Siirry pääsisältöön


518. Presidentin puhe

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheessa oli monta tärkeää sanomaa. Siitä kuulsi läpi, ettei Suomen rooli ole suinkaan jököttää paikallaan pohjoisen reunalla. Pitää jatkuvasti arvioida, miten Suomi voi olla apua maailmanyhteisön ristiriitojen ratkaisemisessa ja yhteisöjen  kehittämisessä. Passiivinen asenne ei riitä.

Sata vuotta sitten alkaneen maailmansodan seurauksena Suomi syntyi Euroopan osaksi. Suomi kuuluu Eurooppaan. EU-vaalit eivät ole vaalit vaalien joukossa. Niissä ratkaistaan, mitkä voimat hallitsevat ja mihin suunta Eurooppa unionia viedään ja mikä on Suomen tie siinä. Presidentti painotti uusien hallitusten vastuuta EU:n  tulevaisuudesta. Uusien hallitusten toiminta vaikuttaa keskeisesti tulevaisuuteemme eurooppalaisina. Sai vaikutelman, että tässä ollaan nyt murroskohdassa.

Hän puheensa rivien välistä kävi ilmi, että hallitusten kannattaa koko ajan muista, mitä varten EU on. Se turvaa vapautta ja vakautta.  Pitää olla rehellinen ja muistaa, millainen alkuperäinen vakaus- ja kasvusopimus on. Pitää löytää väylät miten edetään. Hän varoitti, että yhteisvastuun lisääminen johtaa kohti federalismia. Luoton antajat vastatkoon lainoistaan

Vauraudet ovat jakautumassa uudella tavalla. Puhetta voi tulkita niin, että  keskiluokat ovat saamassa kilpailijan niistä, joille siirrettään uudella teknologialla uutta työtä. Tämä oli selvä vihjaus EU-maiden elintason laskuun kohdistuvasta uhasta, jopa välttämättömyydestä.

Kokonaisuudessa puhe oli tiivis. Lähes jokainen lause tuntui  tarkoittavan reaalimaailmassa jotain menossa oleva prosessia, jota uuden vuoden puheessa ei ole tarkoituksenmukaista enempää käsitellä.

Miellyttävänä loppusanomana oli toivomus, että ihmiset välittäisivät yhä enemmän toisistaan, kukin kykyjensä mukaan.   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *