Heti seminaarin alussa olin ottanut
tiukan kannan poissaoloihin, koska kokemuksesta tiesin kurssilaisten hoitelevan
virkatehtäviään seminaarin ohella. Sääntönä oli, että seminaari oli virkatyötä eikä
sitä ohittanut muu kuin hallituksen esittelytilaisuudet tai presidentin määräys.
Marketta Jungnerin myöhästymisen annoin anteeksi, kun hän tuli maanantaiaamuisin
hymy huulillaan Vaasasta poikansa Mikaelin luota lentokoneella. Myöhemmin kävin
Markettaa tapaamassa Vaasassa. Tehosekoittajaksi kutsutun valtionvarainministeriön
Pekka Kilven jatkuva poissaolo johti lisätenttiin. En tiedä, kuinka tarkasti Pertti
valvoi koetta, mutta Pekka läpäisi sen ja pääsi jatkamaan valtiovarainministeriössä
uuden liikelaitoslain valmistelua ja raivaamaan tilaa markkinavoimille. Jouduin
myös huomauttamaan koko salin edessä talon tavaroiden rikkomisesta, kun eräs roteva
ja väkevä mieshenkilö oli murjonut koulutuskeskuksen yläkerroksessa sijaitsevan
majoitustilansa remonttikuntoon.
Seminaari kesti 12 viikkoa ja se ajoittui
kahdelle eri vuodelle. Tämän vuoksi yhdeksi pulmaksi nousi seminaariviikkojen yhteensitovien
näkökulmien ja kantavien teemojen ylläpitäminen. Tätä silmällä pitäen piirsin isoille
piirtolehdille huoneentaulun jokaisesta organisaation keskeisestä elementistä. Näitä
olivat toimintaympäristö, tavoiterakenne, organisaatiorakenne, johtamisjärjestelmä
sekä suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Ulkoministeriön Kari Karanko kutsui tauluja
kainalokepeiksi, mikä sai hyväksyvän naurun aikaan salissa.
Kommentit
Lähetä kommentti