtotilan
käyttäjiksi poliitikot ja muutoin korkeassa asemassa piskahtelevat johtajat. Ja
niinpä tietysi, jääkiekkoyhteisö on sen ilman katkeruutta kirjoittanut
pysyvästi fläppitauluunsa.
Tahtotila on, ilman, että epäilee itseään kypsymättömäksi,
hyvällä mielikuvituksella varustetun henkilön mielestä laajenpi käsite kuin
tavoite. Se sulkee samoin ajattelvat tahtoonsa ja tilaansa. Ja jos vielä riikkammiin annetaan mielen
kirmata, päädytään huimaan supervoimaan, joka kääntää kivet ja pellot nurin muuttamalla
muotoaan, mutta sälyttämällä tilavuutensa. Siis ehtymätön iki-liikkuja.
Ankaruus harvon kantaa hedelmää mielipide-eroja ratkottaessa.
Vestö kirjailijana kangastus on rikkaus,
konsultille se on ajan kuvaann kuuluva välttämättömyys.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti