Sivut

sunnuntai 31. elokuuta 2014

1094. Loputon vaikuttavuus

     Työryhmässä päädyttiin siihen, että hallitus kehysriihessään päättäisi yhteiskuntapoliittisesti tärkeät evaluointikohteet. Tähän suhtauduin kuitenkin epäillen, koska politiikka ei ole kustannustietoista. Hanakammin jaetaan määrärahoja osviittana epämääräinen yhteiskuntapoliittinen suunta ja poliittisesti vetävät tavoitteet. Harvoilla poliitikoilla ja johtavilla virkamiehillä oli intoa jälkikäteen penkoa, mitä saatiin aikaan ja mitä kaikki maksoi.

     Kiinnostuksen puute jälkiseurantaan johtuu suurelta osin siitä, että vaikutukset syntyvät vuosien päästä toimenpiteistä ja ne ovat sidoksissa ulkopuolisiin tekijöihin, joita ministeriö tai virasto ei voi kontrolloida tai säädellä

1093. Facebookin luomisen jäljillä


Poikani Petteri oli mennyt töihin amerikkalaiseen Razorfishiin ja perehtynyt siellä alan senhetkisiin hittituotteisiin. Yhtenä päivänä Pete tuli luokseni juttelemaan ideastaan tehdä deittisysteemin tyyppinen yhteisöpalvelu, joka toimisi kännykän ja tietokoneen yhteiskäytöllä.

Siinä henkilön luotua profiilin toiset voivat tunnistamattomina ottaa yhteyttä ja ilmoittaa olinpaikkansa ja aikomuksensa. Ja ei kun ideaa hyödyntämään! Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontainsinöörin ohjeiden mukaan laadimme pikkupatenttihakemuksen. Pikkupatentti tuli hakemuksella U20030031 nimellä ”Järjestelmä- ja tietokoneohjelmistotuote vapaa-ajanviettokohteen valitsemiseksi internet- ja matkapuhelintyyppisessä ympäristössä”.
Sen markkinoille saattaminen olisi kuitenkin vaatinut rutkasti rahaa. Myöhemmin alan kehityksen mennessä vinhasti eteenpäin monet eri yritykset toteuttivat sitä eri versoina. Siitä tuli arkipäivää.

1092. Presidentin vastaukset kortilla

     Astuessani takaportaikosta sisään vastaanottoapulaisen saattamana presidentti seisoi suuren huoneen toisessa päässä ja oli valmiina tapaamiseen. Muita henkilöitä ei näkynyt.

     Huone oli hiljainen, vaikka talo oli kiinni Kauppatorin reunassa. Seiniä kiertävät vankat kirjakaapit oli kuin tehty säädöskokoelmille. Istuimme kiiltävän sivupöydän ääreen. Sarpanevan maljakko näytti yksinäiseltä keijulta kattauksen vieressä. Korkeimman oikeuden presidentti oli aluksi varauksellinen luullen minun tulleen nuuskimaan oikeuden tilaa jonkun määräyksestä.

     Vaikka kuinka tein johdattelevan kysymyksen, Heinonen ei ottanut selvää kantaa käräjäoikeuksista hoviin valittamisen rajoittamiseen. Hän ei ollut erityisemmin huolissaan eri puolilla maata annetuista erilaisista tuomioista, jotka koskivat samantyyppisiä rikoksia.

     Kysyessäni, eikö oikeuspoliittista tutkimuslaitosta voitaisi käyttää tuomioiden ankaruuden selvittämisessä eri käräjäoikeuksissa, presidentti katsahti kelloonsa. - Periaatteessa kyllä, mutta sillä on omat intressinsä ja tutkimusohjelmansa.

lauantai 30. elokuuta 2014

1091. Konsulttipalvelujen tuotteistaminen - ristiriita

     Tuotteistaminen sisältää periaatteellisen ristiriidan asiakkaan ja konsultin välillä: asiakas haluaa aina yksilöllisen, ainutlaatuisen ratkaisun, mutta konsultin on lähes poikkeuksetta pakko tuotteistaa liiketoimintaansa kilpailukykynsä turvaamiseksi.

     Ristiriita supistuu näennäiseksi ja konsultin liiketoiminnan edellytykset paranevat, jos konsultti välttää seuraavia sudenkuoppia:

*lupputuloksen tuotteistamista, kun vain prosessi voidaan tuotteistaa

*omalla tuotemallilla jyräämistä, vaikka asiakas haluaa muuta ja on myös asiantuntija

*tuote-esitteiden jakamista ilman henkilökohtaista tapaamista

*vanhojen tuotteiden näennäistä kehittämistä

*liiallista tuotearsenaalia.

1090. Joukko-opin hiljaiset hautajaiset - Yle TV 1 klo 16.05

     Tätä tietä pyrittiin avaamaan 1970-luvulla radikaalin peruskoulu-uudistuksen yhtenä osana. Se oli periaatteessa oikea ratkaisu, sillä matematiikka ja logiikka perustuvat hyvin pitkälle joukko-opin käsitteisiin ja operaatioihin.

     Astumisessa isoilla porukoilla  joukko-opin kelkkaan unohdettiin vain, että lukiotason matematiikan keskeisiä operaatiota kuten derivointia ja integrointia voidaan opetella ja oppia ilman sen kummempaa joukkoteorioiden syvällisempää tuntemusta. Poikkeuksen muodostavat alkeistilastotiede ja todennäköisyyslaskenta.

     Hanke ei ottanut tuulta purjeisiinsa, vaikka onnistuessaan se olisi ollut hurja tiikerin loikka suomalaisessa peruskoulussa.

     Se ei kuitenkaan kaatunut edellä mainittuihin syihin, vaan opettajien täysin riittämättömään kouluttamiseen aiheeseen.

     Epäonnistumisen vaaraa lisäsi myös se, että  suurin osa vanhemmista oli aiheesta hämillään, jopa suutuksissa. Opettamistilanteissa sattuneet kirjavat tulkinnat ja väärinkäsitykset johtivat lukuisiin koomisiin tilanteisiin. Syntyi myös legendaarisia kaskuja ja sanontoja.

     Kaikki nämä kompuroinnit yhdessä johtivat joukko-opin hiljaiseen hautaamiseen peruskoulussa.

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.

     Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.

     Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.

     Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja  kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.

     Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.

     Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.

     Koska sote-alueita ja järjestämisvastuualueita ei vielä olekaan, silloin ei voi olla  myöskään laskentatoimen järjestelmää, jolla voitaisiin teknisesti budjetoida ja seurata sote-alueiden ja järjestämisvastuualueiden tavoitteita,  kustannuksia ja menoja, jne.

     Pulmat eivät kuitenkaan ole ratkaisemattomia, vaan tarvitaan asiantuntemusta ja aikaa raivata esteet pois ja luoda budjetointi- ja seurantajärjestelmät. Tuosta vain lonkalta niitä ei synny.

perjantai 29. elokuuta 2014

1088. Mikael Jungnerin kirjoitus tänään HS:ssä - ministeriösälä pois

      Toivottavasti hallinnon kehittämisestä vastaava ministeri Paula Risikko ottaa onkeensa Jungnerin näkemyksiä poliittisen johtamisen tehostamisesta valtioneuvostossa. Tärkeä kirjoitus.

     Nykyiset valtiosihteerit ja erityisavustajat vain aiheuttavat päänvaivaa ja kitkaa virkamiesjohtamisessa ja asioiden valmistelussa sekä virkamieskunnan sisällä että virkamiesten ministerin välillä. Nämä poliittiset avustajat voivat myös lisätä koordinaatio-ongelmia eri ministeriöiden välillä.

     Erityisen hyvä on Jungnerin ajatus koota valtioneuvoston kansliaan korkean tason valmisteluryhmä, jossa on jäsen jokaisesta hallituspuolueesta. Tämä ajatus on myös realistinen, koska se voidaan toteuttaa nopealla aikataululla.

     Ministeriöiden tiivistäminen yhdeksi yksiköksi ja ministeriösälän erottaminen omaksi yksikökseen ovat kannatetavia, mutta nämä vaativat kypsyttelyaikaa henkiseen uudistukseen valtioneuvoston sisällä ja aikaa viedä uudistus teknisesti läpi.

1087.Tuomio iskee kuin kimeä kirkaisu - joka 36. minuutti murha

     Eilisessä HS:ssä Anna-Stina Nykänen esitteli kansanradion nimissä värikkäästi Yhdysvaltojen sosiaalisia ja  taloudellisia katutason ongelmia. Hyvä artikkeli.

     Maassa on paljon köyhiä ja kammottavia asuinalueita synkkine kuisteineen, joista laukaus voi tulla kenen tahansa otsaan. Siellä huumeet on syöpä, johon sortuu ja hukkuu perhekunnittain nuoria ja seisaallaan pysyviä. Terveydenhoito pelaa vain rikkailla. Koulujen taso on mitä  kirjavinta. Lopuksi ”kansaradion toimittaja” Nykänen ihmetteli, miksi amerikkalaiset panevat niin paljon rahoja vankeinhoitoon.

     Kansallinen kivääriliitto (NRA), joka aluksi keskittyi ampumaharrastukseen, keskittyy nyt siihen, että jokaisella täysi-ikäisellä olisi ase itsepuolustukseen. Jos NRA ei saa asioitaan läpi, se uhkaa ratkaista seuraavat presidentin vaalit.

     Maassa, jossa tapahtuu joka 36. minuutti murha ja jossa aseellisia ryöstöjä tehdään samaan tahtiin kuin meillä käydään ruokakaupassa, vankeinhoitolaitos on keskeinen instituutio. Vankiloissa ja ehdonalaisessa on noin 6 miljoona ihmistä. Rangaistukset ovat kovia tarkoituksena pitää roistot mahdollisimman pitkään pois kaduilta.

     Tavallinen amerikkalainen katselee valtateiden varsilla kirjavissa asuissaan kuokkivia vankeja  hyvillä mielin. Tulee niin turvallinen olo.

     Vankeinhoidon ydin on kuitenkin siinä, ettei se ole kriminaalipolitiikkaa, vaan osa teollista tuotantoa, josta on muodostunut valtava bisnes. Ilman sitä kansantalous yskisi.

     Nerokasta. Rakennetaan olosuhteet sellaisiksi, että toinen puoli kansakuntaa voi hyvin ja samalla toinen puoli pidetään aisoissa valtavan yksityisen rahasammon avulla.

 

torstai 28. elokuuta 2014

1086. Metsähallituksen toimitusjohtajan viran täyttäminen

     Päivän  HS:n Jyrki Iivosen kommentissa tuodaan esille, että on hyvän hallinnon kannalta ongelmallista, kun alainen osallistuu organisaation johdon valintaprosessiin. Kyseessä on metsähallituksen toimitusjohtajan valinta. Kuten kommentissa edelleen todetaan alainen ei kuitenkaan osallistunut nykyisen,  myös virkaa hakeneen, esimiehen haastatteluun.

     Näin esitettynä menettely saattaa vaikuttaa ulos päin epäilyttävältä. Ja sehän jo riittää merkiksi hyvän hallinnon periaatteiden loukkaamisesta.

     Ensimmäiseksi täytyy kuitenkin huomata, että mikään säädös ei estä käymästä organisaation sisällä epävirallisia keskusteluja viran täyttämiseksi missä kokoonpanossa tahansa. Toiseksi haastatteluissa ja testeissä ei valita ketään.

     Esittelymuistion laatii näitä tehtäviä varten organisaatiossa jo oleva henkilö ja ministeri esittelee nimityksen hallitukselle.

     Näyttää siltä, että tässä tapauksessa organisaation sisältä anettaan ulos tarkoituksen hakuisia viestejä.

1085. Kirjeeni haudan takaa psykiatrille

     Isän kuolinpesän järjestely osoitti, mistä naapurissani asunut korkeimman oikeuden jäsen oli varoitellut. Yllätyksiä tulee.

     Isän paperit ja kuvat olivat siistissä kansioissa omissa hyllyissään kuten komppanianpäällikölle sopiikin.

     Käydessä niitä läpi olin pudottaa harmaa kaihet silmistäni huomatessani nuhruisen värikynillä täplitetyn kirjeen. Täplät markkeerasivat jokin laisia puu-ukkoja. Teksti oli kuitenkin kiinnostavampaa.

     Kirjeessä olin Haapajärvellä äitini kanssa asuessani pyytänyt isältä suksia, SAUVATKIN SAISI OLLA. Käsiala oli sen näköien, että se saattoi olla minun. Samalla muistinkin äidin käskeneen minua sellaisen tikkukirjaimilla kirjoittamaan. Hän avusti. Kirjeessä oli päivämäärä 22.2.1945

     Näytin kirjeen psykiatrilleni ja keroin, kuinka isän vastauskirjeet salattiin minulta, vaikka koko talon väki tiesi niiden tulleen.  Äiti vain tokaisi. – Isäsi ei vastaa, sellainen se on.

     Psykiatri meni aivan vakavaksi, kun otin salkustani isän kopiot lähettämistään kirjeistä minulle. Hän oli systemaattinen mies. Vastauskirjeet olivat lämminhenkisiä, ja sukset tulossa. Eivät tulleet koskaan minulle sukset eikä kirjeet.

1084. Yli numeroituvat virkanimitykset

     Päivän Helsingin Sanomien juttu virkanimityksistä ja Lasse Männistön nousemisesta kaupungin johtoon antoi aiheen tähän blogikirjoitukseen.

     On harvinaista, että matematiikan teoreettinen termi kuvaa jotain  inhorealistista  poliittista manööveriä. Virkanimityksissä  termi kuva paremmin aiheen ikävää luonnetta kuin keltainen möllöttäjä kuun viehätystä.

     Kärjistäen ilmaistuna poliittisia virkanimityksiä on tehty niin paljon ja monipuolisesti, ettei niitä voida panna tapahtuma järjestykseen. koska kokonaisluvut 1, 2, 3 ..., loppuvat kesken.

     Siis mitä ihmettä. Loppuvatko tässä tapauksessa numerot kesken? Kyllä loppuvat. Se on  saavutus, johon matematiikka ei itsekään hevin pysty.

     Perusteluja, perusteluja, huudetaan katsomosta.

     Jos kaikki virkanimitykset pantaisiin riviin ja ne numeroitaisiin, kokonaisluvut eivät yksinkertaisesti  riitä.  Eli loppupään nimitykset jäisivät ilman järjestysnumeroa. Ilmeisesti kaupunginjohtaja Rädyn tapauksessa jo kaikki numerot on käytetty, koska hänen pudasta puhtaampi poliittinen nimityksensä apulaiskaupunginjohtajaksi on vaipumassa unholaan. Numero puuttuu.

     Blogikirjoitus vaati vielä pikku kevennyksen poliittisen argumentoinnin luonteesta. Tämä käynee esimerkin avulla.

     Kanalan pitäjä  sanoo aidan yli naapurilleen pienessä tuiskeessa ja päättelykykynsä huipulla. - Kana on eläin, jolla on kaksi jalkaa.  Naapurikin on ryypännyt samasta pullosta. Hän  sylkäisee mustan kanan selkään. Ei halua olla Pekkaa huonompi päättelijä ja tokaisee. - Ai vain niin, siis jokaisella eläimellä, jolla on kaksi jalkaa on kana. Vai mitä?

     Kuulostaako tutulta poliittisessa väittelyssä?

keskiviikko 27. elokuuta 2014

1083. Tappelu todellisuuden kanssa

     Välillä olin sisäisesti niin tohkeissani suurten ajatuksieni kanssa, etten mahtunut kopperooni, vaan piti mennä välillä käytävälle viheltelemään, jolloin viereisen huoneen vahtimestari säikähtäneenä käänsi radionsa pienemmälle.

     Todellisuus puuttui kuitenkin peliin, kun pääjohtaja pyysi huoneeseensa. Hän nojasi raskaasti tuolinsa selkätukeen arvoituksellinen ilme kasvoillaan. Selvisi nopeasti, että sain heittää maailmojen pohdinnat sivuun ja mennä töihin kansliapäällikön esikuntaan. Tittelini ratkaistaisiin myöhemmin. Oikeusministeriön kansliapäällikkö ottaisi yhteyttä.

1082. Muuttuvat ilmiöt – muuttuva kokoomus

     Maissa on menossa aina monia suuria ja pieniä yhteiskunnallisia prosesseja poreilevia ilmiöitä, jotka muuttavat myös maan poliittista kenttää. Suomi ei ole poikkeus tästä.

     Kokoomuksen odotetaan saavan suuren vaalivoiton seuraavissa eduskuntavaaleissa.

     Tässä yhteydessä pitää mainita, että  kokoomuksen taustalla toimiva epävirallinen vaikutusvaltainen ”Suomi Ryhmä” on vuosi kymmeniä laillisesti laatinut visioita, strategioita ja toimenpiteitä kokoomuksen vallan kasvattamiseksi. Se ymmärtää ja osaa valjastaa median eri keinot tähän tarkoitukseen. Kysymys on osaamisesta, jota muilla puolueilla ei ole samassa määrin kuin pääministeripuolueella.

     Kokoomusjohtoinen Yle luovutti kuin tyhjästä rahapelin arvontoja mainos-TV:lle. Perinteinen, pääosin köyhälistöön kuuluva, suuri lottokansa kärrättiin näin maikkarin ääreen toviksi. Lukuisat kokoomusta lähellä olevat mediajulkkikset ovat keränneet satoja tuhansia twitter-seuraajia, joista valtaosa saattaa äänestää kokoomusta. Tahti vain kiihtyy. Taiteilija Cheek on Stubb fanittajanaan levittänyt hurmoshenkistä billy grahammaista ilosanomaa nuorisolle. Paljon mediassa huomiota saanut Suomen koripallon Susi-Jengi on leimallisesti oikeistolainen. Nuoriin vetoava angy birdsit vievät monen  käyttäjiensä salaisia ajatuksia menestyviin oikeustolaisiin alan esikuviinsa.

     Kokoomuspiirit siis näyttävät saaneen yliotteen modernin ja jatkuvasti kehittyvän median  eri käyttömahdollisuuksista mielipidevaikuttajina.

     Tämä voi olla kohtalokasta keskustalle ja perussuomalaisille. Niiden on kiireen vilkkaan ryhdyttävä pontevaan vastaiskuun. Mutta kun kyse on moniuloitteisen media-alan  osaamisesta käyttää osin arvaamattomia yhteiskunnallisia ilmiötä ja moderneja mediakeinoja kannatuksen lisäämiseen, tehtävä on enemmän kuin  haastava.

tiistai 26. elokuuta 2014

1081. Junamatka Moskovasta Krimille

     Junamatka Moskovasta Ukrainan alueen kautta  Krimille oli 1800-luvun monelle venäläisaateliselle mielen terapiaa slaavilaiseen maisemaan. Myöhemmin matkan ovat kokeneet monet Neuvostoliiton kommunistisen puolueen mahtimiehet ja kirjailijat. Liikuttiin Vanhan Venäjän ytimessä.

     Neuvostoliiton romahdettua ja reunavaltioiden itsenäistyessä Venäjä joutui taloudelliseen, sosiaaliseen ja sotilaalliseen ahdinkoon. Jeltsinin päästettyä ohjakset kädestään suurvalta-asema oli lopullisesti menetetty. Leireiltä palanneet ja heidän sukulaisensa luovat vieläkin epäkoheesiota aiheuttavaa ilmapiiriä maahan.

     Saman aikaisesti USA kävi agressiivista sotaa Irakissa ja Afganistanissa sekä tekee terrorismin vastaisia iskuja Syyrian alueille. Nato näytti laajenevan yhä lähemmäksi Venäjän rajoja.  EU kävi kömpelöt ja hatarin tiedoin neuvotteluja Ukrainan lähestymisestä länteen. Venäjän mahtiasemasta tarkasteltuna maata oltiin maalaamassa nurkkaan.

     Historiallisia perspektiivejä ei yleensä kannata noteerata maailman poliittisissa kriisineuvotteluissa. On hyvä kuitenkin muistaa, kuinka suuri merkitys suurella isänmaallisella sodalla ja sen saavutuksilla on venäläisille, etenkin Uralin takaisille alueille, jossa Putin on todellinen mahtimies.

     Jokaisen toivomus tietenkin on päästä kriisissä nopeasti rauhanomaiseen ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun.
 

 

1080. Verokikkailulla ulos ruuhkavuosista

     Vielä vuosisata sitten, kun omat kyvyt eivät riittäneet lähiympäristön edellyttämään elintasoon, apua haettiin suvulta. Nyt ei tilanne ole näin, vaan lyyrisesti ilmaistuna: jokainen on oma onnensa seppä.

     Kuitenkaan usein menestymien ei ratkea nokisessa pajassa. Säännölliset  ja symmetriset kasvot miellyttävät useita.  Jos on sattumalta saanut suuret syvällä hehkuvat silmät, vaikutelma vain paranee. Pitkät menestyvät lyhyitä useimmin

     Puuttumatta kenenkään ulkonäköön ministerin tausta ja arvot eivät voi olla vaikuttamatta, miten hän ministerinä toimi ja perustelee ratkaisunsa. Kun ministeri tulee arvomaailmasta tuntematta yhteiskunnan pohjavirtojen tummia ääniä, hän perustelee ratkaisunsa runsautensa lähtökohdista ja elitistiseen arvomaailmaansa perustuen. Hyvä tausta kasvattaa itseluottamista, joskus yli kykyjen.

     Se että yläluokkaan syntymästään saakka kuuluva sano tuntevansa huono-osaisia, koska usein tapaa ja keskustelee heidän kanssaan, on samankaltainen totuus, että tunnen tähtitaivaan, koska katselen sitä joka ilta.

     Kesälomalta palattuaan ministeri Räty käski säästämään hallinnonalaltaan miljardi euroa. Viime viikolla hän komensi kolmikantaa tuomaan eläke-esityksen budjettiriiheen. Eilen Ylen A-studiossa hän ilmoitti valinneensa sanansa sopimattomasti kertoessaan aiemmin aivan alakanttiin vähän ansaitsevien määrän Suomessa. Erikoinen oli myös hänen perustelunsa, että ruuhkavuodet johtivat hänet lailliseen verokikkailuun, ministerin, joka kuluu harmaan talouden torjuntaryhmään.

     Jos hän jatkaa tällä linjalla, hän voi luoda elämään reheviä sloganeita esimerkiksi tietämättömyydestä ja selittelystä:  asetin sanani sopimattomasti, verokikkailulla pois ruuhkavuosista.

maanantai 25. elokuuta 2014

1079. Konsultin avainsanarekisteri – hölynpötyäkö

      Lukemisen ja alansa seuraamisen avulla saaduista tiedoista konsultti rekisteröi muistiinsa avainsanat, joiden merkityksen hän jäsentää muistissaan olevan konsultointiin liittyvän muun tiedon avulla laajemmaksi tiedoksi. Jäsentäminen tapahtuu jo muistissa olevien muiden lähessanojen avulla.

     Jos konsultilla ei ole avainsanarekisteriä päässään, uusi luettu tai kuultu tieto ei saa merkitystä nimenomaan konsultoinnin kannalta, vaan jää parhaassakin tapauksessa vähitellen unohtuvaksi yleistiedoksi..

     Avainsana edustaa ikkunaa suurempaan, jota konsultin ei tarvitse muistella, vaan se avautuu avainsanan avulla maisemaksi, joka auttaa jäsentämään tilannetta ja luomaan ongelmiin ratkaisuja.

     Mutta ikkunan avaamien ei ole mahdollista, ellei konsultii joudu käyttämään ja harjaannuttamaan rekisteriään tositilanteissa. Tositilanteita ovat esiintymiset, joissa konsultti muutaman avainsanan avulla pitää esitelmän tai esitelmäsarjan.

1078. ICT:n tehottomuuus kasvaa


Kun jokaisella ministeriöllä on omat tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus on suuri.
Tämä oli seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen ratkaistaviksi. Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi. Lopputuloksena oli suuri määrä yhteen  sopimattomia sovellutuksia, mikä vaati koordinaatiota, erilaisia johtoelimiä ja standardeja. Hajaannusta ei olisi tapahtunut, jos hallinnon kehittämisosaston atk-toimiston lupamenettely virastojen laitehankinnoissa olisi säilytetty.

sunnuntai 24. elokuuta 2014

1077. Ministerin esiintymikoulutus – pettävät kainalosauvat

      Angela Merkelin valmistui kvanttimekaniikan tohtoriksi 1989. Isä oli pappi.

      Tällä hetkellä Merkel on Unionin Rautarouva, vaiktusvaltaisin Eurooppalainen johtaja.

      Kun katsoo hänen esiintymisiään, gollegoidensa arvostusta ja hänen verkkaista ja hieman monotonista, mutta luonteisen varmaa puhetapaansa, on selvää, etteivät esiintymiskouluttajat ole onnituneet pilaamaan häne puhe- ja esiintymistyyliään.

     Hänen  puheensa ei etene luonottomalla hitaudella. Se on vailla itsetarkoituksellisia taukoja ja kohtia 1, 2, 3.

     Suomessa vastaavasti saa pelko kurkussa odottaa, jos on kannattaja, milloin nuori ministeri tauottaa tai hidastaa puhetaan epätoivoisen hitaaksi kuulijan odottaessa jännityneenä, onko puhuja unohtanut osan viestistään vai kuuluuko esitys timanttipuhehesiin, joita kuulija ei vain ymmärrä.

      Eläkeselvityksen on mars-mars-vaudilla oltava hetkella x ministereiden käytössä, kajauttaa ministeri. Hän luullee hallitsevnsa kaiken. Sama alan ministeri julkisesti erehtyy raskaasti yliarvioimaan puolen miljoonan suomalaisen tulot. Kömmähdys ei ole tenkinen, vaan kyse on irtautumistesa tavallisen ihmisen todellisuudesta ja kykenemättömyydestä hoitaa tämän alan ministeriyttä.

     Yleellisen verkoskosten jäsenten elämän tyylistä tulessa itselle normi, todellisuusta, josta käsin päättäjän pitäisi etsiä tavallisen ihmisten hyvinvointa, on mahdotonta. Aineksia tavallisten ihmisten hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen ei löydy. Virhe on anteeksi antamaton.

     Ministerin puskiessa monien sosiaalisten kerrosten läpi hän ei kaipaa kuin r- ja s-vikojen korjausta.

     Kuunelkaaja katselkaa Merkkeliä. Asian ja puhetavan lisäksi kannattaa tehdä havaintoja myös hänen pukeutumisestaan.

 

 

lauantai 23. elokuuta 2014

1076. Valiolle linnunpönttöä esittelemässä


Valion piha oli niin suuri, etten heti osannut päättää, mihin autoni pysäköisin, mutta muistaessani perälokerossa olevan keksintöni ajoin auton lähelle pääovea. Pakkauspäällikkö Leo Junkkariseksi esittäytynyt mies otti minut vastaan suuressa kokoushuoneessa. Hämmenneltyämme kahviamme tarpeeksi hän kysyi, milloin demonstraatio aloitetaan. Hermostuksissani otin muovikassista pöydälle laitteen, joka ison huoneen avaruudessa vääjäämättömästi muistutti taas linnunpönttöä.

perjantai 22. elokuuta 2014

1075. Vihellä koko sinfonia kerralla

     Säikähdin ajatuksieni karkaamista alueille, jotka toimenkuvaani eivät mahtuneet ja joista ei ollut käytössäni faktaa. Heitin mielikuvitustuotteeni sivuun. Ryhdyin keskittymään tulevan syksyin töihin. Aika tulisi menemään johtoryhmäkokouksissa ja niiden valmisteluissa, kahdenkeskisissä neuvonpidoissa sekä pikku tekstinpätkien kirjoittamisessa, milloin taloussuunnitelmaan, henkilöstöpolitiikkapaperiin tai organisaatioraporttiin.

     Aina tulisi olemaan jotain tärkeää, mutta mitään ei jäisi käteen. Keskusvirastoissa työ oli toisenlaista. Vaikka niissäkin tehtiin istumatyötä, oli aina konkreetista tekemistä, josta näki heti työnsä jäljet. Voi vaikka mennä vesipiiriin katsomaan, toimiiko joen säännöstelyohje tulva-aikana. Yksittäisen henkilön työ ministeriössä oli toimimista poliittisen johdon ja virkamiesjohdon jatkuvasti muuttuvassa saumakohdassa, mikä pakotti sopeutumaan epävarmuuteen, mutta kuitenkin löytämään ongelmille ratkaisuvaihtoehtoja.

 

1074. TV 1:n Jälkiviisaat-ohjelma - tiensä päässä

     Auringollakin on pilkkunsa, sanotaan. Ei Jälkiviisat-ohjelma kaadu yhteen kurjasti menneeseen jaksoon. Tänään kuitenkin vaikutti siltä, että alkukahvin jälkeen ei ollut enää mitään tekosyytä olla aloittamatta keskustelua, niin sekamelskaan kietoutunutta ja  kangistunutta Kalle Isotalon, Kreeta Karvalan ja Jan Erolan sanojen vaihto ja  päälle puhuminen olivat.

     Kolmikon roolit ovat muotoutuneet vuosien esiintymisien jälkeen ennalta arvattaviksi.  Kuulijan mielenkiinto alkaa vähitellen lopahtaa.

     Vakiintuneena tapana Isokallio ryhtyy aluksi esittämään povokatorisia väitteitä julkishallinnon ongelmista, usein ohjelmaan luonteeseen kyllä sopiavia, kuten miksi valtio tuhlaa 200 miljoonaa euroa taivaan tuuliin. Ja vastaa itse. –Tuulivoiman tukemiseen kiinalaisille ja japanilaisille.

     Taitavana ja kokeneena yritysjohtajana Isokallio on jostan syystä keskittynyt etupäässä vain mokien etsimiseen julkisesta sektorista jättäen vähemmälle  huomiolle hyvin tuntemanssa yrityssektorin. Tämä on hieman outoa, sillä hänen ei tarvitsisi imarrella ja tavoitetlla suosiota miltään taholta.

     Erola innostuu  puolustamaan silloin tällöin vasemmistolaisia näkökantojaan, jos ei tule keskeytetyksi. Hän on hyvä vastapari Isokalliolle.

     Kreeta Karvala on viileän looginen ja käyttää lehtinaisen asiantuntemustaan rautaisesti. Kun hän katsoo olevansa erityisen oikeassa ja kun hänen on välttämtää oikaistava väärät tiedot, hän argumenteilaan hiljentää Isotalon ja  Erolan.

     Miksi kolmikon ohjelma pitäisi lopettaa. Sen jäsenten vakiintuneet ja tunnetut roolit ohjaavat liikaa keskustelua, katselijasta kaikki jo aiemmin kuultua. Keskusteluissa kyllä tulee joskus yllättäviä nökulmia esille, mutta liian usein puheet päätyvät kuin hyvän tahtoisen vanhan pariskunnan kiistely siitä, miten viime kesän loma oikein meni.

     Jälkiviisaat oli hyvä ohjalma, vieläkin, mutta lahoaa se iso puukin.

torstai 21. elokuuta 2014

1073. Risikko viskasi Ollilan autoveron romukoppaan

    Liikenneministeri Risikko lopettaa hankkeen autoveron saamiseksi osin ajokilometreihin perustuvaksi. Ollilan työryhmä oli esittänyt viime vuoden lopulla tätä ratkaisua. Siinä tiedettiin jo silloin olevan monia ongelmia, mutta pääperuste oli selvä ja kannatettava: joka kuluttaa ja saastuttaa, se maksaa.

     Hanke sai nolon lopun Risikon sanottua, että pitää ensin selvittää asiaa kokonaisvaltaisesti. Tunnetusti tällainen kehittäminen johtaa kokonaisvaltaiseen odottamiseen, mikä sopii hyvin kokoomukselle.

     Vielä nolommaksi luopumisen tekee se, että päätös ei ole Riskon, vaan lobbareiden ajama voimakas suositus, joka myös toteutuu. Kaikken noloin puoli on kuitenkin siinä, että hanke olisi kannattanut jo tuotekehittely- ja innovaatiosyistä viedä päätöksenteon vaiheeseen asti.  Nyt työnnettiin monet  jo oraillaan kypysvät innovaatiot sivuun. Ehkä se oli tarkoituskin ja päästää markkinavoimat jylläämään kaikkien kaistojen leveydeltä.

1072. Johtamisoppien rehevä puutarha

     Suomessa julkaisaan vuosittain lähes kymmenkunta uutta johtamista käsittelevää kirjaa. Jos halutaan listata viimeisen 15 vuoden aikana esitetyt uudet johtamisopit, yksi a-nelonen ei riitä. Tarjontaa on, mutta onko ajatuksia. ”Puhuttiin kieltä viittä kuutta, mutta miten oli ajatusten laita” (Lauri Viita).

     Jossain määrin on ymmärrettävää uusien johtamiskirjojen syntyminen, jopa uusien oppien: kukin sukupolvi haluaa (on pakko) esittää näkemyksensä omilla termeillään  ja omiin työskentely malleihinsa sovellettuina. Suurelta osin on kuitenkin kyse vanhojen oppien tarjoamisesta ehostetuissa paketeissa. Tällaisesta julkaisutominnasta ei juuri kukaan hyödy, ei julkaisija, ei kirjailija, ei lukija.

     Miksi ylipäätän vanhoja oppeja julkaistaan uusissa kuoseissa. Usein kyse on jonkun konsulttiyrityksen profiilin nostoponnistuksesta tai kirjoittajan vilpittömästä uskosta oman ajatuksen etevyyteen ja menestymiseen markkinoilla.

     Perimmäinen syy kuitenkin on johtamisoppien kuuluminen käyttäytymistieteisiin, joissa tiukan tieteen vaatimukset usein korvataan kliinisillä suppeilla menetemillä ja muutamilla käytännön havainnoilla lisättynä joidenkin henkilöiden kokemuksen kauttaa saadulla ”tosi” varmuudella.

     On valitettavaa, että kaksi yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeistä alaa: johtaminen ja kansantaloustiede, ovat tieteellisiltä perusteltaan hatarahkoja. Niiden pohja perustuu pikemminkin nyrkkisääntöihin kuin useisiin puolueettomissa olosuhteissa tehtyin toistoihin. Tämä on sitäkin valitettavampaa, kun maamme nyt kaipaisi lujaa pohjaa jalkojensa alle sekä talous- että johtamisratkaisuissa.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

1071. Mikä on, ei pysy

     Tähän tapaan Bertolt Brecht tiivisti edistys filosofiansa. Niin suuri totuus kuin sanoissa piileekin, se ei näytä pitävän paikkaansa Suomen budjettitaloudessa.Vaikka siinä kuinka vaihdetaan mielipiteitä ja melskataan, jäljelle jää yksi tosiasia: vajetta ei saada kurottua kiinni leikkauksilla, ei edes keskipitkällä aikavälillä, sillä monipuoluejärjestelmä lukuisine vaaleineen takaa saavutettujen etujen lähes täydellisen koskemattomuuden. Sinänsä realistiset, mutta lyhyellä aikavälillä utopistiset sote- ja kuntauudistuksien säästöt, kuntien tehtävien karsinta ja eläkeuudistus, eivät tarjoa ratkaisua kahden seuraavan budjetin vajeisiin.

     On tyydyttävä, mitä käteen jää. Siihen jäävät lisävelan otto, verojen ja maksujen korotuksia, mitättömiä leikkauksia ja toivottua tuottavuuden kohoamista, joista ensimainittu on ylivoimaisesti tärkein.

     Monen ekonomistin suulla vajeen perustan on sanottu olevan rakenteellinen. Yhtä monella suulla ei ole sanottu teollisen tuotannon vajeen olevan rakenteellinen. Koska Suomen valtiolla on vielä jonkin verran myytävää omaisuuutta, tässä ristiriitaisessa tilanteessa paras vaihtoehto on kasvattaa valtion velkaa.

1070. Tuomareiden koulutus


Kanslipäällikkö halusi minun laativan muistion, miten muut ministeriöt olivat edistyneet johtamisensa kehittämisessä ja millä asteella ne olivat oikeusministeriöön verrattuna. Pidin tätä kovana toimeksiantona.

Selostaessani raporttia päällikölle painotin, että se oli vain hänen käyttöönsä. Siinä oli subjektiivisia arvioitani muiden ministeriöiden johtamisesta. Hän vain nyökytteli päätään hyväksyvästi. Päällikkö kiinnostui muistioni kohdasta, jossa toin esille sen, että ammatillinen koulutus oli usean ministeriön tärkein konsernijohtamisen väline. Näin oli poliisissa, vankeinhoidossa, puolustusvoimissa, rajavartijalaitoksessa ja jopa ulkoministeriössä. Näkemys selittyi sillä, että koska valmiiksi koulutettua henkilöstöä ei ollut saatavilla, koulutus täytyi antaa itse.

Koulutus oli suuri mahdollisuus sekä operatiiviselle että strategisen johtamiselle, koska koulutuksella annetut opit ohjasivat kenttähenkilöstön päivittäistyötä. Tätä oikeusministeriön pitäisi miettiä, kun se pohtii tuomareiden kouluttamista. Vai oliko niin, että ministeriö oli jäävi kouluttaman tuomareita?

1069. Kynsiviilalla eläkkeelle

     Kun ensimmäistä kertaa kysyin niin kohteliaasti kuin taisin hallintopäälliköltä, mitä mieltä hän oli pyrkimyksistäni päästä yksilölliselle varhaiseläkkeelle, hän jatkoi kynsiensä viilaamista aivan kuin ne olisivat tie illan onnistumiselle. Pidin sitä huonona enteenä asialleni. – Kohta sinun virka saatetaan lakkauttaa samassa rytäkässä, kuin koko osastosi ajetaan alas. Silloin pääset lakkautuspalkalle.

     Minua ei huvittanut yhtään päällikön sanat, vaikka hän oli sanojensa välillä lopettanut kynsiensä kohentamisen. - Ei sitä tiedä kukaan varmaan, toteutetaanko nämä operaatiot tämän hallituksen aikana, änkesin vastaan.

     Epäluuloni laihaa päällikköä kohtaan vain lisääntyi, kun hän sanoi ajatelleensa siirtyä itse saman kaltaiselle eläkkeelle huonon vatsansa takia. Päällikön jatkaessa viilailujaan hänen kasvoistaan huomasi parhaiten, kuinka kelvottomana hän piti aikaan saannoksiani.

     Asetettuaan kynsiviilan huolellisesti kullattuun koteloon hän virkkoi. – Minulla ei ole nyt aikaa hoitaa asiaasi. Lähden kahdeksi kolmeksi kuukaudeksi Kiinaan Suomen edustajana edistämään maan ihmisoikeuskysymyksiä. Tämän sanottuaan kuin loitsun, hän katseli jäykällä kunnioituksella Kiinan hallitukselta saamaansa viiriä maan eteen tekemästään työstä.

     Päällikön mielipiteet kuultuani levottomuus piirsi yhä syvempiä vakoja sisimpääni. Poistuin sivuilleni vilkuilematta suuresta parkettilattia huoneesta.

tiistai 19. elokuuta 2014

1068. Poliittinen tiede

     Tänään uutisssa pääministeri Stubb jälleen kerran korosti koulutus ja innovaatiopanostusten merkitystä Suomen selviytymisessä 1990-luvun lamasta. Tämä perusteluina hän sanoi, että budjettiesityksessä ei kajota Tekesin eikä koulutuksen määrärahoihin, mihin valtiovarainministeri Rinne nyökkäsi.

     On totta, että Suomen innovaatiojärjestelmä saa kehuja toisten maiden poltiikoilta ja innovaation edistäjiltä. Järjestelmä sinänsä näyttää päällisin puolin hyvältä ja toimivalta.

     Ei kuitenkaan ole tutkimuksia, joissa panos/tuotos-evaluoinneilla voitaisiin osoittaa ylipäätään Tekesin vaikuttavuutta yritystoiminnan kehittymiseen. Yksittäistapauksia  kyllä on. Vielä yllättävämpää on Stubbin väite, että Suomi selviytyi 1990-luvun lamasta innovaatio- ja koulutusjärjestelmiin panostamisilla. Niihin kyllä panostettiin, muttta vaikutuksia ei ole selvitetty ulkopuolisilla ja puolueettomilla evaluoinneilla. Asiakaspalaute ei yksin riitä tietolähteeksi.

1067. Juristien musta aukko


Päällikkö halusi ravistaa ministeriön vanhat takertumat pois ja avartaa ministeriön roolia oikeusjärjestyksen kehittäjänä. Ainakin pitäisi ottaa selvää, oliko ministeriöllä siihen mitään mahdollisuuksia. Kukaan ei vain tiennyt, mitä oikeusjärjestyksen kehittäminen oikeusministeriölle tarkalleen ottaen merkitsi. Lainsäädäntöjohtajat sanoivat, ettei oikeusjärjestyksen kehittämisessä ollut mitään järkeä. Se oli mikä.
 Olisi oli hyvä asia, että ainakin oikeusministeriössä pohdittaisiin, miten yhteiskunta saataisiin sellaiseen tilaan, jossa sillä olisi toimivat instituutiot ja oikeudenmukainen ja tasapainoinen lainsäädäntö. Hyvästä kansalaisvaltio. Kellään ei kuitenkaan ollut riittävän aktiivista pyrkimystä ottaa oikeusjärjesttyksen kehittämishaastetta vastaan, puhumattakaan, että joku tekisi konkreettista työtä sen kehittämiseksi. Jo lainsäädännön tason nostaminen näytti olevan liian suuri ja vaikea urakka jokaiselle hankkeelle, jota tätä varten oli lukuisia kertoja eri aikoina perustettu
 

1066. Puukon viilto kurkussa

     Aamulla sen ensimmäisenä huomsi Heli. Työtovevereiden pysähtyneistä katseista minun olisi pitänyt tajuta tutkimaan aamuisessa parranajossa, miksi vasen poski roikkui.

     Olin jo lentokentällä, kun diakonissalaitokselta soitettiin ja pyydettiin tulemaan sinne heti. - Kyllä te ne puheenne ehditte vielä pitää moneen kertaan, jos tästä selviätte. Ja ette voi leukaturvoksissa puhua, vaikka asianne olisi kuinka tärkeää, vaikka kultaa.

     Leikkaussaliin työnnettäessä oli piikin rauhoittama. Leikkauspöydällä tunsin nousevani kattoon, josta hilpeänä katselin ympärilläni häärivää valkotakkista porukaa.

     Kurkkuani kramppasi, en saanut ilmaa kehkoihoni. Tunsin kuinka hoitaja huusi lääkäriä, joka tultuaan luokseni karjui nimeäni ja läpsi kasvojani. - Rauhallisesti, hengittäkää syvään.

Seurssvalla viikolla kotona nukuin huonosti, koko kaula siteessä.

     Kun laitoselta ilmoitettiin, milloin voin soittaa tuloksista, olin raunioina kuin isoisäni talo.- Älkää nyt noin jännittäkö. Sehän on vain kysta colli.

1065. Kahden kuukauden kakofonia työhuoneessani



Toisena päivänä tajusin, ettei ensimmäisenä päivänä viereisestä huoneesta kuulunut helvetillinen popsävelmiksi tarkoitettu musiikki ollut kenenkään päähänpisto, vaan sitä tuli suunitelmallisesti seinän täydeltä aamusta iltaan. Tätä manala sinfoniaa luunottamatta  minuun ei kukaan ollut yhteydessä eikä puhelin soinut. Tämä sopi minulle kuin aaveet ullakolle, sillä lueskelin kiinnostavia teoksia uutta kirjaani varten. Tähän työhön en lupa pyytänyt, sillä niin salaiseksi ja varmaksi tunsin kopperossani oloni nyt ja tärkeäksi tulevan kirjan aiheen.

Viikot kuluivat nopeasti ja ällistykseni oli melkoinen havaittuani, kuinka rauhassa sain olla kenkään kysymättä minulta mitään. Tämä johtui myös kaikenlaisten tapaamisten välttelystä, sillä en käyttänyt hissiä enkä läheistä työpaikkaruokalaa, jossa oli vaara kohdata työtovereita ja joutua jopa puhumaan tekemisistäni.

maanantai 18. elokuuta 2014

1065. Poliisin resurssien leikkaukset

Monissa kyselyissä poliisi on yksi maan arvostetuin viranomainen. Eduskunnsssa on useita poliisi taustaisia kansanedustajia, jotka luonnollisesti ajavat eteen poliisia koskevia uudistuksia ja resurssien lisäysesityksiä.

     Konsultoin poliijohtoa 1990-luvulla. Jos silloin oli tapana ennen budjettipäätöksiä nostaa mediassa esille näyttävät esimerkit ongelmista, jotka johtuivat niukoista resursseita tai tulevista leikkauksista.


     Kaava toimi. Valtivarsinministeriö aina lopulta pyörsi leikkaukset näennäisiksi supistuksiksi.

     Puoliisin tuottaavuus on täytynyt nousta 20 vuoden aikana lähes 20 prosenttia satojen miljoonien eurojen investointien ansiosta ja kokonaisrikollisuus on laskenut. Saman aikaisesti peruskoulun resursseja on ajettu alas mm. rymhmäkokoja suurentamalla ja lomautuksin.

     Pitäisi säilyttää suhteellisuustaju eri toimialojen resurssileikkauksissa eikä leikata sieltä, missä vastustus on pienin ja vahingot suurimmat.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

1064. Katsokaa kuuta eikä sormea

     Se mikä ennen oli organisaation (valtio, yritys, kunta, yhteisö) ydintoimintaa, saatetaan nyt antaa kumppanuusorganisaatioiden tehtäväksi, ja se, mikä ennen oli ydinosaamista, ostetaan asiantuntijoilta. Organisaation raja toimintaympäristöön on tullut yhä moniselitteisemmäksi. Johto siirtyy nopeasti tilanteesta ja paikasta toiseen, ja sen pitäisi olla tunnetasolla läsnä siellä, missa konkrettisesti toimii. Eräs johtaja ilmaisi työnsä pirstaleisuuden ja kiireellisyyden osuvasti sanomalla, että joskus ajatukset ovat toisaalla kuin teot.

    Menestyminen onkin yhä kilpailua mahdllisuuksista kuin varman päälle toimimisesta. Riskejä joudutaan käyttämäänkin mahdollisuuksina, jops resursseina. Usein menestyminen vaati, että omien heikkouksien vahvistamisen sijasta käytetään maksimaalisesti omat vahvuudet.

lauantai 16. elokuuta 2014

1063. Puhetyyli - osa persoonallisuutta

     Jos kuulijalle tärkeäksi tarkoitetun puheen jälkeen jää jäälle olotila, että hän jää seilaaman unohduksen valtameren alloille, puhuja on epäonnistunt. Tänään Ylen ja HS:n puhetapaa koskevista uutisoinneista saa käsityksen, että valittu puhetyyli olisi persoonallisuudedta irrsllinen maneri, joka kaivetaan pakista vihellellen mielen tilan mukaan. Ei näin saa olla.

     On totta, että puheen tuotannon selkeät virheet kannattaa korjauttaa, ärrät ja ässät. Kun puhetyyliä uudistamisella halutaan kohotta karismaa ja puheen vaikuttavuuta, ollaan ahtailla vesillä. Vedet muuttuvat entista sokkeloimmiksi, jos harva tahtisella puheella yritetään peityää sisällön puutteita. Tällöin liikutaan farssin rajamailla.

     Kun puhuja hallitsee asiasisällöt kuin omat taskunsa, kysymys puhetyylistä on omituinen kysymys. Tällöin kokeneelle puhujalle oikea puhetyyli tulee automaattisesti vaihdellen puheen eri kohtien vaativien nyannssien ja painoarvojen mukaan.

     Selvää kuitenkin on, että paljon töikseen puhuvien on syytä silloin tällöin keskustella puheenopettjan kanssa, etenkin jos hän sattuu olemaan oma vaimo.

     Kiusallisimpia ovaat tilanteet kuulijan kannalta, jos puhujan puhetyyli on viimesen päälle opetettu eikä se sovi puhujan persoonallisuuteen eikä esitettävään asiasisältöön.

perjantai 15. elokuuta 2014

1062. Käpy karbonaattorissa

Joskus ongelmaa ja sen syitä on vaikeaa hahmottaa, vaikka sen haittavaikutukset olisivat suuria ja selkeästi havaittavissa ja ne vaatisivat nopeita korjaustoimenpiteitä. On vain iso ongelmavyyhti. Ongelmien havaitsemiseksi esiselvitys on liian hidas menetelmä tai se saattaa johtaa laajaan kehittämistyöhön, johon ei ole akikaa tai vsraa.

Tällöin ratkaisustrategiaksi voidaan ottaa osaongelmaan keskittyvä menetelmä, jos osaongelma on selkeä ja sen tiedetään liittyvän suurempaan kokonaisuuteen. Parhaimillaan menetelmä johtaa pieniin parannuksiin ja vähä vähältä laajenevan kokonaisuuden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

1061. Se on tykkimies, jolle kivääri ei riitä

Tänään HS:n mukaan pääministeri Stubb ei luovu innovaatiotukien leikkauksista, vastoin valtiovarainministeri Rinteen kantaa. Innovaatioiden edistäminen on Stubbin yki lempiaihe. Hyvä. Se on ollut 1990-luvulta lähtien kaikkien hallitusten suosikki.

Valitettava tosiasia kuitenkin on, ettei milläään tutkimuksilla ole voitu  osoittaa tukien tehoa. Päinvastoin ne vääristävät kilpailua ja suurimmilta osin ovat työvoiman ja rahan tuhlausta, ei aina.

Sen sijaan ne ovat puoletukeen rinnastettavaa apurahaa kokoomuspiireille.

torstai 14. elokuuta 2014

1060. Moikkakansa budjetin kimpussa

     Totuuteen sisältyy aina pieni annos katkeruutta. Stubin kasvoilla tätä ei loistanut elisessä  A-astudiossa. Elämässä tulee myös hetkiä, että kohta tietää, mitä alkaa tapahtua. Tähänkään viittavasta ei ollut merkkejä Stubbin kehonkielessä.

     Pääministeri Stubb antoi rohkaisevia ja selkeitä lausuntoja eilisiltana Suomen taloudesta ja yleisestä ilmapiiristä.  – Valtio ei luo uusia tyopaikkoja,  yritystoiminnan pitää elpyä, innovatiivisuutta pitää lisätä ja ennen kaikkea rakenteelliset uudistukset pitää toteuttaa. Meidän pitää olla avoimempia.

     Toimittaja: Eikö rakenteelliset uudistukset merkitse leikkauksia? – Ei, on liian yksinkertaista ajatella näin.

     Valtiovarainministeriön sisäisessä budjetiriiheessä Rinteen mukaan valtion velan kasvu piti puolittaman. Nyt molemmat miniserit myöntävät tavoitteen mahdottomuuden. Mitään konkreettista kummankaan ministerin salkusta ei näytä nousevan umpikujan purkamisen pöydälle. Remontti Oy tilanteen parantamiseksi on lähes utopiaa ja monen kaupungin karttaama ajatus. 800 miljardin yhteisöveron etu yrityksille ei näytä luovan kasvua eikä uusia työpaikkoja. Yritysten innovaatioita ei voi köydellä työntää.

     Jäljelle jää kuuluisat rakenteelliset uudistukset: eläkeikärajan nostaminen, kuntien tehtävien karsiminen, sote-uudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden nostaminen ovat lähes 0-pisteessä. Ennen vaaleja ei näissä asioissa tapahdu mitään.

     Hallitus luulee pelaavansa shakkia, kun se tammia. Laiturin päähän jää vain lisävelanotto. Se ei ole lainkaan hullumpi ratkaisu. EKP rahoittaa sellaisella vauhdilla suurpankkeja ja välillisesti valtiota, että lopputuloksena on kunkin euro-maan hiiren harmaa pikkuhiljainen käpristyminen murtuneisiin mahdollisuuksiinsa.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

1059. Nyrkkelilyä jumalan kanssa


Kokous pidettiin valtion hallinnon Hollantilaisenteillä, entisessä kadettikoulun talossa. Tiesin vain, että virkamiehistä piti tehdä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, laatu- ja kustannustietoisia ja hyviä henkilöstöjohtajia. Nyt alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt. Kaksitoista viikkoa kestävää koulutusohjelmaa kutsuttiin JOKO-seminaariksi, jonka vetäjäksi jouduin.

Ensimmäisenä möhkälemäisenä tehtävänä oli neutraalia hallintoa korostavan kehittämisotteen rinnalle, ja jopa lopussa edelle, tuoda dynaamisen hallinnon merkitys ja mahdollisuudet.

1058. Tätä lumen syöntiä ei pitkään kestä

     Sain pääjohtajan vierestä huoneen ja siihen Macin ilman atk-henkilöiden vastaan panemista, koska heitä ei talossa ollut. Näin ikkunastani, miten Aleksanterin oopperan pihalla mustapartainen nahkatakkinen mies piti sinne parkkiin pyrkiviä autoja komennossaan kuin orkesterinjohtaja soittajiaan. Tätä joka-aamuista näytelmää en joutanut enää katselemaan, kun kiiruhdin yrityskiinnitystoimistoon, jossa napakka Sirkku Seppälä piti komentoa. Hän kertoi välillä henkeään pidätellen, kuinka raivoissaan yrittäjät olivat ja kuinka välinpitämättömästi valtion tietokonekeskuksen konsultit suhtautuivat hänen valituksiinsa atk-järjestelmän toimimattomuudesta.

1057. Pohjalle putoamisen vaihtoehdot

     Ministeri Räty sopeutui lomilta palattuaan vireänä taajamien tahtiin, töyön tekoon. Hyvä. Aiemmin hän oli ilmoittanut lomallaan pari viikkoa aiemmin ajankohtaiessa tv-ohjelmassa, että sosiaali- ja terveysmenoja täytyy leikatta miljardilla euroa seuraavsaa budjetissa. Hän antoi ymmärtää, ettei tässä pohjassa putoamisen vaihtoehtoja tarvitsisi selvittää.

     Sen sijaan eilen hän sanoi tv 1:n pääuutisissa suunitelmien muuttunen, mikä on tavallista. Tavallista on, mutta kummallista on Rädyn poukkoilu. Rädyn poukkoilulle  lievitystä tuo pääministerin polveilevat lausunnot budjetin perusteissa. Milloin niihin sisältyvät pakotteiden vaikutukset, milloin ei. Molemmille ministereille ensivuoden budjetin laadinnan aloittamisessa jäljelle näytää jäävän vasin avoin hyödytön katse. Tämä tietenkin tarkentuu prosessin edetessä.

     Kaikki tämä osoittaa ministeri Rädyssä hänen kokemattomuutttaan ja itsevarmutttaan, jota kokemotomuus pönkittää. Tällainen kehitys ihmisessä on aivan luonnollista ja se tekee kaikille Rädyn asemaan joutuneille vain hyvää ja on hyvin opettavaista. Vaarana vain on, että  ihmisen pyrkypanssari ei päästä sisäisiä kehityksen vesiä virtaamaan, vaan vaadittava luovuus jää pyörimään hedelmättömissä vesissä. Tilannetta vaikeuttaa vielä Rädyn ministeriksi valintaan kohdisuva toive panna sosiaali- ja terveystoimi järjestykseen ja menot alas, yksityistää terveystointa

tiistai 12. elokuuta 2014

1056. Stubbin timanttia hiomaan

     Suomi taapertaa erilaisten ennusteiden suossa. Siitä ei ole paljon vahinkoakaan, koska juuri kukaan ei ota niitä vakavasti. Ne kuuluvat kuitenkin kansantaloustieteen perussälään, vaikka ne näyttävät tanssivan vain keskenään, median foorumeilla.

     Stubbin arvio oli, että kun Venäjän talous laskee kuusi prosenttia, sen vaikutus Suomelle on 0.5 prosenttia. Ettei vain kaava perustuisi Suomen Venäjän viennin osuuteen kokonaisviennistä, esimerkiski 17 prosenttiin, eli kuudes osaan, jolloin saadaan Subbin timantti.

     Käytännön kansantaloustiede näyttää olevan samankaltainen kuivettunut uninen seurakunta, kun sosiaalisten innovaatioiden lähetyskunta, jossa ei ole keksitty mitään uutta satoihin vuosiin. Kansantaloustiede on kuin mies, joka  vain elää jatkuvassa tulevaisuudessaan ja hermostuneessa epäselvyydessään.

     Ei nyt tarvitse paradigmaa vaihtaa, vaan alkaa koota soveltavan kansataloustaloutieteen rakennuspalkioita uudella tavalla, alhaalta päin. Saman tapaan kuin kampoihin paneva kansanterys saattiin ohjattua kuripoluille Pusan johdalla 1970-luvulla. Tällainen lähestymistapa oli sikäli looginen, että melkein kaikki merkittävät teoriat ja sovellutkset ovat syntyneet näin. Einstein kirmaili mielikuvituksissaan suhteellisuustroriansa kimpussa liikkuvissa hisseissä, alhalta ylos, ylhäältä alas

     Kuntatalouksissa kaikki kuuluu kansantalouteen. Voitaisiin lähteä liikkeelle kuntatalouksien dynamiikkojen selvittämisestä ja sen jälkeen laajentaa tarkastelua koko kansatalouden analyyseihin ja menetelmiin. Ollaanko tähän valmiita, vaan alkavatko osapuolet karttaa toisiaan jo ensisilmäyksellä?

1055. Hallitus vaarallisessa flow-tunnelmassa

      Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan työskentelyn ilmapiiri oli kuitenkin sellainen, ettei kukaan halunnut kuulla tällaisia epäilyjä eikä muitakaan vastahankaisia mielipiteitä. Niinpä nyt portit avattiin julkishallinnon purkamiseksi raameistaan. Kehysbudjetointi vapautti rahojen käyttöä, kunhan tulokset saavutettaisiin. Normeja purettiin ja valtion kuntasektorin budjettiohjausta väljennettiin, jolloin kunnat päättivät palveluistaan itsenäisesti ja useimmiten eri tavalla kuin naapurikunnat. Palveluja alettiin antaa kansalaisille eri kunnissa eri perusteilla.

maanantai 11. elokuuta 2014

1054. Piikkilangan voittaminen

     Julkilausumaton periaate oli, että lakkautettavien keskusvirastojen tilalle perustettaville kehittämiskeskuksille ei annettu riittävästi toimivaltaa ja resursseja hoitaa hallinnon ohjausta. Tämä johti siihen, että poliittiset ministeriöt suoraan tulosohjasivat aluehallintoa, mikä oli kyseenalaista vallan kolmijaolle. Tällöin suurena vaarana oli, että ministeriö valmisteli sellaisia lakeja, joita sen oli mukava ja helppo toimeenpanna ottamatta huomioon yhteiskunnan kokonaistarpeita. Nämä periaatteet olivat myös ristiriidassa miniteriöiden koon pienentämisen kanssa, koska miniteriön operatiiviset ohjustehtävät vaativat lisähenkilökuntaa.

lauantai 9. elokuuta 2014

1053. Stubbin 48 päivää

     Stubb on ollut pääministerinä 48 päivä. Hän katsoi heti virkaan astuessaan tärkeimmäksi tehtäväkseen viedä kokoomus vuoden 2015 eduskuntavaalien voittoon, pääministeri puolueeksi.

     Mitä merkittävää hän on tehnyt tänä aikana? Ei tietenkään pidä odottaa liikoja seitsemässä viikossa.

     Yksityisiä harrastuksia ei oteta huomion, jos ne eivät liity hänen missioonsa. Esiintymisissä hän puhuu selkeästi ja korostetun hitaasti. On hyvä, että kansaa saa selvää puheesta, mutta kansa haluaisi myös tietää, mikä on hänen todellinen äänen käyttötapa ja intonaatio. Joskus puhetavasta saattaa kalskahtaa liian silmiin pistävästi konsulttiopit. Hän pukeutuu missionsa edellyttämällä tavalla. Se ei liene teeskentelyä.

     Hän antaa valitettavasti joskus hätäisiä ja ristiriitaisia lausuntoja. Pakotteilla ei aluksi ole hänen mukaansa juuri lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Kyllä on, tapaus Valio. Sen jälkeen hän antaa ymmärtää, että kukaan ei tiedä todellisia vaikutuksia. Silti Suomi kärsii kuudenneksi eniten pakotteista. Miten tämä on mahdollista tietää? Hän kiirehti lausumaan komission korvaavan pakkoteiden vaikutuksia Suomelle. Presidentti Niinistö torjuu tämän. Hän kannattaa natoa, vaikka kysymystä juuri selvitellään kokonaisvaltaisesti presidentti Niinistön aloitteesta.

     Mainitut notkahdukset on vain pieniä uppoutumia pitkospuilla. Hei hätää.

     Suuri ongelma on siinä, ettei Stubb ole haastatteluissa extempore esittänyt yhtään lyhyttä ja kirkasta analyysiä Suomen finanssipolitiikan ja valtion budjetin dynamiikasta ja vaihtoehdoista ulos pääsyyn vaikeasta tilanteesta. Tietenkin asia kuuluu Rinteen vastuulle, mutta kyllä 48 päivässä Stubbin olisi pitänyt opiskella Suomen finanssi-, budjetti- ja  kansatalouden lainalaisuudet. Silloin ei tarvitsisi keskittyä kokoomuksen kannatuksen kasvattamiseen, vaan Suomen selviytymiseen.

perjantai 8. elokuuta 2014

1052. Loputon mielenkiinto julkisen sektorin kokoa kohtaan

     Kun oikeistopiirit säännöllisin väliajoin kauhistelevat vuoron perään julkisen sektorin suuruutta, niiden pitää käyttää sanomisessaan enemmän huolellisuutta. Ei riitä. että  puhutaan pöhöttyneistä virastoista, virkamieslaumoista ja byrokratiasta.

     Mittakaavan selkeyttämiseksi oletetaan, että voidaan irtisanoa 30 000 virkamiestä, mikä on kyllä täysin teoreettista, ellei osoiteta virka viralta kuka ja mistä. Vuosisäästö tällöin olisi noin 250 miljoona euroa, nettosäästö  noin 180 milj. euroa. Siis mitätön summa nykyvajeessa.

     Terveys- ja sosiaalimenoissa ministeri Räty on luvannut hallinnonalaltaan mijardin säätöt vuoden 2015 budjettiin. Onnea matkaan. Opetustoimesta ja puolustuksesta ja muista yövartijatehtävistä ei voida leikata. Sen sanoo jo heinäkasafilosofia.

     Jäljelle jäävät yritystuet ja vastaavat. Ei käy sanoo oikeistopiirit.

     Totta on, että tuottavuutta kohottamalla saadaan säästöjä, mutta ne ovat hitaita ja yhteen sopimattomien ict-järjestelmien kangistamia.

     Suomella on maailman parhaimpiin kuuluva innovaatioinfra, koulutusjärjestelmä, sen oikeusvaltiojärjestelmä toimi ja maalla on runsaasti monipuolista raaka-aineita.  Nyt maan bkt mataa vuoden 2006 tasolla.

      Tässä tilanteessa jonkinlainen mielenkiinto pitäisi myös kohdistaa Suomen yrityssektorin pienuuteen.

1051. Lentokenttäyhtiö Finavia on hiiren hiljaa

     Syyskuussa 2013 Vaasan hoviokeuden päätöksellä Finavian on laadittava selvitys Helsinki – Vantaa kentää tervysvaikutuksista. Tätä ovat alueen asukaat vaatineet jo kauan, mutta Finavian selitykset, että mitään päästöjä ei ole vuotanut, on vakuuttanut valvontaviranomaiset. Nololla tavalla kävi kuitenkin ilmi lentokentän radan rakentamisessa, että myrkillistä glykolia oli vuotanut vuosikymmeniä muiden muassa lähelle pohjavesiä. Tästä syystä radan tunnelin eristystyöt maksoivat ylimääräiset 50 miljoona euroa veronmaksajien piikkiin.

     Aiemmissa ympäritölupaesityksissään Finavia on turvautunut insinööritoimiston selvityksiin meluhaitoista. Toivottavati Finavia, kuten hovioikeus on märännyt, teettää nyt selvityksen ulkopuolisella moniammatillisella projektilla, eikä omilla insinööreilleeään. Silloin saadaan oikeaa tietoa, kuinka paljon suurenpi melualueen asukkaiden kuolleisuus ja tervysongelmat ovat kuin verrokkialueella.

     Kohta on kulunut lähes vuosi hoviokeuden päätöksestä. Finavia ei ole asiasta pukahtanut mitään. Olka hyvä tiedottakaa, miten hanke etenee!

torstai 7. elokuuta 2014

1050. Yhdysvallat ei häviä milloinkaan – Yle TV 1 klo 22.10

     Kosmologi Kari  Enqvist väitti lähes tosissaan kollegalleen Valtaojalle Yle Teemalla, ettei ihminen katoa maapallolta milloinkaan. Ihminen on kehittynyt sellaiselle älylliselle ja tekniselle tasolle, että massatuhojenkin jälkeen jäljelle jäävä populaatio jatkaa matkaa eteenpäin yhä paremmin metodein. Enqvist ei uskonut Valtaojan vastaväitettä, että jokainen eliölaji on aina tuhoutunut muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa.

     Yhdysvalloille on soitettu monella äänellä kuolin kelloja syystä ja toisesta. Maa ei ole kuitenkaan sortunut demokratiansa ongelmiin, ei rikollisuuteen, ei valkoisten osuuden jatkuvaan pienentymiseen, ei maanhanmuuttoon, ei saasteisiin, ei sotiin, ei mihínkään.

     Tänä iltana TV 1:ssä on huumeiden vuoro sorruttaa maata perikatoon. Näin ei tapahdu, koska huumeet muodostavat vain projekti-USA:n yhden stykkeen panna asioita eteen päin, saman kaltaisella tavalla kuin  toisen maailmansodon antama valtava talousruiske maalle.

     Todennäköisesti Yhdysvallat nyt edustaa Enqvistin peräänkuuluttamaa älyllistä ja teknistä tasoa.

1049. Maailman suurimmat terveyserot ja pienimmät tuloerot

      Suomi: kalja, makkara, tupakka, ylipaiano, liikkumattomuus. Siinä aineksia ongelmalle, jolle ilmeisesti emme voi heti mitään. Vasta satsaamalla peruskoulun oppilasruokailuun niin laadukkaasti, että oppilaat odottavat vesi kielellä aterioimistaan, päästään ongelman lähteille. Tästä voi alkaa ruokakultuurin muutos. Hidasta on.

     Voidaan kysyä, miksi 35-vuottias työläismies kuolee 6,3 vuotta aiemmin kuin  miespuolinen toimihenkilö (THL). 20 vuotta aiemmnin ero oli 4,7 vuotta. Joku  voi ehdottaa terveyskampanjaa. Kannatettavaa, mutta terveyseot vain näin kasvavat, koska kampanja tehoaa vain niihin, joilla muutenkin on terveeliset elämän tavat.

     Kukaan ei tiedä mitä tehdä. Käteen ei taida jäädä kuin toivo peruskoulun ruokkultturin radikaalisesta paranemisesta.

1048. Tauko todellisuudessa

Yleensä on niin, että mitä suurpiirteisimmin ihminen toimii, sitä suurpiiteisempi lopputulos on.

Rinne on esikuntineen takomassa väljällä otteella ensi vuoden valtion budjettia kehikkoonsa. Hyvin mahtuu. Jo aiemmin päätetyt sote-säästöt ja kuntien tehtävien karsimisien menoleikkuri purevat kuin taikakone, vaikkei niitä ole vielä toteutettu eikä niiden vaikutukset ehdi ensivuodeksi. Kunnat ovat nyt niin vikkeliä, että ehtivät kaavoittaa länsimetron varteen nouseville taajamille rakennusmaata. VM:n kansatalousosaston päällikön mukaan elvytyksellä saadaan 30 000 uutta työpaikkaa. Perusta se on tuulimyllylläkin.

Stubbin mukaan Venäjä-pakotteiden vaikutukset on leivottu jo budjettiesityksen sisään. Kansantalous kasvaa budjetin laatijoiden toiveissa jo tänä vuonna ja jatkaa nousevalla uralla ensivuonna. Valtion velan kasvu puolittuu.

Nämä ennen vaaleja kasatut rampa-ankka-budjetit ovat kautta maailman kuuluisia. Todellisuus pysähtyy vuodeksi ja utopiat virkistyvät.

Budjettikikoilla ei ole juuri merkitystä, kunhan ei tehdä typeriä leikkauksia. Kaikki tietävät EKP:llä rahaa riittävän. Suomelle on sama, onko se velkaa sata vai sata viisi kymmentä miljardia euroa.

Tällä menolla jossain vaiheessa kaikkien EU-valtioiden velat salamyhkäinen hymy huulilla hyydytetään tavalla tai toisella unohdettuihin tilikirjoihin. Taloustiede ei pysty sanomaan tähän mitään.

tiistai 5. elokuuta 2014

1047. Järkyttävä osaamisvaje

     Keskustan Sipilä, EK:n Häkämies ja SAK:n Lyly ovat viime päivien mediassa väläytelleet mm. Nokia ja Renesas Oy:ltä irtisanottujen ict-ammattilaisten käyttämistä soten vaatiman uuden itc-järjestelmän suunnittelussa ja toetuttamisessa. Siis ammattilaiset asialle ja järjestelmä pystyyn. Päältä päin katsoen ajatus vaikuttaa kauniilta.

      Asiassa on kuitenkin kaksi suurta ongelmaa.

      Pienempi pulma on se, että sote on siinä määrin alkutekijöissään, että voidaan kysyä, onko olemassa edes fudamentteja, joiden varaan vaaditava ict voidaan rakentaa.

      Suurin ongelma on kuitenkin perustavanlaatuinen. Hankkeen toteutattamin tulee perustumaan pakon sanelemana  laajamittaiseen yksityisen alihankinta verkon käyttöön.

      Lukuisat esimerkit ja näytöt osoittavat, ettei valtiolla ja kunnilla ole ollut juuri milloinkaan, ja ilmeiseti ei nytkään, osavaa ja dynaamista ict-johtoa viemään läpi tämän kaltaista suurhankketta. Jos hankkeen johtokin ostetaan ulkopuolelta, ongelma säilyy. Tällöin mikä taho projektin omistajista valvoisi jättihanketta? Riittävätkö osaaminen ja dynaamisuus? 

maanantai 4. elokuuta 2014

1046. Vankilajohtajien neuvottelupäivät

         Neuvottelupäivät oli korvaamaton foorumi saada uusia näkökulmia vankiloiden johtamiseen, tiedottaa asioista monensuuntaisesti, saada palautetta ja keskustella ajankohtaisista asioista tai jopa yksittäisen vangin sijoittamisesta. Johtajien koulutuspohja vaihteli kansakoulusta, sosionomiin, notaariin ja varatuomariin. Parhaat puheenvuorot kuultiin kansakoulupohjalta johtajiksi nousseilta, vankilassa pitkään karaistuneilta miehiltä, jotka sanoivat mitä ajattelivat

sunnuntai 3. elokuuta 2014

1045. Faktat ja arvot

     Hyvä periaate on, että konsultti esittää ongelman analysointiin ja suosituksiin johtaneet faktat ja johto arvot ja arvostukset, jotka ohjaavat konsultin työtä ja joiden perusteella johto tekee ongelmaa koskevat päätökset.

    On selvää, että johto antaa konsultille kaikki tämän työssään tarvitsemat faktat. Jos konsulttityössä ei ole mahdollista pitää erillään faktoja ja arvoja, johdon ja konsultin on oltava tietoisia siitä, kummalla alueella liikutaan, tai johdon on tietoisesti sallittava se, että konsultti ottaa myös kantaa myös arvoväritteisiin kysymyksiin.

lauantai 2. elokuuta 2014

1044. Kriisin keskellä

     Unkarin pääministeri Orban ajaa maataan kohti monoliittista, nationalista, turkkimaista Unkaria. Ukrainssa on suuri unkarilaisvähemmistö. Unkari huolehtii enemmän muissa ja omassa maassa asuvista vähemmistöistään kuin suhteistaan  naapurimaihinsa. Maan perustuslaki ei turvaa sananvaputaa ja se ajaa ulkomaiset mediat verotuksella ahataalle. Valtion ohjaama media mellastaa.

    Venäjä valoitti Krimin ja anasti öljy-yhtiö Jokosin valtiolle. Euroopassa tätä aheellisesti pahaksutaan. Tämä ei kuitenkaan ole mitään ihmellistä, kun muistetaan, miten erilaisia venäläinen ja länsimainen oikeujärjestelmä periaatteiltaan ovat. Euroopassa historin kehityksen tuloksenä syntyi perussopimus: valtio on ylin määräjä, mutta se säätää ”pysyvät” lait, joiden turvassa yhteisöt ja ihmiset voivat toimia, investoida ja käydä kauppaa. Venäjällä tällaista perinnettä ei juuri ole, vaan asait menevät aina jotenkin. Maassa on menossa monta prosessia, mutta valtaa käytää aina yksi suuri näkymötän käsi.

     Euroopan kriisiä lietsovat  psykologiset tekijät näyttävät nosevan myös pintaan. Venäjä saattaa tuntea henkistä tuskaa tavasta, jolla Gorbatshov ja Jeltsin antoivat Neuvostoliiton hajota. Päätään ovat nostaneet myös siellä täällä II maaimansodan Pariisin rauhan ”vääryyksien” äänet.

     Presidentti Niinistö ja teki nopean ja oikean analyysin tilanteesta. On selvitettävä kokonaisvaltaisesti Suomen turvallisuustilnne. Ei ole liioiteltua uudelta puolustusvoiman komnetajalta parantaa joukkojen valmuitta.

perjantai 1. elokuuta 2014

1043. Muutosvastarinta on ankara vastustaja

     Konsultti joutuu koko ajan kamppailemaan muutosten puolseta, missä hän ei myötäilemällä pärjää. Yhteistyökyky punnitaan aina tapauskohtaisesti. Työn aikana voi syntyä agressioita tai taantumisia, joille johdo tulee rakentaa käsittelyväylät. Käsittelyn on perustuttuva luottamukseen, että mitä ollaan muuttamassa, edustaa jotain parempaa verrattuna nykytilaan.

     Luottamus parempaan saavutetaan yrityksen kaikilla tasoilla järjestettävillä vuorovaikutustilaisuuksilla. Parhaimmillaan vuorovaikutustilaisuudet kehittyvät uuden tiedon muodostamisen ja omaksumisen tapahtumiksi.