Elyjen kehittämisessä yhtenä tekijänä on otettava huomioon
maakuntien liitot. Niiden päätehtävänä on vastata maakuntakaavasta ja eräistä
aluekehitystoimenpiteistä. Niillä on poliittiset valtuustot ja hallitukset.
Henkilökuntaa yhteensä on noin 1300.
Elyjen muodostamisessa yhtenä ideana oli yhdistää monta
viranomaista saman katon alle yhdeksi maakunnallisesti voimakkaaksi
päällikkövirastoksi. Näin saatiin yhtenäinen väkevä neuvottelukumppani
maakuntien liittojen ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa. Mutta
synnytettiin samalla pirstaloinen virasto, jossa on yhteismitattomia ja huonosti toisiaan täydentäviä toimintoja,
periaatteessa yhteismitallisuutta kyllä löytyy. Henkilökuntaa Eylyissä noin
3500.
Sekä maakuntien liitojen ja Elyjen johtohenkilöt pääsääntöisesti
nimitetään poliittisin perustein. On selvää, että keskusta pitää kynsin hampain
kiinni nykyisestä konstellaatiosta, maakuntien liitot ja Elyt käsi kädessä.
Etenkin Ely-keskuksen,
päällikköviraston, johtaja käyttää suurta valtaa. Tämä nähtiin taannoin
Talvivaara-tapauksessa.
Elyjen perustamisen loogisena jatkona oli työministeriön ja
kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistäminen. Kukaan ei tiedä, miten siitä
rytinästä on selvitty.
Jos hallintoteknokraatti saisi uudelleen järjestää Elyjen
toiminnan, hän ensimmäiseksi erottaisi omiksi itsenäisiksi yksiköikseen
ympäristöasiat ja liikenneasiat, omaan yksikköönsä työvoima-, työllisyys- ja
maanhan muuttoasiat ja omaansa tukiasiat, noin suurin piirtein. Hallinnolle perustettaisiin yhteinen palvelukeskus. Kukin
asianomainen ministeriö toimisi isäntäministeriönä asianomaiselle yksiköille.
Tarvittavan koordinaation takaamiseksi voisi alueelle olla yhteinen
toimivaltainen johtoryhmä.
Tällainen uudelleen järjestely ei tulee onnistumaan.
Ensiksi, se olisi paluuta vanhaan. Toiseksi, virheitä ei tunnusteta.
Kolmanneksi, se käy ei päinsä ennen kaikkea sen takia, että tällöin alueelta
lakkautettaisiin suuri päällikkövirasto, joka käyttää valtaa ja jakaa rahaa.
Kommentit
Lähetä kommentti