Poikani Petteri oli mennyt töihin
amerikkalaiseen Razorfishiin ja perehtynyt siellä alan senhetkisiin hittituotteisiin.
Yhtenä päivänä Pete tuli luokseni juttelemaan ideastaan tehdä deittisysteemin tyyppinen
yhteisöpalvelu, joka toimisi kännykän ja tietokoneen yhteiskäytöllä.
Siinä henkilön luotua profiilin toiset
voivat tunnistamattomina ottaa yhteyttä ja ilmoittaa olinpaikkansa ja aikomuksensa.
Ja ei kun ideaa hyödyntämään! Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontainsinöörin
ohjeiden mukaan laadimme pikkupatenttihakemuksen. Pikkupatentti tuli
hakemuksella U20030031 nimellä ”Järjestelmä- ja tietokoneohjelmistotuote
vapaa-ajanviettokohteen valitsemiseksi internet- ja matkapuhelintyyppisessä
ympäristössä”.
Sen markkinoille
saattaminen olisi kuitenkin vaatinut rutkasti rahaa. Myöhemmin alan kehityksen mennessä
vinhasti eteenpäin monet eri yritykset toteuttivat sitä eri versoina. Siitä tuli
arkipäivää.
Kommentit
Lähetä kommentti