Emme kuitenkaan menneet valtiovarainministeriöön
sanomaan, ettei työstä tullut mitään keskustan vastustamisen takia, vaan kiertelimme
haastattelemassa johtavia virkamiehiä eri puolilla kaupunkia. Pääministerin kanslian
päällikkö Timo Relanderia pelkäsi koko lähiseutu. Niinpä koko mustiin pukeutunut
projektiryhmä asteli arasti arvokkaaseen huoneeseen sisään monien vahtimestareiden
saattamana. Minulla oli lapulle kirjoitettuja kysymyksiä ja sitä kopeloidessani
huomasin, etteivät muut ryhmäläiset tule keskusteluun puuttumaan. Relanderin vastatessa
lappukysymyksiin lappuvastauksilla heitin lapun sivuun ja ryhdyin kyselemään ohi
protokollan. Mitkä olivat kanslian roolit ja tulostavoitteet? Ryhmään kuuluva kanslian
edustaja näytti kauhistuneelta. Relander ryhdistäytyi ja pyysi koko ryhmää ottamaan
kahvia ikkunan alla olevasta keittimestä. Relander innostui luennoimaan pyytäessäni
kertomaan, mitä mieltä hän oli kanslianroolin painottamisesta hallitusohjelman seuraajaksi
ja raportoijaksi. Loppujen lopuksi tapaaminen sujui hyvin ilmapiirin vapautuessa
ja saadessa muutkin osallistumaan keskusteluun. Konkreettiseksi ideaksi meidän reppuumme
sieltä jäi hallituksen jonkinlaisen strategiasalkun tarpeellisuus tai ainakin sen
pohdinta, millaista työsuunnitelmaa ja sen seurantaa hallitus tarvitsi työssään.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti