Ilman vero-osaston ammattitaitoista
työryhmän sihteeriä Helena Ikosta olisimme olleet pulassa. Hän sai puserrettua sekavien
ja erimielisten keskustelujen jälkeen paperille hyvää perusteltua tekstiä. Monta
kokousta ja sämpylää tarvittiin, mutta eräänä päivänä raportti oli valmis. Siinä
esitettiin mahdollisuus siirtää Tulli kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen,
mutta tämä edellytti myös alan vero- ja budjettiasiantuntijoiden siirtämistä sinne
valtiovarainministeriöstä. Sen tiesimme kuitenkin olevan mahdoton ajatus toteuttaa.
Niinpä työryhmässä kukaan ei pannut vastaan ehdottaessani, että luovutan ilman seremonioita
yksin mietinnön Viinaselle. Kävellessäni ministeriöön raportti salkussa Vanhankirkon
puiston läpi mustat rautaristit torkkuivat vielä viimeisiä aamu-uniaan tietämättä,
mihin mies kantoi aikaansaannoksiaan. Tein vain kävelylenkin ennen tapaamista, sanoin
aamukasteessa kimaltelevalle puistolle. Viinanen otti minut vastaan hyvällä tuulella
hymyillen leveästi pöytänsä takaa. Selostettuani lyhyesti raportin päätulokset ja
kehuttuani Helenaa hän naurahti lyhyesti kysymättä ja kommentoimatta mitään. Poistuttuani
jo käytävälle hän huusi perääni: ”Osta kukkia Helenalle!”
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti