Siirry pääsisältöön


520. Kuka ohjaa keskustelujen suunnan

Tietenkin niiden pitäisi sanansa sanoa, joilla on yhteiskunnallisesti merkittää viestimistä. Presidentti uudenvuoden puhe oli sellainen. Katainen floppasi puheessaan. Ei ole mitään merkkejä hänen korostamastaan henkisestä murrosta yksilöllisyyteen. Puhe oli sisällötön.

Suomessa on kolmatta kymmentä yliopistoa ja korkeakulua. Missä viipyy näiden painavat puheenvuorot? Eivät näy yliopistot johtamassa tärkeistä teemoista keskustelemista. Päin vastoin hiljaista on. Professori Matti Wiberg kaipaisi parempia laskelmia poliittiseen päätöksentekoon. Hyvä havainto. Monessa käytännön tilanteessa on tullut ilmi, ettei yliopistomaailma pysty antamaan ad-hoc käyttökelpoista informaatiota jonkun budjettihankkeen suunniteluun. Jos halutaan yliopistotietoa pitää organisoida hanke. Tämä on osin ymmärrettävää. Ei korkeakouluista noin vain noudeta ratkaisuja. Tuntuu kummalliselta, ettei yliopistoilla  ole mitään merkittävää kerrottavaa yhteiskunnalisesti merkittävistä tukimustuloksista.

Hallituspuolueiden ministereitä ei juuri heru suuria linjauksia. Näyttää siltä, että SITRA on ottamassa tässä ministereille  kuuluvan roolin. Filosofeista vain Himanen on saanut sanansa läpi. Ansaitsemaansa keskustelua hänen ja kumppaneiden raportti ei ole saanut. Miksi?

Börn Wahlroos laukoo viisauksiaan  joko huvikseen tai muuten vain. Ne elävät päivän tai kaksi.
Muutamat sanomalehdet  pitävät yllä kannattamaansa teemaa, kuten HS kestävää kehitystä.

Yksi aihe on nyt kohonnut tärkeäksi keskustelun kohteeksi. Sen nosti esille viimeksi Juhana Vartiainen ja nyt työnantajajärjestöt ja valtiovarainministeriö: työperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisäämistä puoltavat faktat ovat selkeät. Keskustelua ja sen jälkeen päätökset

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *