Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2014.


1125. Jyminällä kohti elyjä ja niiden karsintaan

      Isäni makoillessa dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä. Mutta kunnat vain jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja. Pekkarinen perusteli tekemisiään valtioneuvoston päätöksellä alueviranomaisten kokoamisesta samaan organisaatioon.           Tästä alkoi Pekkarisen komennossa tapahtumaketju, jonka lopputuloksena Keskusta sai haltuunsa koko aluehallinnon elyineen päivineen.            Tällä välin Lipponen oli jo käynnistäny yhtiöittämisen ja valtioyhteisöhankkeen. . Valtioyhteisöhanke tarkasteli ja teki ehdotuksia koko valtiohallinnon toimivuudesta, rakenteista ja ohjauksesta sekä hallituksen työskentelyn uudistamisesta.      Tällä hetkellä hallituksen asettama työrymä pohtii, miten valtioneuosto voisi toimia nykyista tehokkaamin konaisuutena iri ministeriöiden siilipuolustuksesta ja reviiriajattelusta. Voi kun siinä onnistuttaiisiin. Tämän kaltaisten uudistu

1124. Se raatelee kuin kirkas hiljaisuus ministerin työtä

     Jälkiviisaat-ohjelmassa Aamu-TV:ssa eilen se selvisi. Toimittajat Erola,   Karvala ja   Pettersson puolustivat toimittaja Sanni Grahn-Laasosen valintaa ympäristöministeriksi.      Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemusta. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen. Stubbin nimityskaruselissä pitänee olla myös alla keski-ikäinen. Sen jälkeen kelpaa.      Ministerin tärkein ominaisuus on ymmärtää yhteiskunnallisia prosesseja, miten yhteiskunta toimii. Toiseksi hänen oltava perillä, miten päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee. Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ja viedä kantansa päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä vakuuttava. Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus- ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi valmistellaan. Poliittinen ministeri toimii näissä tehtävissä poliitikkona. Poliittisten rajojen yli menevä tiimityö on tois

1123. Julkisen sektorin ruoskinta A-studiossa eilen

     Elisessä A-studion Talk-ohjelmassa oli tärkeää teema: paisuvan julkisen sektorin laihduttaminen.      Eniten ruoskittiin virkamiehiä ja   mittareiden puuttumista tai niiden heikkoa laatua. Prof. M.Viberg erityisesti moitti valtion vitkuttelua vaikuttavuusmittarien puuttumisesta. Hän on osin oikeassa.      Vaikuttavuus on kuitenkin aina kullakin toiminnolla, esim. terveydenhoito, ainutlaatuinen. Yhtä mittaria ei ole ja yhdellä toiminnolla voi olla useita mittareita.      Vaikuttavuusmittareiden kehittämisessä on kamppailtu jo 1980-luvulta lähtien. Uusimisriskin pienentämien on kohtalaisen hyvä mittari vankeinhoidossa.      Kuntien piti ilmoittaa jo vuonna 1993 kustannustietonsa tilastokeskukseen yhdenmukaisilla mailla. Kerrottiin, että edelleenkin kunnat toimivat tässä epäyhtenäisesti. Kuntien vertailukelpoisia kustannustietoja ei siis ole saatavissa. Jos tiedot olisivat big datassa kansalaisten saatavilla, valvonta lisääntyisi.     Ilmeni, että eri tietojärjestelmien

1122. Tehtävänä Kwai-joen silta – Stubbin sääntelyn purkaminen

     On loogista, että Stubb valjastaa hallituksensa toimintaa valmistautumiseen seuraaviin eduskuntavaaleihin. Sanoihan hän heti puheenjohtajaksi valintansa jälkeen, että hänen keskeisin tavoite on lisätä kokomuksen kannatusta kevään vaaleissa. Maan elinvoimaisuuden turvaaminen näyttää jäävän hänen todellisessa agendassaan toissijaiseksi.      Laura Rädyn valinalla pätkäministriksi kokoomus kalastelee suurisilmäisellä verkolla naisäänestäjien kannatusta. Sanni Grahn-Laasonen nimityksellä pätkäpätkä ministeriksi pyritään saaamaan keskiluokan opettajien, hoiturien ja toimistotyötekijöden ääniä. Siisti operaatioa.      Eilinen Stubbin lausunto, Grahn Laasosen nyökytellessä vierressä, ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta kaikkissa ”putkessa” olevissa lakihankkeissa, on pelkkää polittista retoriikaa. Se on   pantava modernin poliittisen marrikinoinnin tiliin, ei kuitenkaan epätoden.   Kun ei ole mitään sanottavaa, tarnoita kokoomuksen   pitää ruveta keksimään uskottavan tunt

1121. Pomon narsismi on suora tie pahoinvoivaan työyhteisöön

     Narsistien esimies on aina oikeassa, tietää kaiken, sanoo aina viimeisen sanan, ei siedä kritiikkiä eikä näytä aitoja tunteita milloinkaan. Hän ei tunne empatiaa. Suu kyllä käy, mutta sanat ova tyhjää täynnä. Tällainen henkilö ei anna tunnusta, vaikka toinen olisi onnistunut kuinka hyvin.      Ei voi olla liikaa painottamatta narsismin aiheuttamaa tuhoavaa vaikutusta johtamiselle ja esimiestyölle. Havaintojen mukaan tästä vaivasta kärsii suurin osa johtajista. Tätä persoonallisuushäiriötä kantavat eivät itse tietenkään tunne vaivasta mitään takkaa olallaan, päinvastoin.      Narsismin tekee hankalaksi se, että sitä on vaikeaa tunnistaa. Vaarana on tulkita narsistin itsekeseisyys hyväksi itsetunnoksi ja kaiken tietäminen pätevyydeksi. Lääketieteellistä diagnoosia on lähes mahdoton saada.      Ei olekaan ihme, jos uusi työntekijä ei pitkään aikaa huomaa narsistipomonsa tautia. Pomo voi onnistua olemaan lähes normaali esimies, kunnes villojen alta paljastuu tavalla tai

1120. Eturauhasen syöpä testiin – sanat kuin kimeä kirkaisu

     Selkäkipu on kavala tauti. Siitä kärsijää epäillään lintsariksi. Onneksi minulla oli nyt paperit monimuotoista selkäsairaudesta.   Sairaus oli parantumaton ja kivulias. Olin mielissäni, että asia oli selvitetty, hoito-ohjeet ja lääkitys saatu.      Siivotessani epäilyttävän työpöytäni papereita, lehtileikkietä ja kirjakasoja jonkinlaiseen järjestykseen, käteeni tarttui selkälääkärin lähete eturauhaslabraan, PSA-kokeeseen. Olin selkäsairauden ja sen kivut selvittyä unohtanut koko kysymyksen. Lääkäri oli tiedustellut. - Onko teillä virtsaamisvaikeuksia? Hätäpäissäni en ollut pysynyt muuta sanomaan, että kyllä kaaret ovat lyhentyneet.      Toista kertaa mennessäni kuusikymppisen mieslääkärin luo hilpeät ajatukset eivät helisseet päässäni. Kuun sirppi roikkui jossain.      Yksityisen lääkäriaseman tunnelma oli hiljainen. Aivan kuin potilaat olisi jo parannettu jollain ihmelääkkeellä rauhalliseen tyytyväisyyteen.      Olin tullut saamaan selkälääkäriltä PSA-tulokset. Hiljaisu

1120. Loputon lokakuun yö - puolueen mahtavan näköinen CV

     Session lopuksi tumman pukuun sonnustautunut haastattelija   kysyy päivän jupilta, mitä kadutte eniten elämässänne. Elämän kulkuaan kaunisteleva julkkis, hetken tuumittuaan, virkkaa, ettei mitään. Kasvoista kuitenkin paistaa unelma, jota on jo monen kertaan koeteltu eikä suosio ole sitä kuluttanut.      Jos puolueet pantaisiin saman haastattelijan piinapenkkiin katumusta ei edes harkita, vaan pohdinta muuttuu välittömästi hyvien saavutusten luettelemiseksi.       Annetaan nyt maallikon yrittää tehdä kolmen suuren CV:iden pääpontit:      Demarit karahti karille, kun puolue jatkoi Holkerin hallituksen yhtiöittämislinja. Siinä mentiin liian reippain askelin eteen päin ilman strategista kokonaisnäkemystä. Mm. Valtion tietokonekeskuksesta (VTKK) olisi pitänyt tehdä strateginen tietohallintokeskus, joka pitäisi käsissään julkisen hallinnon ict-kokonaisuuden.      Ainakin elämäkerrassaan demarien olisi tunnustettava syntinsä, kun se suostui kokoomuksen verohuojennuksiin,

1119. Mars metsään viinasiepot

     Nyt asetetan kova kova vastaan ja annetaan aivojen päättää eikä tunteieden. Viinan menevät pannaan niin sysään uneen, että herärätessään heidän   todellisuustaan ei ole mitään jäljellä. Asian osaiset väittävät, että silloin tulee hetki, jolloin   tietää, että jotain alkaa tapahtua. Tällaisia hetkiä elämässä on harvoin. Suomessa kuitenkin metsiä riittää.      Tänään Oddasat-uutisissa kerottiin, kuinka Inarissa syksyllä otetaan käyttöön alkoholismin hoidossa metsäterapia. Siinä asiakas viedään pois kaupungin kiireestä ja toimistoista. Nuotion ääressä ja metsäkämpän syvien ajatukisen alla ihminen päästää patoutumat virtaamaan. Ihminen joutuu tilaan, jossa ei ole muutta tekemistä, kuin alkaa puhua.      Ensimmäisenä hoitomenetelmä on otettu käytöön   Kanadan alkuperäiskansoilla ja Norjassa. Suomessa se on käytössä aikanin Enontekiössä.      Samoissa uutisissa taiteilija Merja Aletta Ranttila kertoo avoimesti, kuinka hän terapian avulla sai takaisin elämänilonsa, motivaati

1118. Vanhempien ero – ruma henkinen taistelu

     Mannerheimin Lastensuojeluliiton vastaava projektityöntekijä Marja Olli esitteli Aamu-tv:ssä liiton laatimaa opasta vanhempien erosta. Tärkeä ja tarpeellinen opas.      Muutamia keskeisiä oppaan pointteja ovat:     *hyvä ero on parempi kuin huono avioliitto     *olisi hyvä, että vanhemmat käyttäytyisivät kohteliaasti toisilleen     *vanhemmat olisivat kiinnostuneita, miten nuoret selviytyvät erosta     *parempi niin, että vanhemmat olisivat onnellisia     *äidillä on oma tarina ja isällä omansa, mutta nuori ei voi olla sovittelija siinä välissä.      Useimmat erot menevät kohtuullisen hyvässä hengessä. Eroja on kuitenkin monenlaisia.      Pahimmassa tapauksissa toinen vanhemmista syvässä traumassaan voi nujertaa ja käännyttää nuoren toisen vanhemman helmoihin.      Silloin kun ei ollut sähköpostia ja isä oli pitkiä aikoja pois sadassa tai töissä, äiti saattoi aloittaa kirjesodan.     Äiti   houkutteli ja auttoi alle kouluikäistä innokasta poika kirjoittamaan isä

1117. Sote – hyveellisen näköinen hanke

     Tänään Helsingin Sanominen pääkirjoituksessa todettiin sote-uudistuksen vaativan hyvää johtamista. Havainto on oikea. Lähes aina kun johtajalta kysytään hänen alansa johtamisvaatimuksia, vastaus on, että meidän ala on niin erikoinen, ettei siihen sovi yleiset mallit.      Sotessa tämä osittain pitää paikkansa, sillä terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala, siinä ei pelitä profit motive, sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä asiakastyytyväisyys.      Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus. Maksajalaatu on eri asia kuin palvelulaatu.      Siksi pelkät yksityissektorin johtamismallit eivät toimi.      Uudessa sote-ratkauisissa leveäharteinen sote-alue päättää muiden muassa, mistä palvelut ostetaan ja arvioi myös hoidon vaikuttavuutta. Laaja-alaisesti motivoitunut tuotta

1116. Meidän Finaviamme ja sen rakastettu Helsinki-Vantaa lentokenttä

     Sen rakastettu ja maailmalla ylistetty Helsinki kenttä on ahkera kuin aamuinen myyrä, joka alkaa touhuta onkaloidensa kanssa jo aamuvarhaisella.      Tänä aamuna kenttä lasketteli kova äänisiä koneita asutusten pintoja hipoen ennen kuutta. Tämän voimassa oleva lupa kieltää.      Syystä jota ei kuukaan tiedä, Hornetit viuhahtelivat muutama viikko sitten korvia särkevin meluaalloin pitkin asutusten kattoja. Ikkunat helisivät ja verhot heiluivat. Olisiko sota syttynyt, epäiltiin. Paikallinen Ely ei valvo, vaan laskee vain henkilöstönsä määriään.      Meidän Finaviamme on niin rikas, että se rahoittaa maakuntien kenttiä. Hyvä. Jostain syystä se ei kuitenkaan peri lentoyhtiöiltä kuin murto-osan niiden yölentomaksuista. Laki sallisi paljon suuremmat maksut Me veronmaksajat maksamme loput. Meidän kenttä.      Kannustusta Kuusamolle kaivosprojektin vastustamiseen. Pitkää varanne, ettei lentokenttäänne laajenneta Helsinki-kentän mittoihin. Silloin kentällänne   olisi kyky s

1115. Isis-liike ja Lähi-itä

     Päivän Helsingin Sanomissa oli Laura Saarikosken hyvä kirjoitus Lähi-idän tilanteesta. Yhtenä päähavaintona oli, että Yhdysvallat maailman poliisina ei viitsi tai ehdi kiinnittää tarpeeksi huomiota retkiensä kaikkiin yksityiskohtiin. Toisaalta myös suurten marssien logiikka sanoo, että aina kun lähdetään suurella joukolla liikkeelle, reunoilla roiskuu ja pieniltä tuntuvat asiat jäävät hoitamatta.      George B Bushin esikunnan yksi virhe oli jättää Irakin sodan jälkihoito niin huonoille kantimille kun se jäi. Aluksi yhdysvaltalaiset joukot vetäytvät kasarmeihinsa jättäen kadut vapaiksi. Kun väkivalta lisääntyi Bush nimitti joukkojen päälliköksi konsulttifirman entisen johtajan, joka komensi joukot kadulle ja kiväärit vapaiksi. Väkivalta kiihtyi entisestään.      Bush tuki voimakkasti Al-Malikia, joka viime vuosinaan alkoi suosia shiiaheimoa ja vainota sunnneja. Bushin ja Al-Malakin suhde oli erikoinen. Vielä Bush jätettyä presidentin virkansa Al-Malkilla oli suora yhteys

1114. Yt-neuvottelu – sokka irti

     Rehellisesti on tunnustettava, että yt-neuvottelumenettely on huomattavasti kehittyneempi mekanismi irtisanomisiin kuin 70-luvulla alkanut virastodemokratia. Jälkimmäisen on lempeä kuin jäniksen käpälä verrattuna yt:n rautakouraan.      Kun menee tarpeeksi monella hyvin, menee kaikilla hyvin. Nousukauden yt:t ovat nyt kääntyneet laskukauden karuihin irtisanomisiin.      Vaasan Muovityöntekijät ry:n   puheenjohtaja Kari Koivula tiivisti uponorin sataa työtekijää koskevat neuvottelut näin: *työnantajista on tullut kasvottomia *kokemassani 14 vuodessa ilmapiiri on koventunut koko ajan *monilla työpaikoilla yt-neuvotteluja on niin   tiheään, että ihmisistä alkaa tulla toivottomia *paikallisille pomoille on pantu suitset suuhun.      Koivula on oikeassa. Vastus on kuitenkin kova. Globalisaatio ja vapaat markkinat repivät sokkia irti siltä, missä se kokee löysiä olevan. Kolme kuukautta sitten niitä oli Nokiassa 4000 työntekijän verran ja nyt uponorissa 100 verran. Marssi jatk

1113. Antti Rinne – kehittyvä ministerikyky

     On sanottu, että vihreiden lähdettyä hallituksesta sen työskentely olisi kivikkoinen. Riippuisi ryhmänjohtajista, kuinka hyvin he pystyyvät paimentamaan hallituspuolueden edustajia pysymään äänestysnappuloiden takana.      Kun katselee Rinteen esiitymistä aamun TV 1:n Ykkösaamun ohjelmassa, hän on kehittynyt suurilla loikillla esiintymisessään ja asiahallinnassaan. Kun on riittävästi tausta kokemusta, ministeritehtävät näytetään saatavan haltuun nopeasti. Samaa ei voi sanoa Jutta Urpilaisesta      Luottamusta hallituksen istumisen vaalikauden loppuun lisää Rinteen komentti yhteistyöstä Stubbin kanssa. Rinne kertoo, että huomatta Stubbin kanssa erilaisesta profiilistaan ja twiitailustaan sekä   muista   työskentelytavoistan,   asiat luistavat hyvin valtiovarainministerin ja pääministerin välillä.      Kun tähän listään vihreiden Alanko-Kahiluodon aamuinen lausunto, että vihreät oppositiossa kannnattavat hallituksessa esittämiään uudistuksia, on lähes varmaa hallituksen

1112. Missä viivyt uusi Darwin

     Hän opetti meille kirjoituksissaan, että eliökunnan perimään keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat ympäristö, luonnon valinta ja mutaatiot. Vapaasti tulkiten hänen sanomansa tarkoittanee sitä, että kun ympäristö muuttuu, siitä parhaiten selviytyvät ne, jotka perimässään ovat saanet muita paremmat kyvyt selviytyä tästä muutoksesta. Nämä pitkällä aikavälillä selviytyvät ja muut kuihtuvat pois. Onnekkaan mutaation sattuessa kehitys voi mennä tiikerin loikalla eteen päin.      Kahdessa tuhannessa vuodessa ihmisen elinympäristö on muuttunut huomattavasti, kahdessa sadassa rajusti ja   kahdessa kymmenessä valtavasti. Ja ihminen olisi sama.      Mikä on syynä, kun Darwinin laki ei näytä toimivan? Erään teoriaan mukaan ihmisen aivot eivät   ole muuttuneet sitten kivikauden. Teorian kannattajat sanovat: jos kivikauden vastasyntynyt lapsi voitaisiin siirtää meidän aikaamme ja ympäristöömme, hänestä kasvaisi normaali kiireinen ja stressaantunut ihminen.      Vasta-argumentteina

1110. Maa ilman taidetta

     Ei tarvitse osasta ulkoa amerikkalaista unelmaa saadakseen käsityksen, mistä Yhdysvaltojen maalaustaide on saanut fundamenttinsa ja mistä ei. Poreilevalle, rajusti yrittäville maahanmuuttajille altis maa elää niin kiivaasti päivässä, ettei edes taite juuri ehdi vastaan ottamaan vaikutteita vanhalta mantereelta. Jos maa havaitsee, että sillä on muualta opittavaa, se suuttuu, kun se ei ole itse huomannut abstraktin ekspressionismin valtaa vaikuttaa ihmisten ajatusmaailmaan. Tämä kävi mm. ilmi maan ensimmäisessä taidenäyttelyssä 1913. Yleisö raivostui.      Niinpä kärjistetysti sanoen maan kärkitaiteilijat ovat ottaneet perustakseen kuvata teollisuuslaitoksen kylmää logiikka ilman työntekijöitä, pilvenpiirtäjiä ilman niiden rakentajia ja petomaisien suurkaupunkien sisuksia ilman katuvilinää.      Edward Hopperinkin ikoni asemassa oleva Nighthawks kuvaa ankeaa hetkellistä kohtausta yöbaarissa, jossa neljän ihmishahmon konstellaatio luo viiltävän kylmän arvaamattomuuden tunnelman

1109. Ihminen vailla lukemisharrastusta

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa oli pirteä kirjoitus lukevasta ihmisestä. Hyvältä vaikutti. Kerron esimerkin ystävästäni ystävästä tekniikan mies Kallesta (nimi muutettu), joka ei ollut lukenut yhtään ylimääräistä kirjaa, vain oppikirjansa. Kalle oli kova puhumaan ja innokas väittelijä. No pitihän meidän miehen ystävien ottaa keskustelu haasteet vastaan. Poikkeuksesta Kalle aloitti, mitä lehdessä oli viime aikoina kirjoitettu jostain aiheesta. Jos joku yritti tuoda pohdintaan aiheen taustoja valottavia näkökulmia, Kalle jatkoi jyräämistään perustelemalla kantaansa tv-uutistiedoilla. Lopuksi hän saattoi suutahtaa, kun me muut emme ymmärtäneet hänen toistamiaan lehtifaktoja. Hänen taiteen tuntemisensa lepäsi vankalla pohjalla Wrightin Taistelevien metsojen varassa. Kallen maailmanpoliittinen tilannetaju perustui kovaan käsitykseen Amerikan kaikkivoipaisuudesta ja armeliaisuudesta. Kun me muut nuotion ääressä viritimme keskustelua Waltarista ja Kalle haettuaan lisää

1108. Lippakioskit on säilytettävä

Aamun tv-uutisten mukaan Helsinki harkitsee lippakioskien vähentämistä. Tässä suunnitelmassa ei ole paljon ajatusta mukana, koska kioskit ovat osa kaupunkien sieluja. Niitä pyörittää useimmiten perheet, jotka ovat voimakkaasti sitoutuneet alueen sosiaaliseen kadulla poreilevaan elämään. Karhupuiston kioskin Mikko Autio kuusine työntekijöineen on oiva esimerkki puiston identiteetin muodostumisessa. Kioski asiakkaineen on oleellinen osa seudun vuorokausikulttuuria. Ei Helsingin, vaan myös muiden kaupunkien ja kuntien on luotava edellytyksiä lippakioskien toiminnalle.

1107. Korruptiotako, Helsingin kaupungissa

Päivän HS:ssä oli paljastavat jutut Helsingin ja Espoon kaupunkien virkamiesten viranhoidosta, nimenomaan hoidosta. Tässä ei kannata syyttää Rätyä, Merraa ja kumppaneita, vaan katseet on käännettävä kokonaisuuteen. Kun tulet puolueen soturiksi, sinut myöhemmin palkitaan. Ideologiasi voi olla syvien vesien alla, mutta ei se haittaa, kunhan pysyt rivissä ja noudatat linjaamme. Tässä ei tarvitse arvailla, mitä pätevät puolueisiin kuulumattomat ajattelevat. Ääneen he eivät uskalla sanoa mitään merkittävää puolueen korvien vartijoidessa ympärillä. Korruption vastainen kv. järjestö vuosi vuodelta moittii ja varoittaa Suomea meneillään olevien kaltaisista Helsingin kaupungin epäselvistä operaatioista, mutta turhaan. Soturit palkitaan. Ai niin, kiinnostaako politiikka?

1106. Vatsan tähystyksen tulokset lyövät polvilleen

Närästys on sinänsä siedettavää, jos se olisi tasaisa pahanolon hyrinää. Se ei kuitenkaan tyydy tällaiseen vienoon läpsyttelyyn, vaan ruiskuttaa vatsan pohjalta happoja, jotka kuristavat kurkkua tunnottavan katkeraksi. Tästä vaivasta soitin omalle hoitajalle. Sanottuani henkilötunnukseni tajusi hänen jääneen pohtimaan, mitä minua koskevia tietoja sieltä oikein löytyy. Iäisyyden päästä hän sanoi, ettei täällä ole mitään voimassa olevia s-preseptejä, somac on vanhentunut. Sen voi pannaa uusinta. Ollessani jo lopettamassa puhelua hoitaja huusi perääni. - Täällä on jotain teitä koskevaa, Taivaisen lausuto tähystyksestä. Hikipäissäni lähes käskemällä pyysin tuomarin asemaan kohonneen hoitajan lukemaan lausunn. Aavistun puhelimen hoitajan tutkivan polttavaa lausuntoa. Kauheiden minuuttien päästä hoitajs pirteäksi muuttunella äänellä alkoi luetella: kurkku ja nieleminen normaali, vatsa ja vatsanpohja normaalit eikä muuuta poikkeavaa. Näytteeet normaalit. Loppua en enää tajun

1105. Uusnokia-tuotteet jo näkyvissä – suomalaiset, ottakaa koppi!

     Ei tarvitse olla huippukyky ennustamaan uusien koko maailmaa tavalla tai toisella ravistelevien keksintöjen pulpahtavan markkinoille digitalitekniikan satona.      Yhdysvaltain tiedustelupalvelu ja siihen limittyneet (kumppanit) googlet, twitterit, yahoot, facebookit, jne   tuottavat jo nyt ällistyttäviä sovellutuksia. Niillä voidaan valvoa ja ennakoida ihmisten toimintoja ja digitaalisia jälkiä ja globaalisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä.      Kun tähän listään satelliittivalokuvauksen kehittyminen havaitsemaan tennispallon kokoiset kohteet ja maapallon kaikenlaiset fyysiset muutokset, ollaan rajalla, jossa isoveli näkee kaiken.      Eli ollaan silla rannalla, jossa horisontissa näkyy ict-sovellutusten aihiot, joista voidaan ideoida älytuotteita ajan tasaisesti valvomaan   ja raportoimaan   koko maapallon pintaa ja sen ilmiöitä      Suosittuna kotisovellutuksena voisi olla tv-nurkassa laite, jolla voi alkaa seurata Kuopion kaupungin tietyn osoitteen tapahtumia rea

1106. Vatsan tähystyksen tuloksista soitetaan

     Oma lääkäri soittaa terveyskeskuksesta. Hänen esitellessä itsensä äänestä ei voi päätellä mitään. Se selkeä ja kirkas. Epäselvän tauon jälkeen hän jatkaa nopeasti, että olen pyytänyt häntä soittamaan minulle. Menee muutama sekunti saadakseni ajatukseni ajan tasalle. Nopeasti kelaan muistiani. Tosiaan noin kuukausi sitten oma sairaanhoitajani oli varannut minulle soittoajan lääkärille.      Alan kysellä viimeisten verikokeiden tuloksia, joista olen aiemmin hakenut kopiot. Maallikkona voin havaita, että tulokset ovat menneet huonompaan suuntaan. Ne osoittavat edelleenkin aplastisen anemiaan, joka oli jo vuosi sitten annettu alustava diagnoosi. Vuosi sitten lääkäri oli sanontu, että otetaan luuydinkoe myöhemmin.      Kun nyt mainitsin tästä, hän vain totesi tulosten olevan normaalien rajoissa ja määrisi uusiin verikokeisiin ennen joulua. Hän ei puhunut luuydin kokeesta mitään.      Kun jännittyneenä kysyin vatsan tähystyksen tuloksia, hän virkkoi arkisella äänellä tulosten t

1103. Kiristyvä kriminaalipolitiikka

    Elisessä Helsingin Sanomissa Rikosseuraamuslaitoksen johtava ylilääkäri Heikki Vartiainen on huolissaan perustellusti vankeinhoitopolitiikan kiristämisestä. Vankeinhoito ollaan   romuttamassa.     On syytä huomata, että kovenevat puheaallot toistuvat noin 10 vuoden välein. Hetki on.      Päivän keskustelua ja äänensävyjä voi hyvin verrata kansaedustaja Pia Kauman motteisiin maahanmuuttoäitien hyvästä lastenvaunuista. Vähäosaisia ja syrjäytyneitä valtio ei saa antaa tukea missään muodossa enemmän tai laadukkaammin kuin tavallisia suomalaisia vähäosaisia, vähempi riittää.      Vankeinhoidossa tämä tarkoittaa vartijoiden lukumäärän vähentämistä. Ei siis mitään kuntoutusta, vaikka vankien keskimääräien eliniänodote on 47 vuotaa ja 80 prosenttia heistä sairaita, hoito tarvitsevia.      Vankien terveydenhoito näyttää siirtyvän vuonna 2016 sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Jokainen voi kuvitella, millainen vankeinhoidon taso silloin   on, kun vanki tulee täpö täytee

1102. Käden pisto normistoon

     Sääntelyn ja normien purkaminen on ollut esillä hallituksen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen.     

1101. Yhteiskunnan tuottavuus

     Päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa käsiteltiin ansiokkaasti tuottavuutta ja sen merkitystä kansantaloudelle. Siinä kävi myös ilmi, kuinka kompleksinen tuottavuuden parantaminen on.      Ennen se saattoi olla helpompaa, kun tehtiin konkreettisia keksintöjä. Järjestys oli: keksintö, tuote, tuottavuus. Rautateiden leviäminen ympäri maailmaa on hyvä esimerkki tästä. Siinä pääosa tuottavuudesta jakaantuu puroina ja koskina yhteiskunnan lukemattomille eri aloille. Prosessi on konkreettinen.      Nyt voi olla niin, että jossain merkittävässä tapauksessa keksintö, tuote ja tuottavuus tapahtuvat samassa prosessissa. Kännykkä ja sen sovellutukset lienevät tästä hyvä esimerkki.      Monet käytännön kokemukset näyttävät osoittavan sen, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuottavuuden noususta tapahtuu jonkin yhteiskunnallisesti suureen prosessiin osana, ei tietoisesti, vaan prosessina prosessin sisällä. Monitaitoiset asiantuntijat ovat tässä avain asemassa.      Tämä keh

1100. Suunnitelmat lattialle

     Asetin piirtoheittimelle rivakkaa tahtia kalvoja ja esittelin julkisen sektorin kehittämisvaiheet 1960-luvulta lähtien. Niitä olivat: kameraalisen kirjanpidon, rationalisoinnin, sisäisen laskennan, suunnittelujärjestelmien, strategisen suunnittelun ja johtamisen kehittämisen vaiheet. Kaikkia näitä kahlitsi valtiovarainministeriön yksityiskohtainen budjettiohjaus ja keskusvirastojen normiohjaus. 1990-luvulla kahleet avattiin ja aloitettiin kehys- ja tulosohjaus sekä normiohjauksen purkaminen ja markkinavoimien vapauttaminen. Tämä oli aloitukseni sisältö ennen kahvitaukoa.      Loppupäivän vedin ohjelman rutiininomaisesti minuutilleen läpi ilman tunneta ja yhtetttä kuulijoihin.      Esitykseni päätyttyä pääkoordinaattori, hänen naispuoliset apulaisensa ja minä seisoimme hetken kehänä aulassa. Kädestäni putosi papereita lattialle. Kipeän selkäni takia en voinut niitä nostaa ylös, jolloin ne jäivät lojumaan sinne.

1099. Vastuu terveydenhoidon vaikuttavuudesta on julkisella vallalla – ei yksityisillä firmoilla

      Eilisessä Helsingin Sanomissa oli Suomen fysioterapia yhdistyksen   puheenjohtaja Tuula Mustosen ja   toiminnanjohtaja Leila Salosen ansiokas mielipidekirjoitus kilpailusta terveyspalveluista. Kirjoituksessa kommentoitiin valtiokonttorin ylilääkäri Janne Leinosen aiemmin esittämiä riskejä terveydenhoidon kilpailuttamisesta.      Mustonen ja Salonen oivat oikeassa todetessaan yksityisen täydentävän julkista. Ylilääkäri Leinosen mielestä yksityisen tuottajan ensisijaisen tehtävä on myydä tuotteita. Sisäsitä laadun valvontaa hän epäilee.      Mustonen ja Salonen tekivät kuitenkin hieman yllättävän esityksen. Heidän mielestä yksityis- julkinen ja kolmassektori tulisi asettaa samalle viivalle arvioitaessa laatua, vaikuttavuutta ja hintaa. Esitys on puoleksi totta, mutta toinen puoli monipuolisesti ongelmallinen       Terveydenhoito ei ole   palveluala, vaan investointiala, jonka tärkein tulos vaikuttavuus syntyy vuosien viipeellä integroituna monimutkaisiin yhteiskunnallisiin p

1098. Kun johdolla ei ole pätevyyttä, sille ei jää mitään käteen, paitsi julkisella sektorilla

     Päivän Helsingin Sanomissa oli osuva kirjoitus julkisen ja yksityisen sektorien johtajien valintaprosessin eroista. Ero on ällistyttävä siitä huolimatta, että se on   laajasti tunnettu tosiasia.     Kun poliittisin perustein valittujen johtajien valinnoissa ei arvosteta kokemusta ja näyttöjä pätevästä johtamisesta, vaan sitä tunnettua sopivuutta, poliitikot on mahdollisimman huono taho korostamaan tuottavuuden merkitystä.      Tästä esimerkkinä käy hyvin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Se kuuluu rahan käytön runsaudessaan per capita maan kärkeen. Korkeille johtopaikoille on valittu hyvin vaatimattomien näyttöjen perusteella lukuisia johtajia. Toiminnan laatu ei ole hyvää. Löytyy viikkojen päästä kuolleita vanhuksia hoitokodeista. Ei tiedetä, mitä terveyskeskuksille pitäisi tehdä, jne.      Miten ihmeessä hallinnolta voidaan vaatia tehokkuuden kasvua, kun ylin johto näyttää nimityksillään ja toiminnallaan huonoa esimerkkiä niin keskeisessä asiassa kuin tuot

1097. Työ on ilomme, mutta älkäämme iloitko aina – Härmälän nimitys

     Nämä olivat uskonpudistaja, toisten mielestä uskon saastuttajan Martti Luhterin sanat, kun hän iloitsi vaimonsa kanssa.      Päivän politiikko voi kirjata toimintafilosofiakseen: politiikkamme on linjakasta, mutta älkäämme olko linjakkaita aina.      Pääministeri Stubb linjasi ensin jämerästi Rädyn viransijaisuuden täyttämisestä. -   On hyvä, kun ihmiset hakevat uusin virkoihin, kokemusta karttuu ja ulkopuolinen tuo aina mukanaan raikkaita ajatuksia.      Pari päivää myöhemmin hän linjasi: - Männistön ja Rädyn paikkojen vaihtaminen esitetyllä tavalla näyttää ulos päin huonolta, ja sitä se onkin. Tuollainen viran räätälöinti kuuluu 70-luvun suhmurointiin. Emme harrasta sellaista. Olemme luopuneet, ei kun Männistö on luopunut, ajatuksesta pyytää eroa eduskunnasta.      Ministeri Orpo on taka-ajatus linjakas nimittäessään metsähallituksen pääjohtajaksi kepun Esa Härmälän. Hän varmaankin ihailee päätöksensä puhtautta: se ei ole poliittinen. - Minä kokoomuslaisena nimitän k

1096. Tylsät työkalut – poliittiset virkanimitykset

     Jokainen kansalainen on riippuvainen joistain organisaatoista ja niiden tuloksista. Yhteiskunta on yhä enenevässä määrin organisaatoiden yhteiskunta. Tällöin ihmiskunnan ja ihmisten elintason turvaaminen ja nostamien vaativat organisaatoiden jatkuvaa parantamista ja tehostamista sekä verkostojen hyödyntämistä.     Kärjistäen ilmaistuna   ihminen on organisaaoiden armoilla. Tästää syystä johtamien on tärkein tehtävä yhteiskunnassa.      Siksi tuntuu kummalliselta, että poliittisilla virkanimityksillä estetään parhaan käytettävissä olevan henkilön nimittäminen virkaan. Ei politiikkaa sentään niin kaikkivoipaa ole yhteisten asioiden hoidossa, että käytetään tylsiä työkaluja terävien seistessä vieressä.

1095. Poliitikkojen esiintymistaitojen konsultit ja Fjodor Saljapin

     Joillekin ulkopuoliseksi tarkkailijaksi (palauteettn antajaksi) voi kehittyä toinen minä. Kun on katsellut ja kuunnellut eräiden poiliitikkojen esiitymisiä, tällainen taito heillä on varsin vaatimattomasti kehittynyt.          Veäläinen bassolaulaja Fjodor Saljapin totesi asiasta näin: ”Lavalla on aina kaksi Saljapinia; ensimmäinen kontrolloi ja   toinnen laulaa.”          Saljapin jatkoi muistelmissaan, että hänen laulun opettaja oli opettanut häntä käyttämään itseään omana kontrolloijanaan. Saljapin korosti, että järjestys on tärkeä: ensin konrollointi ja ssitten laulaminen.          Toivoisi, että nykyisn muotiiin tulleet politiikkojen puheenopettajat korostasivat myös Saljapinin laulun opettajan tavoin kotrollia puheisiin ja esiintymisii, ettei lavalta karkaile typeryykksiä. Ainakin siinä määrin opetusta, ettei pelkästään laulettaisi.

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *