Siirry pääsisältöön


1099. Vastuu terveydenhoidon vaikuttavuudesta on julkisella vallalla – ei yksityisillä firmoilla

      Eilisessä Helsingin Sanomissa oli Suomen fysioterapia yhdistyksen  puheenjohtaja Tuula Mustosen ja  toiminnanjohtaja Leila Salosen ansiokas mielipidekirjoitus kilpailusta terveyspalveluista. Kirjoituksessa kommentoitiin valtiokonttorin ylilääkäri Janne Leinosen aiemmin esittämiä riskejä terveydenhoidon kilpailuttamisesta.

     Mustonen ja Salonen oivat oikeassa todetessaan yksityisen täydentävän julkista. Ylilääkäri Leinosen mielestä yksityisen tuottajan ensisijaisen tehtävä on myydä tuotteita. Sisäsitä laadun valvontaa hän epäilee.

     Mustonen ja Salonen tekivät kuitenkin hieman yllättävän esityksen. Heidän mielestä yksityis- julkinen ja kolmassektori tulisi asettaa samalle viivalle arvioitaessa laatua, vaikuttavuutta ja hintaa. Esitys on puoleksi totta, mutta toinen puoli monipuolisesti ongelmallinen

      Terveydenhoito ei ole  palveluala, vaan investointiala, jonka tärkein tulos vaikuttavuus syntyy vuosien viipeellä integroituna monimutkaisiin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Sen selvittämien vaatii keskitettyä ohjausta, asiantuntemusta ja resursseja.

     Yhtäältä yksityissektori ei ole välttämättä kiinnostunut panostamaan riittävästi tähän resursseja syövään ja epävarmaan toimintaan.

    Toisaalta luotettavia vaikuttavuustuloksia saadaan vasta valtakunnan tasolla  Pitää olla lihaksia sanoa ei negatiivisille tuloksille. Kun nämä negatiiviset tulokset ovat ovat niin suuria, että ne peittävät alleen kaikki positiiviset tulokset, julkisen vallan pitää painaa jarrua ja sanoa, mitä tietä ajetaan .Ja se on ainut ja oikea taho tähän

     Kolmanneksi julkisen vallan on luotava perusinfra, jonka varassa koko terveydenhoito sykkii. Siinä keskeisiä muita tekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *