Siirry pääsisältöön


523. Mitä Elyille pitäisi tehdä

Elyjen kehittämisessä yhtenä tekijänä on otettava huomioon maakuntien liitot. Niiden päätehtävänä on vastata maakuntakaavasta ja eräistä aluekehitystoimenpiteistä. Niillä on poliittiset valtuustot ja hallitukset. Henkilökuntaa yhteensä on noin 1300.

Elyjen muodostamisessa yhtenä ideana oli yhdistää monta viranomaista saman katon alle yhdeksi maakunnallisesti voimakkaaksi päällikkövirastoksi. Näin saatiin yhtenäinen väkevä neuvottelukumppani maakuntien liittojen ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa. Mutta synnytettiin samalla pirstaloinen virasto, jossa on yhteismitattomia ja  huonosti toisiaan täydentäviä toimintoja, periaatteessa yhteismitallisuutta kyllä löytyy. Henkilökuntaa Eylyissä noin 3500.

Sekä maakuntien liitojen ja Elyjen johtohenkilöt pääsääntöisesti nimitetään poliittisin perustein. On selvää, että keskusta pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä konstellaatiosta, maakuntien liitot ja Elyt käsi kädessä. Etenkin  Ely-keskuksen, päällikköviraston, johtaja käyttää suurta valtaa. Tämä nähtiin taannoin Talvivaara-tapauksessa.

Elyjen perustamisen loogisena jatkona oli työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistäminen. Kukaan ei tiedä, miten siitä rytinästä on selvitty.

Jos hallintoteknokraatti saisi uudelleen järjestää Elyjen toiminnan, hän ensimmäiseksi erottaisi omiksi itsenäisiksi yksiköikseen ympäristöasiat ja liikenneasiat, omaan yksikköönsä työvoima-, työllisyys- ja maanhan muuttoasiat ja omaansa tukiasiat, noin suurin piirtein. Hallinnolle perustettaisiin yhteinen palvelukeskus. Kukin asianomainen ministeriö toimisi isäntäministeriönä asianomaiselle yksiköille. Tarvittavan koordinaation takaamiseksi voisi alueelle olla yhteinen toimivaltainen johtoryhmä.

Tällainen uudelleen järjestely ei tulee onnistumaan. Ensiksi, se olisi paluuta vanhaan. Toiseksi, virheitä ei tunnusteta. Kolmanneksi, se käy ei päinsä ennen kaikkea sen takia, että tällöin alueelta lakkautettaisiin suuri päällikkövirasto, joka käyttää valtaa ja jakaa rahaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *