Esplanadin huoneessani pohdin pitkään
välillä ikkunasta puiston menoa katsellen, mitä kirjoittaisin loppuraporttiini.
En voinut kirjoittaa laamannin olevan yhteistyökyvytön mutta muutoin herrasmies
ja osastosihteerin olevan tarmokas ja pätevä mutta vallanhaluinen. En voinut myöskään
raportoida sotkun johtuvan siitä, että laamanni oli ollut pahoissa kahinoissa vuosikymmen
sitten oikeusministeriön johdon kanssa. Mies oli ottanut tästä nokkiinsa ja teki
töitään kotona, mikä laamannille oli sallittua pystyvän ja tahtovan osastosihteerin
johtaessa käytännössä virastoa. Minua hirvitti, millä valtuuksilla käräjäoikeudessa
häärin, sillä jos mikään niin se oli vallan kolmijaon mukaan itsenäinen yksikkö.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti