Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2014.


610. Herätys vaaliehdokkaat!

Nyt tuli antoisa tieto vaaliehdokkaille. Oikein tiedemaailmasta. Ehdokkaiden on usein väitetty puhuvan siansaksa. Ministeri Niinistön lauserakenteet ovat olleet tv-kevennyksissä malliesimerkkeinä puppugeneraattorin moottori retoriikasta. Helsingin Yliopiston lehdessä 2014/2 Mikko Pelttarin jutussa Timo Turja esittää, kuinka muutaman kirjaan retoriikalla on ollut suora vaikutus politiikkaan: Pekka Kuusen Sosiaalipolitiikka oli esimerkkinä hyvinvointivaltiolle, Erik Allardtin  Yhteiskunnan rakenne integroi yhteiskuntaa ja edisti sallivuutta ja Risto Näätäsen Maantiekuolemat toi nopeusrajoitukset ja turvavyöt. Ihminen äänestä sitä tarinaa, johon eniten usko, väittää Turja. Niinpä seuraavien eduskuntavaalien voittaja on se, joka uskottavaimmin kertoo uusimpien kotimaisten bestsellerien maailmakuvat. Siis, ehdokkaat nyt lukemaan bestsellereitä!

609. Poliisikomentaja Riikosen esiintymien A-studiossa 24.2

Poliisikomentaja Jukka Riikosen johdonmukainen esiintymin A-studiossa 24.2 heijasteli hyvin Helsingin poliisilaitoksen työrytmiä ja organisaatiokulttuuria. Esiintyminen esiintymisenä oli hyvä ja johdonmukainen. Ohje- ja virkasäännöt luovat toiminnan perustan. Kukin taso ohjaa alempaa ja ottaa vastaan viestejä toisiltaan. Kenttä tasolla laaditaan operaatiosuunnitelmia, joista raportoidaan. Tämä on varma ja luotettava byrokraattisen organisaation elämäntapa. Johtamisen ja organisoinnin alustana tämä sopii Helsingin poliisilaitokselle. Täydennyksekseen se kuitenkin vaatii ketteriä ja reagoivia lisäelementtejä. Niitäkin laitokselta   kyllä löytyy ja niitä myös käytetään. Hyvä niin. Mutta nyt näyttää siltä, että Aarnion tapauksessa laitos soveltaa byrokraatista johtamismallia loppuun saakka rentoutumatta interaktiiviseksi. Komentajalla ei ollut tapauksesta mitään kerrottavaa, eikä hän tiedä mitään syytteen alaisista törkeistä rikoksista. Syyttäjä tutkii eikä hän halua mitään varjo

608. Yhdysvaltain talouskasvu – ict tukijalkana

Yhdysaltain laiton maailmanlaajuinen urkinta ja salakuuntelu sekä siinä käytetyt älykkäät ict-sovellukset ovat tarjonnet etenkin maan tietoalan ja myös muille yrityksille olla mukana kehittämässä älykkäitä ict-sovellutuksía käsittelemään ja analysoimaan epäyhtenäistä dataa. Palkkana ja kannustimena olivat yritysten osaamisen kasvu ja sovellutukset analysoida sosiaalisen median tietoja. Esimerkkinä tästä oli eilisessä prisma-ohjelmassa Yhdysvaltain sotaveteraanien twitter-tilitietojen penkominen ja analysointi, minkä tuloksen saatiin selville, kuka veteraaneista tekee seuraavana itsemurhan. Sosiaalisen median tietojen luvaton massakäyttö tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuudet saada selville yhteiskunnallisten virtausten tuoma tulevaisuus. Twitter-viesteissähän ihmiset kertovat vapaehtoisesti esimerkeiksi mistä pitävät, mistä eivät pidä mitä sairastavat, mihin menevät, mitä toivovat, jne. Ei sata viestiä vielä riitä juuri mihinkään, mutta jo 10 miljoonaa viestiä on jo data, joka rii

607. Korruptiosta rikoslakiin omat pykälät – oikeusministeriön 10 vuoden kiire

EU:n ensimmäinessä korruption vastaisessa raportissa 6.2.2014 todetaan:   ”Suomessa korruption ongelmat löytyvät ns. rakenteellisesta korruptiosta, kuten keskinäiseen luottamukseen perustavista hyvä veliverkostoista” ( http://www.transparency.fi/sites/default/files/EU%20anti-corruption%20report%20030214.pdf ). Aihe nousi myös aivan konkreettisesti esille 23.2. tv 1:n pääuutisissa, jossa valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen kaipasi muutoksia rikoslakiin. Oikeusministeriö on valmistellut lakia 10 vuotta, mutta Maja Henriksonin mukaan lakitekniset syyt hidastavat muutoksen läpiviemistä. Nissinen vastasi Henriksonille, että tarvitaan vain kaksi napakkaa pykälää rikoslakiin: vaikutusvallan väärinkäytön   ja vaikutusvallan ostamisen kriminalisointi. Asiantuntijoiden mukaan Henriksonien perustelut viivästymisen syistä eivät pidä paikkanssa (mm professori Nuotio). Miksi kahta rikoslain pykälää ei saada laadittua?

606. Omien etujen ajaminen - keikkalääkärit

On pakko ottaa esille eilen tv-uutisissa esillä ollut asia: pakkohoitoon määrääminen lääkärin lausunnolla. Hallitus on esittämässä, että myös keikkalääkärit voisivat lain muutoksen jälkeen määrätä enintään neljän vuorokauden eristettyyn pakkohoitoon lääketieteellisin perustein. Nyt sen voivat tehdä vain virkalääkärit. Koska kyse ei ole yksittäistapaus julkisen vallan siirtämisessä yksityiselle sektorille, se vaati huomiota. Aiheen  arkaluonteisuutta kuvaa parkkisakon määräämisvallan antaminen yksityisille yrityksille. Se tapahtui sekavien juridis-hallinnollisten käänteiden jälkeen. Suurempi kysymys on, mistä aloitteet lakien muuttamiseksi tulevat. Olisi järkeen käypää ja  demokratian mukaista, että ne tulevat äänestäjiltä tai heidän edustamilta kansalaisjärjestöiltä. Tällöin ne edustaisivat kansan mielipidettä ilman mittavia rahallisia panostuksia ja painostuksia. Ikävä kyllä näin ei juuri milloinkaan ole. Aloitteet tulevat lobbareilta ja heidän maksumiehiltään, pakkohoitotapauks

605.Karu loppuelämä

Tunnettua ja monissa yhteyksissä todettua on, että väestömme vanhenee ennätysvauhtia. Vain Japani panee paremmaksi. Helsingin Sanomien taloussuvuilla 21.2. oli esimerkkitapaus, miten vanhus joutuu rahoittamaan hoitonsa myymällä asuntonsa. Rahojensa loputtua hän joutuu kääntymään kunnan puoleen. Aiheen käsittely jatkui lehden mielipideosiossa tänään. Tiettävästi ensimmäisen kerran tämän kaltaisen ajatuksen julkisuudessa esitti nyt eläkkeellä oleva HYPO:n toimitusjohtaja Matti Inha, tosin eleganttina käänteisenä lainana. Finanssisektori onkin kiinnostunut optiota muistuttavasta vanhuksen omaisuuden käyttämisestä vanhushoidon rahoittamiseen. Muutoinkin useissa tapauksessa vanhuksen hoitorahat päätyvät monikansallisten hoitoketjujen tulostilille, ehkä veroparatiiseihin. Eli laajalla rintamalla vanhushoidon rahavirrat ovat ohjautumassa finanssisektorille ja monikasallisille yrityksille On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että joissain elämän tilanteissa kotitalous tai yksittäinen ihm

604. Näköalaton kinastelu kestävyysvajeesta jatkuu

Helsingin Sanomien juttu 16.2.2014 moitti meitä aivan oikein vaihtoehtojen puutteesta valtion talousajattelussa. Budjetti- ja kestävyysvajeen kuromisesta voidaan esittää esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto 1. Sote- ja kuntauudistus sekä muun hallinnon tehostaminen toteutetaan. Haittaveroja, kuten, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja, nostetaan. Valtion lainan ottoa jatketaan viisi vuotta ja samalla seurataan, miten viennin arvo kasvaa. Jos viennin arvo ei kasva, myydään valtion omaisuutta 50 miljardilla eurolla, mm. pörssiyhtiöt, valtion saaristoalueet, osa metsistä Vaihtoehto 2. Sote- ja kuntauudistus sekä muun hallinnon tehostaminen toteutetaan. Haittaveroja, kuten, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja, nostetaan. Palkat ja eläkkeet sekä valtion tuet jäädytetään viideksi vuodeksi Vaihtoehto 3. Sote- ja kuntauudistus sekä muun hallinnon tehostaminen toteutetaan. Haittaveroja, kuten, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja, nostetaan. Työelämää joustavoitetaan Suomeen sopi

603. Kataisen komitea ministeriöiden asemasta

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa entinen  kansliapäällikkö Juhani Korpela otti kantaa Kataisen asettamaan valtioneuvosten kehittämäistä pohtivaan komiteaan. Käytännössä komitean tavoite tarkoittaa eri ministeriöiden kuromista nykyistä yhtenäisemmiksi ja valtioneuvostoa pääministerivetoiseksi. Korpelan mielestä tämä ei hevin onnisti komitean toimeksiannolla. Sen sijaan Korpelan mukaan valtioneuvostoa voiodan tiivistää kansliapäälliköiden valta  palamalla entiselleen poliittisen virkamiesten karsimisella, pääministerin kanslian päällikön johtamisen terävöittämisellä ja  ministerivaliokuntien ja hallituksen iltakoulun toiminnan tehostamisella. Nämä ovat kannatettavia näkökulmia. Sekä hallituksen että Korpelan tarkastelussa on jäänyt vähemmälle maamme monipuoluejärjestelmän tuomat haasteet valtioneuvoston kehittämiselle. Jokainen ministeri haluaa poliittisista syistä pitää kiinni omasta sektoristaan ja mieluimmin kohottaa sen näkyvyyttä julkisuudessa kuin sopeuttaa se valti

602. Erkki Liikasen talouden faktat Ylen aamu-tv:ssä

”Talouden faktat eivät kuulu politiikan piiriin. Politiikkaan kuuluu se, mihin tärkeysjärjestykseen asioita laitetaan, se on vaaleissa ratkaistava”, sanoi Liikanen Ylen aamu-tv:ssä. Tärkeysjärjestys ilman faktoja on unelmaa. Suomen talouden tila on ajelehtinut suurelta osin kotitekoiseen pitkään lamaan ja suureen velkaantumiseen. Verotuksen kaksi vaalikautta kestänyt verojen keventäminen, ylisuuret palkankorotukset, työmarkkinoiden joustamattomuus, julkisen sektorin paisuminen ja sen tuottavuuden vaatimattomuus ja vientisektorin osittainen uudistuskyvyttömyys ovat tekijöitä, joissa faktojen tunteminen ja asioista oikein päättäminen olisi kantanut hyvän sadon. Liikasen puolustukseksi on sanottava, ettei meillä ole sellaista rautakouraa, joka olisi näitä tekijöitä  päätyökseen koordinoinut ja niistä päättänyt. Emme onneksi elä totalitäärisessä valtiossa. On politiikkomaista Liikaselta hänen heittäessä pallon äänestäjille tärkeysjärjestykseen asettamisesta. Meillä kaikki kymmenen puoluett

601. Poliittisten avustajien toiminta ministeriöissä

Juha-Seppo Pietikäisen kirjoitti hyvän blogin Uuden-Suomen verkkolehteen (http://www.uusisuomi.fi) ministeriöiden poliittisia avustajista. Pääsanoma oli, että poliittiset virkamiehet hämärtävät virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon  vastuun. Avustajat myös  kasvattavat turhaan henkilöstökuluja. Kirjoitus jäi kaipaamaan toista näkökulmaa. Poliittisten virkamiesten toiminta ministeriöissä mahdollistaa pystyvien ja pyrkivien ihmisten rekrytoinnin yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisille paikoioille. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Positiivista on, että merkittäville paikoille saadaan näin poliittis-hallinnollisia prosesseja tuntevia ja ymmärtäviä ihmisiä. Tämä on koko yhteiskunnan ja demokratian etu.  Haittoina ovat  hyvä veliverkostojen vahvistuminen, lobbauksen määrän  lisääntyminen, poliittisien virkanimityksien kasvu ja ehkä myös poliittisen korruption runsastuminen. Jälkimmäisestä on viimeksi huomauttanut EU:n ensimmäinen korruption vastainen raportti:   ”Suom

600. Television kokkiohjelmat tulevaisuuden häpeäpilkku

Tunnettuja tosiasioita ovat, että maapallon väkiluku on 7,2 miljardia ja ennuste vuodelle 2045 on noin 10 miljardia ihmistä. Nyt on noin miljardi aliravittua ihmistä. Niistä vuodessa kuolee nälkään noin 30 miljoona. Tämä on yhtä paljona, kuin toisessa maailman sodassa oli kaatuneita. Edelleen on tunnettua, että maapallon viljelykelpoisen maan pinta-ala kutistuu jatkuvasti ja puhtaasta vedestä tulee taistelujen kohde. Nälkäisten luurankomaisten lasten kuvat televisiossa evät enää hätkäytä ketään. Ennen valistusaikaa oli luonnollista, että nautintoja haettiin jokaiselta elämän alueelta, kaikkialta mistä niitä suinkin oli mahdollista saada. Myös niin sanotusta nautinnollisen hyvästä ruoasta, ahmien ja oksentaen. Nyt kun on ihmismoraali on kehittynyt niin pitkälle, että hevosillekin syötetään vällyjen alle värikkäitä naksuja, odottaisi myös suhtautumisen nälkäisten ihmisten ravitsemiseen kiinnitettävän  huomiota vähintäänkin yhtä paljon kuin lemmikkien ruokintaan. Olisi myös kohtuu

599. Vielä yksi vaje-ennustus

Hetemäen ryhmä on tehnyt perusteellista työtä, miten kestävyys- ja budjettivajetta kurotaan umpeen (http://vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/julkaisut/finanssipolitiikan-asiantuntijaryhma/fi.jsp). Osoitteesta löytyvät viisi liitettä antavat vankan pohjan raportissa esitetyille neljälle skenaariolle. Tämän päivä Helsingin Sanomat esitti taloussivullaan maanläheisen katsauksen, millaisten tekijöiden ja operaatioiden avulla budjetti- ja kestävyysvajeen täyttäminen voidaan tehdä. Hetemäen raportin laskelmat ovat asiantuntijakieltä samoin kun sen skenaariot. Nyt olisikin tarve äänestäjien tietoperustan vahvistamiseksi ja kiinnostuksen lisäämiseksi, että  joku suuri mediatalo laatisi vaikkapa graafisia käyriä, miten käy vajeille määrättyjen ehtojen toteutuessa. Osan näistä ehdoista voi päättää hallitus ja työmarkkinat. Osaan vaikuttaa satunnaiset ja/tai maailman laajuiset tapahtumat. Tällaisia esityksiä voidaan kutsua metaskenaarioiksi. Niissä vajeisiin vaikuttavissa tekijöissä tietenkin li

598. Vaalien keskiöön budjetin superkehys – Korkmanin laajennettu kehysmenettely

Siksten Korkman käytti eilisessä A-studiossa tärkeän puheenvuoron kestävyysvajeen kuromisesta kiinni. Hän mainitsi termin ”laajennettu kehysmenettely”, minkä sisällöstä toimittaja ei heti ymmärrettävästi oikein saanut kiinni. Jotta ennen eduskuntavaaleja saadaan aikaan kunnon vaalikeskustelu, jokaisen merkittävän puolueen pitäisi tunnustaa tosiasiat: *budjettivaje on noin 10 miljardia euroa *sen kurominen kiinni kestää  kaksi vaalikautta *Suomen bisnestuotannon perusta on pudonnut pysyvästi noin 10 prosenttia (hevosvoimista on lopullisesti kymmenes pois) * ei tarkasti tiedetä, mitkä tulevat olemaan Suomen tuotannon ydinbisnesalueet *väestö vanhenee jyrkästi *työuria on pidennettävä *työmarkkinat eivät jousta riittävästi *kuntarakenne on uudistettava *sote-reformi on toteutettava Listalta varmaankin puuttuu kohteita. Sen aihiosta suurin osa on kuitenkin tullut median, asiantuntijoiden ja  poliitikkojen toistuvien puheenvuorojen ansiosta laajasti suuren yleisön, ainakin akti

597. Vajepaketti: demokratia versus realiteetit

Hallitus on kinkkisessä tilanteessa vajepakettinsa kanssa. Mutta itsepä krillille meni. Kuntareformia, sote-uudistusta ja  muita rakenteellisia  epäkohtia sen olisi pitänyt jo hallituskauden alussa alkaa vimmatusti takoa uunista läpi. Nyt tosi asia on, että jälkijättöisiä välttämättömiä hankkeita ei voida kerta rysäyksellä toteuttaa vuonna 2015, eikä minään muunakaan vuonna. Niinistö sanoi Sotshissa, että hallituksen ei pidä päättä asioista, tarkoittaen em. hankkeita, joista se ei voi itse vastasta. Yleisellä tasolla Niinistön lausuma ei välttämättä päde.  Esimerkiksi päihdeäitien pakkohoito voitaisiin toteuttaa heti, mutta joku poliittinen jarru hidastaa ministeri Huovista. Asiaan liittyvän lain vastuut ja vaikutukset olisivat erittäin positiivisia ja myös  pitkäaikaisia. Sen sijaan vajepakettisotku on hallituksen itsensä keittämä pohjaan palanut soppa. On hyvän maun vastaista tarjoilla tätä  soppaa uudelle hallitukselle. Se kyllä tietää millaista soppaa alkaa kiehutella. Noloa,

596. Kreikan velanmaksu

EU-vaalit ovat edessä.  Helsingin Sanomat pohtii päivän pääkirjoitussivullaan, miten Kreikan noin 10 miljardin euron lisälainapyyntöön tulisi suhtautua, se on puheenjohtajamaa. Tuleeko vaalista Kreikka-vaalit? Sotahistorioitsija John Keegan on todennut kirjassaan Sodankäynnin historia: ” Vanhan kreikkalaisen klephti-sodankäynnin periaatteen mukaan vihollisen todennäköiseen hyökkäyssuuntaan rakennetiin pieniä valleja. Sen  jälkeen vihollinen provosoitiin solvaamalla ja pilkkaamalla  hyökkäämään.  Kun hyökkäys sitten tapahtui, puolustajat pötkivät pakoon. He  pyrkivät vain pysymään hengissä seuraavaan taisteluun saakka, eivät niinkään voittamaan sotaa.......Voiton tavoittelu oli yksinkertaisesti heidän käsityskykynsä ulkopuolella. ..... He täyttävät kukkaronsa lahjuksilla, eivätkä koskaan kuolleet viimeiseen mieheen, tai edes ensimmäiseen, jos se suinkin on mahdollista.”   Tämä on historiaa ja yllä oleva on Keeganin käsitys. Kreikan budjetti voi olla lähellä tasapainoa. Rakenteiden k

595. Eu-vaalit lähestyvät – varokaa ehdokkaat

Sallittakoon pieni vertauskuva alkuun. Komppania on monille tuttu sotilastermi, noin kahden sadan sotilaan joukko-osasto. Siinä kaikki tuntevat toisensa. Tämä on sen on vahvuus. Seuraavaksi kuitenkin havahduttiin tarpeeseen manoveerata suuremmalla kokoonpanolla. Päädyttiin rykmenttiin. Se oli siinä mielessä alunperin täydellinen yksikkö, että sen raameissa hoidettiin kaikki asiast.   Jos unohdetaan sotatoimet, EU:ta voidaan verrata rauhan ajan rykmenttiin ja jäsenmaita komppanioihin. Maat eivät yksin pärjää. Loogista kuin sotatoimissa. EU:ta voidaan verrata myös konserniin (=yhtymään).  Sillä on toimialastrategiat, yhtymästandardit, yhtymän hankkeet, ohjausjärjestelmä, yksikköstrategiat (maastrategiat), yhtymäkulttuurit ja arvot ja yhtymäelimet, kuten yhtymän johto, yhtymän esikunta, yhtymän palveluyksiköt, yhtymän yhteistyöryhmät (Yhtymäjohtaminen, Pekka Huttunen Weilin + Göös, 1994). Kun ennen tulevia vaaleja asetetaan vastakkain EU-kriittiset ja EU-myönteiset, ammutaan liina su

594. Presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa 4.2.2014

Perustuslakiasiantuntija-professori Tuomas Ojanen antoi mielenkiintoisen lausunnon heti puheen jälkeen toimittajalle eduskunnan lehterillä.  Hän ei ollut aiemmin oikein ymmärtänyt perustuslakimiehenä, mitä yhteiskunnan arvoilla oikein tarkoitetaan. Nyt hän loihe sanomaan toimittajalle, että näitäkö nämä arvot sitten ovat, mitä Niinistön puheesta nousi esille. Toden totta. Niinistö otti reilusti kantaa eriarvoisuuden kaventamisen puolesta. Hän siteerasi tietoa, joiden mukaan 85 maailman rikkaita ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3,5 miljardia köyhintä. Tämä ei voi jatkua. Jos jatkuu pitkään, voi syntyä vakavia kansannousuja. Vaikka Suomessa tuloerot eivät nyt juuri kasvaa, heikoimmilla menee huonosti. Ei ole uskottavaa kuulla johtajien puhuvan työurien pidentämisen puolesta, jos he itse jäävät eläkkeelle 60-vuotiaana. Velat pitää maksaa niin, että yhteiskunta pystyy siitä huolimatta säilymään vakaana ja luotettavana. Lahjoitusapu on hyvää, mutta sen avulla ei pitäisi organisoida jatkuv

593. Kohtalona kestävyysvaje

Kohtaloon uskominen, vakavammin determinismi, on kiva oppi. Se on aina oikeassa. Siihen uskova nimittäin voi aina todeta jälkikäteen, että muutoin ei voinut käydä, kuin kävi. Se pitää erottaa kuitenkin jälkiviisudesta. Kuvatkoon seuraava näiden kahden eroja. Keväällä 2011 auringon jo paistaessa helteisesti sovittiin hallitusohjelma. Siinä päätettiin heksametrin tarkkuudella, miten vajeesta selvitään, tasatahtiin veroilla ja leikkauksilta. Miljardit tähtäimessä ja sote-uudistus linjalla. Mutta jo ritarihuoneella tiedettiin  että, ellei mojovaa talouskasvua tule, vihkoon menee. Tämän takasi hallituksen kokoonpano. Talous takoi paikallaan, vaje kasvoi. Kohtalo oli piilotettu positiivisten talousnäkyminen olemattomuuteen. Hallituksella ei ollut mitään mahdollisuuksia tässä näkökentässä toimia oleellisesti muutoin kun se toimi. Ei tarvitse olla jälkiviisas. Se joka on, sanokoon, miten toisin olisi pitänyt toimia. Totta kai sote- ja kuntauudistukset lykkääntyvät, mutta se voi olla vain

592. Uskonnon opetus kouluissa

Olemme Suomessa tottuneet luterilaiseen jumala-käsitykseen perustuvaan uskonnon opetukseen. Sillä on vuosisataiset perinteet. Se luo tuvallisuuden tunnetta ja tarjoaa uskonnollisiin tapoihimme kuuluvia palveluja, kuten kastamisen, vihkimisen, hautaamisen. Palveluista maksetaan kirkollisveroina. Kristinuskolla ja monella muulla uskonnolla on saman kaltaiset moraali- ja etiikkasäännöt. On tunnettua, että eri puolella sodan rintamaa on veisattu samoja virsiä ennen taisteluja, katolilaisten ja protestanttien. Kristillinen uskonto onkin haarautunut kymmeniski eri variaatioiksi. Me kristityt olemme riitojemme jälkeen pitäneet tätä hyveenä ja merkkinä suvaitsevaisuudesta, rohkeimmat jo luovuuden ja keksinnöllisyyden  mahdollistajana. Niin me kristityt. Kysyttäessä melkein  mistä tahansa asiasta, pitäisikö nykykäytäntöä muuttaa, valta osa vastaa ei. Nykyisyys on turvallista, muutosta pelätään. Uskonnon opetuksen muutoksen yhteydessä voisimme kysyä itseltämme, emmekö ole vielä riittävän eri

591. Kodin pieni feministi

Tänään Helsingin Sanomien mukaan Ruotsin päiväkodeissa hon ja han ollaan korvaamassa sanalla hen. ”Päiväkoti haluaa rikkoa normeja, jotka alleviivaat että työt ovat tyttöjä ja pojat poikia.” Keskustelu on saanut pöhinää mediassa Belinda Olssonin asiaa käsittelevästä tv-ohjelmasta. Päiväkoteihin työntekijöiksi on palkattu ihmisiä eri kulttuureista, uskontokunnista ja seksuaalisesti eri suuntauksista. Vaikeaa sanoa, ovatko ruotsalaiset tässäkin fiksumpia meitä kuten taloutensa hoidossa, jossa heillä on teollisuutta ja kauppaa eri suuntauksista. Paremmin tällä sektorilla heillä kuitenkin menee. Se tiedetään tutkimusten perusteella, että kotona lapset oppivat, mitä on miesten työtä ja naisten työtä. Keskiarvoperheessä äidit laittavat ruokaa ja pesevät vaatteita ja isät tekevät lumiyöt ja huoltavat autot. Lapset tulkitsevat kultturellisiävihjeitä yllättävän tarkkaan. Jo kolmivuotiaina he ovat melko hyvin perillä naisten ja miesten töistä. Monessa tutkimuksessa on myös käynyt ilmi, ett

590. Savua ja tulta – takat kuntoon

Meillä Suomessa arvioidaan menehtyvän vuodessa 1000 ihmistä ennen aikaiseen kuolemaan tulipesien aiheuttamiin pienhiukkaspäästöihin. Polttohiukkasiin verrattuna katupöly on lähinnä viihtyvyyshaitta. Pienhiukkasongelma on suurin talvella. Silloin ilma seisoo ja sen alaosa voi olla lähes liikkumaton ja hiukkasia läpäisemätön. Autojen päästöt ja niiden syntymisen prosessit tunnetaan, ja päästöihin voidaan vaikuttaa muiden muassa verotuksella ja moottoriratkaisuilla. EU tullee tiukentamaan vuonna 2015 kantaansa  takkojen pienhiukkaspäästöihin. Sitä ennen itse kukin takan omistaja voi tehdä on osuutensa ilman laadun parantamiseksi. Vanhat konstit eivät ole kadonneet mihinkään. Puiden pitää olla kuiva, täytyy malttaa kuivattaa ainakin vuoden. Siinä säästyy puuta, rahaa ja ilmaa. Hyvä tapa on jakaa poltettavaksi tarkoitettu puukasa kahteen- kolmeen osaan. Erät poltetaan toisen alkaessa hiipua. Puut ladotaan vaakatasoon pesän pohjalle ja sytytetään päältä. Tämä on tärkeää. Silloin ne palavat h

589. Komiteatyöskentely uusiksi

Komitea saa monien kasvoille hyvän tahtoisen virneen. Se herättää vieläkin   mielissämme puolihyvätahoisia hymähdyksiä, jopa iloista myötämielisyyttä. Haudataan asia komiteaan,   hirteishuumoria. Komiteatyöskentely oli kutenkin vielä 1990-luvulle asti elinvoimainen vaikeiden kysymysten parlamentaarinen ratkaisuväline, eri vaihtoehtojen esittämistapa, laajaan jakeluun. Komitean asettamisvaihe oli tärkeä osa komiteatyötä. Siinä hahmotelitiin ja rajatiin ongelma, asetettiin välitavoitteet, aikataulutettiin työ ja miehitettiin hanke. Jälkimmäinen oli hyvin tärkeä vaihe, koska sillä voitiin taata kaikkien intressiryhmien osallistumien työhön sekä myös alan tutkijoiden vetämien hankkeeseen mukaan. Tätä painotti myös Juhan Vartiainen HYO:n alumniyhdistyksen jäsenkirjeessä 2014. Työskennellessään komitea oli eräänlainen kovaksi keitetty asiantuntijapooli, joka itse oppi työssään ja jolla oli valta kuulla oikeastaan mitä tahansa järkevää tahoa, jonka voitiin katsoa tuovan lisäarvoa

588. Julmuuden vankkurit

Julmuus on ihmiskuntaan kuuluva vitsaus. Usein kuvitellaan, että vain ihmiset ovat julmia. Eläimethän eivät voi olla julmia, koska niillä ei ole moraalia. Ne tappavat saadakseen syötävää. Ei ole kunnon tutkimusta, miten tv:ssä koko ajan näkyvä yhä raaemmaksi tullut väkivalta vaikuttaa lapsiin ja yleensäkin ihmisten suhtautumisessa väkivaltaan. Ei ainakaan myönteisesti. Kautta maailman on ollut tavattoman julmia ja kiduttavia ihmisiä ja jengejä. Suurin väkivaltajengi on nyt Japanin jakuza, johon kuuluu 80000 jäsentä. Se syntyi Japanin ydinpommien raunioille myymään anastettua tavaraa kirpputoreilla. Suomessa on muutama psykopaatti suljettuna eliniäksi laitokseen. Se tiedetään, että antiikin aikana  ja keskiajan alkupuolella valtiot ja yhteiskunnat olivat julmempia kun nyt. On tietenkin vaikeaa kuvitella, onko julmempia diktaattoreita kuin Stalin, Mao Zedong, Pol Pot ja Hitler. Heidän yhteinen saldonsa lienee toista sataa miljoonaa ihmishenkeä. Uskoimme hölmösti, että toisen maailm

587. Ylpeä vanhuus

Tänään aamun tv:ssa rahoituksen professori Vesa Puttonen esitti mielenkiitoisen näkemyksen. Toimittajan kysyessä pitäisikö vanhusten itse rahoittaa vanhuutensa hoidon professori vastasi: ”Ihmisen pitää olla ylpeä siitä, että voi hoitaa asiansa loppuun saakka.” Lausunnon käänteinen tulkinta voisi olla, että  ihmisen pitää hävetä, kun pitää pyytää julkiselta vallalta apua pärjätäkseen elämässään maaliin asti. On myönnettävä, että tällainen tulkinta on hieman provosoiva. Kannattaa huomata, että yläluokalla on varaa hoidattaa itseään miten haluaa. Sekin tähdellistä havaita että, mitä enemmän ihminen on koulutettu, sitä enemmän hän osaa vaatia julkiselta sektorilta oikeuksiaan ja hänelle kuuluvia palveluja. Siinä ei ole mitään väärää. Pienituloisuus periytyy voimakkaimmin pienituloisimman ryhmässä. Tämän osoittaa suomalaistutkijoiden tuore artikkeli (HYO-lehti, 1/2014). Jos tällaiseen ryhmään kuuluva ihminen joutuu laitoshoitoon, julkinen valta vie hän kaiket varansa hoitokulujen kattamisek

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *