Kokouksen aluksi ruotsinkielinen
osastopäällikkö ilmoitti, että jos konsultin esitys ei häntä kiinnostanut, hän lähti
ulos eikä teoriasta ja tulojohtamisesta saanut puhua mitään. Siitonen totesi, että
hän ja Fredi käyttävät Macia, mikä laukaisi tilanteen.
Valtakunnan päämedioissa oli kuukauden
ajan uutisoitu Turun ja Porin lääninhallituksen huonosta työilmapiiristä. Oliko
se totta vai ei, sitä ei tuntunut kukaan tietävän. Maaherrana oli entinen kauppa-
ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi. Perttunen oli eräässä johtoryhmänsä kokouksessa
hieraissut leukaansa minua katsoen: ”Voit mennä käymään siellä, minä soitan tulostasi.”
Ajaessani Turkuun mustat pilvet olivat
matalalla. Aivoissani ei ollut yhtään enempää tietoa tilanteesta kuin se, mitä lehdistä
oli mieleeni jäänyt. Joku oli tullut kiusatuksi, ja toiselta oli otettu pois hänelle
asetuksen mukaan kuuluvia tehtäviä. Työläjärvi otti minut vastaan ja tuli ovelle
tervehtimään tyylikkään istuvassa beigesävyisessä asussa pyytäen istumaan täydellisen
mukavaan vierastuoliinsa. Työläjärveä, kuten muitakin tapaamiani maaherroja, kiinnosti
ja huolestutti alueen kehitys. ”Tie Helsinkiin pitäisi saada moottoritieksi mitä
pikimmin. Tarvontie ei riitä mihinkään, kai huomasit sen, kun ajoit tänne”, hän
virkkoi levollisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti