Sivut

torstai 23. tammikuuta 2014

566. Myyttejä jääkiekon pelikirjoista ja aivoista

Alkaessamme silloin tällöin voittaa Ruotsin jääkiekossa lääkäriystävämme siellä täällä maata keksi kahvipöydässä syyn voittoihimme. Meidän suomalaisten ajatukset vilisevät rintamana eikä putkimaisesti kuin ruotsalaisilla. Siksi me pelasimme muka kokonaisvaltaisempaa jääkiekkoa kun naapurimme. Jalkapallo sivuutettiin.

Paikallinen kielitieteilijä toi voitonvarmuutta jääkiekkoon lisää kielen rakenteesta. Suomi on kokonaisvaltainen ja ruotsi perättäiskieli. Sanomme talossa, ruotsalainen talon sisällä. Lienee puppua.

Herkästi myös ajattelemme, että jotkut ikäkaudet ovat oppimisen kannalta kriittisiä. Eli jos missaamme jonkun ikäkauden, peli joidenkin asioiden oppimiseen on menetetty. On ajatuksessa ripaus tottakin. Alttius oppia määrätyssä iässä tiettyjä asioita pitää paikkansa. Esimerkiksi pianon soittamista kaksikätisesti c- ja g-avaimilla on hankalaa oppia vanhemmalla iällä. Tämän vahvistavat pianon soiton opettajat. Lapsi oppii kieliä tehokkaammin kuin aikuinen. Sekin tiedetään

Seuraavaksi vakavasti otettava tutkimus ryhtyi todistamaan aivopuoliskojen erilaista roolia ajattelussa. Se on totta, että kielen käsittelyssä vasen puoli on oikea tärkeämpi. Mutta tutkimusten mukaa ei pidä paikkaansa, että oikea on luova ja vasen rationaalinen. Aivokurkiainen yhdistä aivolohkoja. Joku sai päähänsä väittää sen koon selittävän mieheyttä ja naiseutta. Ei selitä.

Sitten painavaa asiaa. Usein sanotaan, että aivojen suuri koko on merkki  älykkyydestä. Tämä ei ole mikään yleinen sääntö. Suurilla ihmisillä on suuret aivot, mutta siihen asia usein jääkin. Ilmeisesti aivopoimujen ja aivoverkkojen monipuolisuus ja teho vaikuttavat myönteisesti älykkyyteen, aivan kuin ict:llä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti