Kaikki faktat ovat pöydässä:
tietokannoissa, mediassa, somessa, asiantuntijoilla, asiantuntija-pooleilla,
yliopistoilla, edunvalvontaryhmillä, ministeriöissä, eduskunnan
tietopalveluissa.
Miellä on koulutusta,
pisa-menestystä, raaka-aineita, toimiva yhteiskuntajärjestelmä.
Tiedämme tarkkaan
ongelmamme. Tästä huolimatta viennin
rakennemuutos ei näytä onnistuvan, vaan taannumme jonnekin 1900-luvun lopun
tasolle. Miksi?
Täytyy kysyä uudestaan,
tunnistammeko ongelmamme. Tässä kohtaa kannattaa kääntää pää verrokkimaihimme
Ruotsiin, Englantiin, Saksaan ja jopa Viroon. Nämä menestyvät. Mitä näillä
mailla on sellaista viennin toimintaympäristössä, mitä meillä ei ole.
Kysymys viennin ongelmista
saattaakin kääntyä kysymykseksi viennin esteistä. Verrokkimaillamme on
jättimäisen pitempi ja monipuolisempi kokemus kansainvälisyydestä kuin meillä.
Tämä puute voi olla kohtalonomaista tilanteessa, jossa maapalloistumisen
merkitys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti ja johon verrokkimaillamme on
valmiit historian hiomat reseptit ja toimintamallit ja meillä ei ole
näitä.
Vastaan väittäjä voi sanoa,
että meillä on ainakin kaksi sukupolvea,
joilla on täydet valmiudet toimia kansanvälisessä ympäristössä. Tähän
puolestaan voidaan todetta, että esimerkiksi Ruotsin maabrändi on vuosisatojen
myllyssä kasvanut aivan omaan luokkaansa meihin verrattuna.
Kommentit
Lähetä kommentti