Nimitykseni virkaan ei ollut kuitenkaan niin
selvää kuin oli kuvitellut. Vappuaatto oli viimeinen hakemuksen jättöpäivä, ja huomasin
tuolloin, että minulta puuttui todistus ruotsinkielen tyydyttävästä taidosta. Ainut
tähän hätään käsiini saama kuulustelija oli vanha harmaatukkainen, kyynärpäihinsä
nojaava ja kumarassa istuva mies. Erehdyin pöydän takana pysyttelevästä punanenäisestä
tyypistä pahoin: Kalle Sorainen osoitti luovuutta ja hiljaista huumoria antamalla
minulle kolmen tunnin tenttaamisen jälkeen todistuksen, juuri ennen vappujuhlien
alkamista. Hän peri kaksinkertaisen maksun käskien tulla viikon kuluttua uudestaan,
koska en osannut mitään. Viimeisenä ministerin päivänään ennen Liinamaan virkamieshallituksen
nimittämistä, Matti Louekoski olisi halunnut oman miehensä virkaan, mutta kaikki
esittelijät olivat kaupungilla. Uusi oikeusministeri Inkeri Anttila avasi minulle
portit oikeusministeriöön.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti