Aamu oli sumuinen. Johanneksen kirkon torni näkyi kuitenkin selvästi. Terapeuttini otti minut vastaan korpinmusta tukka rajattuna viivaksi otsalle. Hymy oii nuikka. Olin aluksi epäillyt, että terapiassa voi puhua mitä milloinkin. Harhat kuitenikin häipyvät päästäni havaitessani naisen kysyvän kuin kertauksena, mitä olin aijemmin elämästäni tarinoinut. Tajusin nopeasti, että ainut tapa pysyä kartalla oli kertoa totuuden mukaisesti kaikki se, mitä kertoo. Jälkeen päin ajatellen ajatuskopassani jo häivähdys vilungista olisi ollut huono enne terapian onnistumiselle.
Aamu oli sumuinen. Johanneksen kirkon torni näkyi kuitenkin selvästi. Terapeuttini otti minut vastaan korpinmusta tukka rajattuna viivaksi otsalle. Hymy oii nuikka. Olin aluksi epäillyt, että terapiassa voi puhua mitä milloinkin. Harhat kuitenikin häipyvät päästäni havaitessani naisen kysyvän kuin kertauksena, mitä olin aijemmin elämästäni tarinoinut. Tajusin nopeasti, että ainut tapa pysyä kartalla oli kertoa totuuden mukaisesti kaikki se, mitä kertoo. Jälkeen päin ajatellen ajatuskopassani jo häivähdys vilungista olisi ollut huono enne terapian onnistumiselle.
Kommentit
Lähetä kommentti