Virastomestarin suljettua ovet Mauri
Pekkarinen, Ilkka Kanerva, Hannele Pokka, Toimi Kankaanniemi ja Elisabeth Rehn olivat
jo menneet luentosaliin. Sirpa Pietikäinen tuli kiireisenä runsaasti myöhässä. Kun
kärsimättömän odotteluni jälkeen oma esitysvuoroni tuli, seminaarin virallinen päätymisaika
oli jo mennyt umpeen ja kuulijat olivat jo lähtötunnelmissa. Minulla oli iso kalvonippu
mukanani ja sitten havaitsin, ettei piirtoheitintä ollut viritetty pöydän päähän,
jolloin Kanerva kiirehti ystävällisesti virnistäen asettamaan sitä paikoilleen.
Pöydän päässä oli niukasti tilaa mapilleni sekä tomeralle ja asioihin hyvin
perehtyvälle Pekkariselle, joka joutui istumaan lähes kiinni piirtoheittimessä.
Korostin ministeriöiden roolia siinä, miten tulosjohtaminen onnistuu jokaisella
hallinnonalalla. Pokka istui kauimmaisessa pöydässä ja katseli ikkunasta jotain
mielenkiintoista pimeään iltaan. Sitä en ihmetellyt lainkaan, sillä oma
esitysvireyteni oli varsin laimea pitkän odottelun jäljiltä. Kehysbudjetoinnista
en puhunut mitään, sillä oletin ministereiden tietävän siitä tarpeeksi. Sen sijaan
sanoin, vähän varomattomastikin, ministereiden olevan hyviä johtajia, vaikka olivat
poliittisia toimijoita. Ei siitä kukaan näyttänyt silloin loukkaantuneen, mutta
myöhemmin minulle vinoiltiin tästä lausunnosta. Sisäministeriön lanseeraama hokema,
että julkinen talous on kokonaisuus, sai sen sijaan päät nyökkäilemään.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti