Oli arveluttava olo mennessäni vuonna 1990 talousjohtajan saattelemana Helsingin yliopiston consistor miniumiin esittelemään tulosohjausta. Puhetta johti eläinlääketieteen professori. Esitykseni pääpointti oli: opetusministeriö antaa yliopistolle toimintavapautta, kun tämä esittää ministeriölle mitattavat tulostavoitteet . Se oli laajasti ymmärrettynä vaihtokauppaa. Esiteltyäni asian, se jätettiin pöydälle ja minut saatettiin ulos. Myöhemmin samassa kokouksessa asia hyväksyttiin.
Helsingin Sanomien mukaan KM Kirsi-Mari Kallio väittelee aiheesta Turun yliopistossa. Hyvä kun tutkitaan.
Jo silloin valtion budjettiuudistuksen yhteydessä pohdittiin tulosohjauksen soveltuvuutta korkeakoulumaailmaan. Ongelmana oli, miten tulostavoitteet ja –mittarit määritellään. Henkilöstö purnasi vastaan. Se katsoi, että silloisesta työaikaseurannasta on jo tarpeeksi vaivaa.
Suoritetut tutkinnot ja julkaisut ovat hyviä operatiivisia mittareita. Verkko-opiskelu tehostaa tutkintojen suorittamista. Laadunvalvonta vaatii oman panostamisensa. Valvonta sisältyy itse opetus- ja ohjausprosessiin ja lopputuloksen tarkastamiseen. Laskemalla laatua saadaan tietenkin enempi tutkintoja. Tulosmittarit on määriteltävä niin, että ne vievät toimintaa siihen suuntaan kuin halutaan menevänkin. Tämän pohtinen on osa johtamista.
Tärkeä osa tulosohjausta on tulosneuvottelut ministeriön ja yliopiston välillä. Niissä sovitaan tulostavoitteet ja keskeiset hankkeet. Tulosneuvottelut ovat yliopiston sisäisiä prosesseja. Pitkän aikavälin vaikuttavuudesta on vaikeaa saada tieto muuten kuin evaluoinneilla.
Tulosohjausprosessin ulkopuolelle jää osa resursseista. Myös tähän takia yliopiston johtamisen on oltava kunnossa. Siitä on kirjoja hyllykaupalla. Johtamista ei saa sovittaa tulosohjukseen, vaan tulosohjaus on yksi johtamisväline.
Helsingin Sanomien mukaan KM Kirsi-Mari Kallio väittelee aiheesta Turun yliopistossa. Hyvä kun tutkitaan.
Jo silloin valtion budjettiuudistuksen yhteydessä pohdittiin tulosohjauksen soveltuvuutta korkeakoulumaailmaan. Ongelmana oli, miten tulostavoitteet ja –mittarit määritellään. Henkilöstö purnasi vastaan. Se katsoi, että silloisesta työaikaseurannasta on jo tarpeeksi vaivaa.
Suoritetut tutkinnot ja julkaisut ovat hyviä operatiivisia mittareita. Verkko-opiskelu tehostaa tutkintojen suorittamista. Laadunvalvonta vaatii oman panostamisensa. Valvonta sisältyy itse opetus- ja ohjausprosessiin ja lopputuloksen tarkastamiseen. Laskemalla laatua saadaan tietenkin enempi tutkintoja. Tulosmittarit on määriteltävä niin, että ne vievät toimintaa siihen suuntaan kuin halutaan menevänkin. Tämän pohtinen on osa johtamista.
Tärkeä osa tulosohjausta on tulosneuvottelut ministeriön ja yliopiston välillä. Niissä sovitaan tulostavoitteet ja keskeiset hankkeet. Tulosneuvottelut ovat yliopiston sisäisiä prosesseja. Pitkän aikavälin vaikuttavuudesta on vaikeaa saada tieto muuten kuin evaluoinneilla.
Tulosohjausprosessin ulkopuolelle jää osa resursseista. Myös tähän takia yliopiston johtamisen on oltava kunnossa. Siitä on kirjoja hyllykaupalla. Johtamista ei saa sovittaa tulosohjukseen, vaan tulosohjaus on yksi johtamisväline.
Kommentit
Lähetä kommentti