Sivut

perjantai 31. tammikuuta 2014

586. Säätyjako pelaa

Puhumme kaikki sujuvasti keskiluokan puolesta ja kuinka se maksaa valta osan yhteiskunnan pyörittämisestä. Totta on. Mutta totta on myös se, ettei meillä ole yhtä keskiluokkaa. Tai on jos, se muodostuu niistä, joita yhdistää ainoastaan ja vain runsas alkoholin käyttö. Ikävä juttu.

Kuvaavaa on, että teollisuuden prosessivalvoja-pariskunnalla voi olla saman suuruiset vuositulot kuin opettajapariskunnalla. He kuitenkin mitä todennäköisemmin kuuluvat eri keskiluokkaryhmään. Tämä selittää myös sen, miksi meillä puoluekentässä on tunkua keskustaan. Ammattien kadotessa, uusien ängetessä tilalle ja eri osa-aikaisryhmiä työnnettäessä työelämään vanha yhteiskunnallisen kierron pelisäännöt eivät välttämättä enää pelaa.

Tässä pöhinässä kannattaa panna mieleen, millainen sosioekonominen asema itse kullakin on tai oli 30-vuotiaana. Se nimitäin ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ennustaa loppuiän asemaa(HYO-lehti 1/2014). Tuntuupa perin kohtalon omaiselta. Tuskin ruotsalaisia on tässä uskominen.

Sen sijaan Outi Sirniö toteaa tuoreen HYO-lehden Elina Maatila-Niemen artikkelissa Perityt palkkakuitit:” Yli kolmannes suurituloisimman viidenneksen lapsista päätyy kolmikymppisenä suuri tuloisiksi, pienituloisten lapsista noin joka kymmenes. Pienituloisimman viidenneksen nuorilla on nelinkertaien riski päätyä pienituloisiksi.”

Eli kyllä meillä vielä kuitenkin osittain pelaa vanhan kunnon säätyjako.

585. Urpilaisen kehysriihilinjaus



Urpilainen pohti eilen ääneen televisiossa pitäisikö menojen leikkausaikataulua hieman myöhäistää. Tätä ennen hän oli kuullllut asiantuntijapaneeliaan.

On totta, että Suomi velkaantuu ja 60 prosentin velkaraja on ylitetty. Sekin on totta, että lykkäämällä menosäästöjä, luovutaan hallitusohjelman kirjauksesta velanoton pienentämisestä. Edeleen on totta, että hallitusohjelmaa on moittu raamatun kaltaisesta tekstistä, josa ei sallita poikettavan.

Monet viisaina pidetyt talousihmiset ovat korostaneet ketteryyttä, muutosvalmuitta ja suunnitelmien nopeasta vanhemisesta. Vielä viisaammat sanovat, attä ongelma ei ole suunnitelmien (hallitusohjelman) toteuttamien, vaan kyky laatia sellaisia suunnitelmia, joita kannatta noudattaa. Myös toisin päin: jättäa noudattamatta huonoja suunnitelmia ja laatia parempi tilalle.

Nyt hallitus joutuu päättämään vuoden 2015 menoista kehysriihen aikaperspektiivissä nopasti ja  arvaamattomasti muuttuvissa, riskejä sisältävässä ja tietyllä todennäköisyydellä mahdollisuuksia antavassa toimitaympäristössä. Yksi mahdollisuus on talouden heiveröisen kasvun kääntyminien loppuvuonna 2014 ja vuonna 2015 muutaman prosentiin kasvuksi.

Tällöin tässä vaiheesa suuret leikkaukset saattaisivat varantaa tämän kehitysken. Oli kohtalon ivaa, jos vuoden 2015 leikkaukilla olisimme tuhoamssa tämän mahdollisuuden.

PS. Joskus toimenpiteen ajoitus on tärkeäpää kuin sen suuruus.

torstai 30. tammikuuta 2014

584. Pankkien tulokset ja reaalitalous



Pankkeja tarvitaan rahoittamaan yrityksiä ja työpaikkoja sekä koteja, huolehtimaan kansalaisten säästöistä ja raha-asioista sekä tarjoamaan niiden tarpeisiin riskienhallinta- ym tuotteita tavoittelematta spekulatiivisia pikavoittoja (Pentti Hakkarainen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja, Pörssitalo16.4.2013).

Euroalueella pankkisektori on maailman suurin verrattuna bruttokansantuotteeseen ja Suomessa OECD-maiden yksi keskittyneimmistä. Maamme viisi suurinta pankkia vastaavat 79 prosenttia markkinaosuudesta.

Maamme vientiteollisuus on tunnetusti ollut pitkään huonossa hapessa. Rautaruukki myytiin SSAB:lle Ruotsiin, Talvivaara on velkasaneerauksessa, irtisanomisia on tuhansin joukoin, pienyritykset eivät saa lainaa.

Danske Bank ja OP-Pohjola tekivät viime vuonna mahtitulokset. Nordea vielä mahdimman ja aikoo toteuttaa 800 miljoonan euron säästöohjelman.

Julkisuudessa soisi käytävän enemmän keskustelua siitä, miten pankkisektorilla on mahdollisuudet tehdä hirmuvoittoja reaalituotannon madellessa pohjamudissa. Järkeen käy, että kunnossa oleva pankkisektori on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätöntä. Mutta pitääkö Hakkaraisen hahmottelemalla pankkien toimenkuvalla sittenkään ansaita miljardivoittoja?

Olisi myös hyvä tietää, mille tahoille päätyvät edelleen lainattaviksi EKP:n taikomat rahavirrat. Mikä taho ottaa pankeilta eniten lainaa?

583. Kollajan altaan rakentaminen ja Pohjois-Suomen työllisyys



Pohjolan Voimalla on suuri intressi ja valmius rakentaa  Kollajan allas. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan hanketta. Hankkeen totetutamiselle on myös rationaalisia perusteita runsastuvien tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana.

Talvivaaran toiminnan jatkon ollessa epävarmaa siellä on uhattuna tuhannet työpaikat. Dragon Mining Oy:n Kuusamon kaivoshanke on jäissä. Soklin kaivos on epävarmaa ja vaatinee miljardi radan – Mumanskiinko? Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee.

Samaan aikaan Pohjois-Norjan16000 avointa työpaikkaa on osoittautunut ankaksi. Kuusi sataa paikka on, mutta niihin vaaditan kielitaitoa, ruotsi, norja, tanska. Suomalaisten pääsy käsiksi arktisten alueiden kaasu-, öljy-, terminaali- ja infrahankkeisiin on  kiven ja tuskan takana. Matkailu on kehittyvä bisnesalue, muttei senkään rahkeet kaikkeen ulotu.

Vaikka Kollaja rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoituksissa, hanke pitäisi toteuttaa Pohjois-Suomen vaikeassa työllisyystilanteessa. Se loisi 5-6 vuodeksi jopa tuhansia työpaikkoja. Sillä olisi muutoinkin positiivisia vaikutuksia alueen ja sen asukkaiden talouksiin.

Selvä on että, jos hallitus ajaa hanketta nopealla aikataululla, vihreät lähtevät hallituksesta. Hallituksen kannattaa ottaa tämä riski, sillä Kollaja on energiataloudellisesti ja työvoimapoliittisesti järkevä investointi. Sen ymmärtävät äänestäjät. Se olisi konkreettinen teko.

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

582. Poliisin autorekisterikilpien lukulaite - jo riittää

Laitteen hyödyt ovat kiistattomia vakuutuksien ja katsastuksien tarkkailussa sekä autovarkauksien selvittämisessä, mutta se loukkaa yksityisyyttä.

Ihmisillä on Suomen perustuslain mukaan vapaus liikkua ilman tallentuvaa tarkkailua. Kyse on eri asiasta kuin valvontakameroiden käytöstä riskipaikoilla. Rekisterikilpien seurannassa kuka, missä ja milloin tahansa voi joutua tunnistettavaksi, yksin tai kumppanissa kanssa. Poliisi luonnollisesti kieltää tämän sanomalla, että laite valvoo vain sitä, mitä julkisuudessa on tuotu esiin. Näin tehdessään poliisi on varmaankin rehellinen, mutta tilaisiuus tekee varkaan. Myllylän tietojen luvaton kurkinta on monien muistissa.

Laajemmin kyse on siitä, kuinka pitkälle poliisi hivuttamalla menee lisääntyvässä digitalisessa valvonnassa. Kansanedustajissa oma poliisiryhmänsä. Puhelintietojen käyttö on ja sormenjälkitiedot passissa ovat rutiinia. Poliisin omat tietorekisterit ja niiden ristiin ajot muiden viranomaisrekisterien kanssa tarjoavat valtavia mahdollisuuksia kansalaisten valvontaan. EU-tasolla on vireillä autojen etälamautin tv-säätimellä.

Tässä kohtaa kunnon kansalainen sanoo, että rehellisen ihmisen ei tarvitse pelätä mitään tarkkailua. Eipä tietenkään, mutta pitääkö yhteiskunnan pelätä kansalaisiaan valvomalla heidät pelästyksiin. 

581. Hevoset olkoot hevosia

Ennen oli kaikki toisin. Sanottiin, että viiden sentin jää kestää ihmisen ja viidentoista hevosen. Se oli tärkeä tieto. Joka ajoi hevosensa jäihin, sai hävetä sitä koko ikänsä. Joku muu olisi joutanut. Polle oli talon arvotavaraa. Sille tehtiin illalla apetta ja annetiin ämpärillinen vettä.

Polle saattoi olla aamulla äksy. Naapurin Virma oli häjy koko päivän, eikä vetänyt tosissaan kuin metsästä pois lähtiessään. Kättä pidempää ronskimmat antoivat.

Autojen yleistyttyä ja tekniikan muutoinkin mennessä eteen päin nämä peltojen karvaooppelit katosivat maantiekuvasta. Zetorit alkoivat jyllätä pelloilla.

Nyt hevosihmisiä riittää jako lähtöön. Tallitytöt ruokkivat hepoja väritetyillä sipseillä. Rouvat ratsastavat. Valmentajat kehuvat, kuinka ori tykkää ravata ja kuinka viisas se on. Omistajat puhuvat ravuristaan kuin omista lapsistaan. Rahasta ei puhu kukaan mitään, vaikka toto vetää hirmuisesti.   

Hevosilta on turha kysyä nykymenosta mitään. Ne ovat vain hevosia. Mutta jos luontoäitiin on uskomista, hevoset eivät välttämättä halua olla vällyjen alla hikisissä talleissaan sipsejä syömässä. Eivätkä kaksi kertaa viikossa ravaamassa kilpaa ympäri maata. Ne haluavat myös olla lajitovereidensa kanssa ulkona ja tehdä kunnon työtä. Ei niitä urheiluvälineiksi ole tarkoitettu.

580. Aggressiivinen verojen maksamisen välttely

Suomeksi sanottuna veroparatiisitoiminta. Tämä on vain yksi signaali maailman laajuisesta tuloerojen kasvamisesta. Presidentti Obama oli eilisessä puheessaan huolissaan keskiluokan kurjistumisesta. Hän tulee asetuksella vahvistamaan kymmen dollarin minimipalkan. Se ei poista sitä tosiasiaa, että 85 rikkainta omistaa saman verran kuin 2,3 miljardia köyhintä. Mikään ei riitä. Huipputuloksen repinyt Nordea toteuttaa jättisaneeraukset.

Uudella teknologialla katoavat työpaikat vain lisäävät tulojen kasaantumista. Maailman kaupasta arvioidaan olevan 70 prosenttia konsernien sisäistä kauppaa. Siirtohintojen vääristely on veroparatiisitoimintaa konsernin sisällä. Suomen verohallinto on alkanut puuttua aktiiviesti tähän ongelmaan.

Kevään kehysriihessä ei pitäisi nostaa jokapäiväisen kulutuksen verottamista. Keskiluokka maksaa osuutensa vajetalkoisiin työelämän koventumisena ja irtisanomisina. Maailman talousnäkymät viittaavat siihen, että kovalle leikkauslinjalle ei kannata mennä. Jos veroja korotetaan, olkoon se varallisuusveron palauttamien.  Se lisäsi myös omistamisen julkisuutta ja yhteiskunnan avoimuutta.

tiistai 28. tammikuuta 2014

579. Oppiva organisaatio

DI Riku Ruotsalainen väittelee Otaniemessä 7.2.2014  oppivan organisaation alalta.
Tässä eräitä näkemyksiä aiheesta.

Asia on monitahoinen, toisille jopa epäuskottava.

Ehkä onkin tarpeen kertoa tosiesimerkki.

Minut kutsuttiin erääseen koulutusyritykseen  kouluttajaksi. Toimenkuva jäi vähän epäselväksi, koska nykyinen työnantajani halusi viimeiseen  asti säilyttää työsuhteeni heillä. En uskonut meneväni koulutusyritykseen.

Pohdittuani sitten uudessa työpaikassa tuttujen työkavereiden kanssa muutaman viikon, mitä oikeasti alkaisimme tehdä, päätimme ryhtyä konsultoimaan valtion uuden budjetointijärjestelmän sisäänajoa virastoihin.  Mutta mitä ja miten me maallikot konsulteeraisimme?

Ei auttanut muuta kuin koota viisaimman näköiset miehet ja naiset kasaan. Loput piti hankkia ulkopuolelta. Noin kymmen henkilön ryhmä oli hetkessä ymmällään kokoushuoneessa. Minut valtuutettiin toimimaan edusmiehenä. Innokkaimmat olivat siltä istumalta valmiit lähtemään opettamaan hallintoa. Viisaimmat estelivät.

Lopulta kaikki tajusivat tai olivat tajuavinaan, ettei kentälle niin vain kirja kädessä mennä opettamaan.

Niinpä käynnistimme sisäisen tuotekehittelyn. Määrittelimme mikä on: tulostavoite, tulosjohtaminen, tulosohjaus, tulosbudjetti, tulosseuranta, kehysriihi, budjettikehys, tuottavuus, vaikuttavuus, jne. Oli oppiriitoja, aikaa meni. Lopulta kaikki oli paperilla.

Järjestimme suuren tiedotustilaisuuden valtiovarinministeriön siipien suojissa. Tilauksia alkoi tulla. Muutaman kuukauden päästä jotkut kuitenkin palailivat hiljaisina miehinä konttorille,  muutamat asiakkaat valittivat.

Meiltä oli jäänyt innostuksissamme huomaamatta yksi asia. Mitä konsultointi on?

Järjestimme kaksi viikon kestävää ulkopuolisen vetämää työnohjaustilaisuutta, työpäivän jälkeen iltamyöhään.

Ei nämäkään meistä kuolemattomia tehneet, mutta opimme vetäjältä ja toisiltamme valtavasti. Pikku hiljaa opimme lisää. Yksikkömme tarinaa voi pitää menestyksenä, ainakin luulimme näin.

Jälkeen päin tarkastellen syitä, miksi onnistumme kohtalaisesti olivat:

*yhteinen visio
*sen tajuaminen, että taitomme ja menetelmämme eivät riitä vision saavuttamiseen
*tiedonkulku ryhmän sisällä oli niin avoin, että liikuttiin jo yksityisyyden rajamailla
*jonkin asteinen jatkuva tarkkailu, mitä voisimme tehdä paremmin
*työnohjaukset
*tiivis ja luottamuksellinen yhteyden pito päämieheen
*pyrittiin hyödyntämään kunkin henkilön spesiaaliosaaminen maksimaalisesti
*kirjalliset käsitemäärittelyt ja asiakasesitteet
*säännölliset yksikkökokoukset
*esimies-alaiskeskustelut

Yllä kuvatun kaltainen oli tietyllä tavalla kohtalonomainen hanke. Sen yhtenä välttämättömänä vaiheena oli saavuttaa lakipiste ja sen jälkeen, hyvässä tapauksessa, uudistua perusteellisesti toiseksi yhtä kohtalonomaiseksi projektiksi.

578. Edunvalvoja etukäteen

Henkilö joutuu edunvalvontaan, kun lääkäri on todennut hänet kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Yhdellä virallisella edunvalvojalla saattaa olla jopa 200 valvottavaa. Valvoja voi hoitaa valvottavan laskujen maksamisen, asunnon vuokraamisen, auton ja muun irtaimiston myynnin, june

Edunvalvoja ei ole tilivelvollinen kuin  oikeusaputoimistolle vuositilityksen yhteydessä. Tämä on kankea ja omaisille läpinäkymätön järjestelmä. Koko järjestelmän rakenne ja valvonnan toteuttamisen raportointi kaipaavat uudistamista. Oikeusaputoimen on voitava puuttua valvojan toimintaan  kesken valvontavuoden, jos on syytä epäillä laiminlyöntejä.

Kun tuntee itsenä raihnastuvan, hyvä tapa on laatia hoitotestamentti ja siinä yhteydessä toivomus, kenestä (esimerkiksi) lähisukulaisesta tulee edunvalvoja. Edunvalvojan asettaja ei voi tätä jättää huomioon ottamatta, kun se määrää edunvalvojan. Näin henkilö voi varmistaa, ettei aivan tuntematon tulee hoitamaa hänen taloudellisia asioitaan. Tässä yhteydessä laadittavassa hoitotestamentissa voi myös esittää toivomuksensa, miten häntä hoidetaan sairaustapauksissa ja muutoinkin, mitä hän haluaa joka päiväiseltä huolenpidoltaan,  maustettuja ateriota.

maanantai 27. tammikuuta 2014

577. Uskomushoidoista apua

Ihmisen ajattelujärjestelmä jaetaan tavallisesti kahteen osaan: intuitiiviseen ja analyyttiseen. Ne eivät ole toistensa poissulkevia. Hyvänä pidetty ajattelu käy ensin läpi analyyttisen tarkastelun. Jos se ei tuo ratkaisua, intuitiivinen järjestelmä jatkaa siitä. Syntyy lopputulos. Käytännössä ajatus ei tietenkään juokse näin kristallimaisesti.

Joka tapauksessa meissä on intuitiota muistuttava uskomuspuoli. Uskonnot ovat hyviä esimerkkejä näistä, jo nimiensä takia. Uskonto onkin analyysin vanha kiistakumppani. Älykkään suunnittelun kannattajat ovat sitkeästi puolustaneet uskonnon totuuksia. Ratkaisua ei ole syntynyt.

Tähän asti jutussa  intuitio ja analyysi ovat olleet kohtuullisen hyvissä väleissä.

Mutta kun lähes puolet ihmisistä uskoo  astrologiaan, horoskooppeihin, ihmisten päihin on jumiutunut jotain käsittämätöntä, tai he feikkaavat. Tämä siksi että tavat, joilla astrologiassa taivaan merkkejä on laskettu, ovat osoittautuneet virheellisiksi ja muutoinkin päin seiniä oleviksi. Ei sellaisia tähtiasetelmaa, joita astrologiassa esitetään totuutena, ole olemassakaan. Tämä argumentti ei tehoa eikä horjuta lainkaan horoskooppeihin uskovia.

Joku voi saada energiaa perustuksia tuijottamalla tai kiviä halaamalla. Vyöhyketerapia on tullut kuuluisaksi tehostaan kun kuntoilu ei enää auta.

Selitys uskomusoppien ja –hoitojen laajalle levinneestä parantavasta vaikutuksesta voi perustua vastareaktioon. Kun tiede on edennyt kaikilla aloilla häikäisevän pitkälle ja koulutetuillekin käsittämättömäksi, se nakertaa oman arvontuntoa. Ihmiset puoli raivoissaan ovat kääntyneet uskomusten puoleen. 

576. Autoritäärisen johtamisen syntilista

Joutuessani pohtimaan erään organisaation tilaa kaivoin esille erään tutun tekstin pätkän.

”Autoritäärisesti johdettu ja epäluottamukseen perustuva organisaatio on työyhteisönä ihmispörssi. Siinä ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii organisaation jäseniltä itsensä tarkkailemista, käytöksen jatkuvaa säätelemistä ja jokaisen muun avovallan tuntemista, jotta hänen asemansa organisaatiossa olisi mahdollisimman korkea.

Organisaation jäsen  salaa  huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimpiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteita missään tilanteessa. Tavoitteita pidetään annettuina. Onnistumisesta johto ottaa kunnian itselleen ja luottohenkilöille. Tällöin onnistumisen iloa ei voi jakaa. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan.

Tämä jälkeen organisaation palaa päiväjärjestykseen.” (Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum Oyj, 2003). Tuttu kirja.

Vuorovaikutukseen perustuvan johtamisen yksi valtava etu juuri nyt kiivaana pirskahtelevassa innovaatiotaloudessa on uusien asioiden omaksumisnopeus (kypsymisnopeus).Tämä luo myös aineksia nauttia yhdessä onnistumisista. Tällöin innostus työhön kasvaa kuin huomaamattaan.

575. Matematiikkaa lomakohteissa

Päntätessämme aikoinamme matematiikan perusoppeja päihimme mieleemme ei juuri tullut, milloin nämä opit ensikertaa esitetiin. Saatoimme esimerkiksi uskoa toisen asteen yhtälön ratkaisumenetelmän olevan lähihistorian tuotetta.

Näin ei ole. Vaikuttaa ehkä oudolta, että byrokratia oli matemaattisten ongelmien ratkaisemisen moottori. Muinaisessa Egyptissä oli tärkeää osata laskea peltokaistaleiden pinta-alat. Korkolaskentaa tarvittiin laivaosuuksien voiton laskemisessa  Säilyneessä Rhindin papyruksessa on malleja pinta-alojen laskemisesta ja muista käytännön laskentamallista. Niin sanotulla Horuksen silmä mallinsi karkeasti yksinkertaisia päättymättömiä sarjoja. Pyramidin tilavuus saatiin kätevästi, kun kuution havaittiin muodostuvan kolmesta säännöllisestä pyramidista. Eli pyramidin tilavuus oli kolmasosa sitä vastaavan kuution tilavuudesta

Babylonialaiset kehittivät yleisen toisen asteen yhtälön ratkaisumallin neliöimällä  suorakulmaisen kolmion sivut. Egyptiläiset kyllä tunsivat lukusarja 3, 4, 5, missä 5 on suorakulmaisen kolmion hypotenuusa ja 3 ja 4 kateetteja. Tällin hypotenuusan vastainen kulma on 90 asetta. Rakennusmiehet käyttävät menetelmää vieläkin.

Babylonialaisten suuri keksintö oli heidän lukujärjestelmä. Siinä kantaluku oli 60. Tähän se sopii erinomaisesti, koska se on jaollinen monella luvulla. Kantaluku 60 oli myös sen takia etevä, että tähtien paikkojen laskennassa tarvittiin suuri lukuja. 60-kantaisessa paikkajärjestelmässä esimerkiksi miljoona on kolminumeroinen. Babylonialaisille nolla tuotti suurta päänvaivaa. Aluksi sen tilalla käytettiin viivaa. Todennäköisesti paikka järjestelmään perustuva 60-kantainen lukujärjestelmä pakotti huomaan, että mikä tahansa luku korotettuna potenssi nolla on yksi. Nollan todistamien keksitiin vasta 1000 vuotta myöhemmin.

Kreikkalaisten suurin merkitys oli heidän kehittämänsä aksiomeihin perustuva todistelu. Kun joku asia on kerran todistettu tietyllä tavalla paikkansa pitäväksi, tätä totuutta ,askiomaa, voidaan käyttää muiden aksiomien todisteluissa.

Muinaisille egyptiläisille, babylonialaisille ja kreikkalaisille pitää antaa reilu tunnustus ja arvostus uuden ajan matematiikan perustan luomisesta

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

574. Suomisotilaan salainen ase - huumeet

Kjell Westö kuvaa realistisen tuntuisesti kirjassaan ”Missä kuljimme kerran”, miten helsinkiläinen eliittinuoriso käytti kokaiinia salakapakassa Ruotsalaisen teatterin uumenissa. Se ei olut ongelma, se oli coolia. Jazzia tulvi pöytiin.

Isäni kertoi kaukopartioinnissaan käytetyistä ihmetableteista. ”Kun niitä otti, oli viikon nukkumatta ja jaksoi mitä vain.” Hän ei muistanut aineen nimeä.  Ilmeisesti se oli Pervitiniä, jonkinlaista amfetamiinia. Korsussa oli sitä varten oma lokero. Isäni piti niitä hyvin tärkeinä pitkillä kaukopartioreissuilla rajaan taakse. Ei niinkään rohkeuden lisääjänä, vaan tapauksissa, jossa joku partion jäsen väsähti totaalisesti. ”Kaveri saatiin jaloilleen ja  omalle puolelle.” Ei niitä kukaan vapaaehtoisesti ottanut.

Samaa ainetta käyttivät myös heti sotien jälkeen huipulle kiivenneet hiihtäjät. Suurhiihtäjä August Kiuru on vahvistanut tämän. Sotilassairaaloissa käytetty morfiini koukutti monia myöhemmin. Sodan päätyttyä heitä näkyy kädettöminä, jalattomia aseman tieoilla.

Todennäköisesti sotilaiden saldo morfiinin ja vastaavien huumeiden käytössä jää  kutenkin plussan puolelle.

573. Pieni tositarina tulospalkkiosta

Tulospalkkio, kannustepalkka, bonus. Termejäkö vain?

Jos halutaan fiinistellä tulospalkkio on palkitsemista hyvästä tuloksesta. Kannustepalkka voi tarkoittaa yrityksen siirtymistä kokonaisuudessaan kannustavaan palkisemiseen. Bonus on lähinnä henkilökohtaista palkitsemista.

Niin se tarina.
Kaupparekisteri oli aikoinaan melkoisessa pulassa käsittelyaikojen ollessa jopa  kahdeksan kuukautta. Asiakkaat valittivat jatkuvasti. Ilman kiirehtimisjärjestelmää rekisterin olisi hukka perinyt. Mutta eihän ruuhka pienene, jos välistä vedetään kiirehdityt. Laarin pohjalla ilmoitukset eivät liiku juuri lainkaan.

Pulasta pääsemiseksi laadittiin organisaatiomuutos. Rekisteri jaettiin neljään samankaltaiseen ryhmään, joille soviteltiin yhtä suuret tulostavoitteet, esimerkiksi 2300 rekisteriin vientiä kuukaudessa.

Tämä keino puri. Ruuhka purkaantui.

Tässä voidaan nähdä neljä opetusta. Ensiksi ongelma oli asiakkaalle näkyvässä tuloksessa. Asiakkaalle oli tärkeää, että käsittelyaika oli lyhyt. Tulospalkalla saavutettiin se, mitä haluttiinkin. Toiseski, tarvittiin tulostavoite. Kolmanneksi,  tulospalkkauksen edellytyksenä oli rekisterin jako samankaltaisin ryhmiin kilpailun mahdollistamiseksi. Kilpailu oli niin kovaa, että eräs ryhmä halusi luopua muutamasta henkilöstä kustannusten pienentämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Nelänneksi, viraston  nekin osastot, joihin tulospalkkaus ei oikein hyvin soveltunut, halusivat sen. Sen rakentaminen vaati huomattavasti enemmän ponnisteluja kuin kaupparekisterin järjestelmän luominen. 

lauantai 25. tammikuuta 2014

572. Ministerit puntarissa



Ministerit Katainen, Stubb ja Virkkunen ovat ainakin jättämässä hallituksen. Ministeri Stubbin esiintymien EU-vaaliavauksessaan tv:ssä oli viittä vaille farssi tekoelkeineen. Ei nyt niin hitaasti sentään tarvitse puhua. Ministeri Kataisen epäröinti minne mennä  on pahempi, kun suora ilmoitus lähdöstä jonnekin. Ministeri Huovinen hämmentää ja ärsyttää äänestäjiä turhanaikaisella keskiolutpuheillaan. Uusi ministeri, uusi temppu. Onneksi ministeri Kyllönen ehti sekoilla rattijuopumisrajan alentamisintoilunsa heti hallituskauden alussa. Ministeri Räsänen on rimpuilut kuilun partaalla  Paateron kanssa. Taskuja siinä ei ole vielä käännetty. Ministeri Niinistö räksyttää kaikkea liikkuvaa, mikä voi tuoda irtopisteitä päivänpeliin ja toivoo epäonnea Pyhäjoen ydinvoimalalle. Ministeri Risikko tietää paljon sotesta, mutta ei saa sitä sanottua. Ministeri Vapaavuori juristina pyörittelee lauseita sanomatta mitään. Ministeri Viitanen tähyää vain Hervannan lähiöön. Ministeri Arhinmäki hoitaa tonttinsa. Ministeri Koskinen on kuin asiakone, joka käynnistyy ja sammu napin nitkauksella. Ministeri Henriksson duunaa säätiötä. Ministeri Kiuru pani kuriin ylen maksusekoilut. Ministerit Tuomioja Haavisto ovat laatuviinejä ilman pirskeitä. Ministeri Ihalaista parempaa paneutujaa ei voisi olla. Ministeri Haglund poltti näppinsä hankintalaissa, mutta teki järkevät takkikaupat. Ministeri Urpilaiselle on annettava kaikki tunnustus, mutta paukut sanoissa on loppu.

Saako tämä hallitus mitään aikaan siinä, että se osoittaisi uskottavan tien umpikujasta ulos? Ei saa tällä menolla.  Kehysriihi, budjettiriihi, vain kaksi valssin tahtia. Pitäisi tanssia koko valssi.

571. Kiusaaminen peryityy työpaikalle

Tuttu opettaja esitti hämmästyttävän väitteen. Hänen mukaansa kiusaamisen haamu vainoaa hautaan saakka. Ei, ei. Hän tarkoitti aivan muuta, kuin ikävien muistojen kulkeutumista ajatusten mukana enemmän tai vähemmän häiritsevinä eri elämän tilanteisiin.

Hänen logiikkansa meni niin, että kiusattu usein eristäytyy, mutta pystyy kuitenkin keskittymään opiskeluunsa, saa lopuksi hyvät paperit. Hän pääsee korkeakouluun. Maili Pörhölä Helsingin yliopistosta vahvistaa, että yläkoulun oppilaista 8, mutta korkeakouluopiskelijoista 20 prosenttia ilmoittaa kokeneensa tulleensa kiusatuksi.

Tällä roolimallilla on taipumus säilyä työelämään asti ja ehkä myös parielämään.

Jos tämä pitää paikkansa, kiusaamisen seuraukset saattavat  periytyä myös kiusaamiskulttuurin höykyttämän loppututkinnon suorittajalta hänen tulevaan esimiesrooliinsa.

Tämän kiusaajaesimiehen pomon pantava tämä kiusaamiskierre poikki.

570. Koululla on väliä



Turun yliopiston Osmo Kivisen mukaan korkeakoulutukseen päätyvät kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakoulutetun vanhempien lapset kuin vailla korkeakoulutusta olevien vanhempien lapset. Stakesin Timo Kauppisen mukaan hyvistä lukioista taas tekee hyvän se, että lukio on korkeakoulutetun vanhempien lasten kasauma. Opetushallituksen Jorma Kuuselan mukaan Helsingin lukioiden ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä selittää 75 prosenttia vanhempien koulutustaso.

Jostakin syystä tutkijat eivät kuitenkaan ole erityisen kiinnostuneita  selvittämään syvällisemmin, miten vanhempien tausta korreloi koulumenestykseen. Sukupuolisesta jakaumasta kyllä olla kiinnostuneita.

Onneksi meille ei ole vielä virinnyt Ruotsin tapa asettaa olohuoneeseen piano ja kirjahylly virkaa tekeviksi motivaattoreksi.

Kuten  viimeisin pisa-tutkimuskin osoittaa koulun tulevaisuus on joka tapauksessa tyttöjen varassa. He menestyvät poikia paremmin. Lukiolaista heitä jo 57 prosenttia.

Opetushallituksen Elina Lahelman mukaan pitäisi kysyä, ketä ovat ne pojat, jotka eivät koulussa menesty. ”Tietyt maskuliinisuuden ihanteet yhdistettynä tiettyyn yhteiskuntaluokkaan voivat suorastaan sabotoida koulunkäyntiä." ”Kovan" kundin maine ja urheilusankaruus voivat olla arvostetumpia kuin koulumenestys.

Poikien heikommalla menestymisellä saattaa olla yhteys myös siihen, että sallitaanko porukassa yleensä koulumenestys, vai saako siitä turpiinsa.

Voi ihana peruskoulu. Siellä sallitaan erilaisuus ja opitaan toimimaan erilaisten pikkuihmisten kanssa.

perjantai 24. tammikuuta 2014

569 Verkkolehti räätälöiden



Kokoomuspolitiikoiden puheenvuorot korostavat yksilöllisyyden valtaavan alaa. Siis yhä suuremassa määrin halutaan individuaalinen ratkaisuja ja hyödykkeitä.

Media-alan on tiedetty pitkään olleen osin alamaissa, osin etsimässä uusia konsepteja  markkinoille. Sähköinen kirja ja sanomalehti ovat ponkaisseet lähtötelineistään. Usein boltmainen kiito kuitenkin puuttuu.

Itse olin aikoinani pohtimassa kunkin toivomusten mukaisen yksilöllisen sähköisen sanomalehden tuottamista tilaajan sähköposti osoitteeseen. Muitakin oli samalla apajalla, mutta kaikilta puuttui ison lehtitalon tuki.

Konsepti oli periaatteessa yksinkertainen. Lehden tilaaja, individualisti, merkitsee palvelun tarjoajan sähköiseen lomakkeeseen rastin, minkä lehden tietyllä vakiopaikalla tai nimellä olevan jutun hän haluaa liittää hänelle räätälöityyn sähköiseen lehteen. Kullekin tilaajalle sähköinen sanomalehti siis kootaan ympäri Suomea ilmestyvien eri lehtien eri jutuista.

Prosessi ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Vaaditaan operaattori, joka pitää esillä tarjolla olevien juttujen malleja, sommittelee aikatauluja, suunnittelee millaisissa osissa, layouteissa ja aikatauluissa kullekin asiakkaalle sähköinen lehti toimitetaan, millaisia mainoksia julkaistaan tai sallitaan. Periaate kuitenkin on, että kaikki tarvittava on jo sähköisessä  muodossa, lehti kootaan olemassa olevasta. Ratkaisemattomia yksityiskohtia on tietenkin vielä roppa kaupalla

Ensimmäisenä tarvitaan operaattori. Tilaaja on, toivon mukaan, valmis maksamaan, kun  hän saa hänelle ja vain hänelle räätälöidyn lehden.

568.Kauniit naiset saavat enemmän lapsia

Kauneus ei ole katsojan silmissä. Sitä voidaan tutkia ja mitata. Vanha ja suosittu tapa selvittää tätä on pyytää, kuten  poliisin tunnistusrivissä, joukko kauniina pidettyjä naisia riviin ja pyytää raatia asettamaan heidät kauneusjärjestykseen, kukin mieltymyksensä mukaan.

Ihme ja kumma, sekä miehet että naiset päätyvät suurin piirtein samoihin tuloksiin. Sama arviointi voidaan tehdä myös miehille. Ennen kuin päästetään asiaa pidemmälle, pitää huomata kauneuden olevan eri asia, kuin jostain ihmisestä pitäminen. Lähes poikkeuksetta kauneimmaksi, komeimmaksi,  arvioidaan hän, jolla on sopusointuisimmat ja säännöllisimmät piirteet.

Tutkija Markus Jokela on tutkinut, miten ulkonäkö vaikuttaa lasten lukumäärään. Tässä ei mene tasan onnen lahjat. Kauniina pidetyt naiset näyttävän saavan 16 prosenttia enemmän lapsia kuin vähemmän kauniit. Toisaalta hyvin viehättävät naiset saivat vain kuusi prosenttia enemmän kuin vähemmän viehättävät.  Vähemmän komeat miehet saivat vähemmän lapsia kuin keskivertomiehet. Mutta komeat eivät saanet sen enempää kuin tavalliset tallaajat.

Niin se tosi mieltyminen, rakastumien. Siihen ei ole mitkään kauneus- ja komeusarviot pure. Rakastuminen on näkijän tunnoissa. 

torstai 23. tammikuuta 2014

567. Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että johtaja on taksimies, siis asiantuntija. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä.

Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu.

Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset oli hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään. Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seurannasta. Se miten hän tavoitteen asettaa, on oma tieteen lajinsa. Yleensä tähän prosessiin on syytä ottaa mukaan yksikön asiantuntijoita.

Miettiessään mitä keinoja oululaisen esimies soveltaa alati muuttuvissa johtamisopeissa, hän voi mukailla Hannele Seeckin listaa, jossa voivat korostua:

*tieteellinen
*ihmissuhteiden
*rakenneteiden
*kulttuurin
*osaamisen
johtamisen näkökulmat.

Hänen ei kannata hämääntyä lainkaan listan moniselitteisyydestä. Mix on laaja. Johtaminen on tullut kuuluisaksi jatkuvasti vaihtuvien oppiensa takia.

Keskeistä on, että työntekijät kokevat työllään olevan tarkoituksen. Sen pitää olla sellainen, että se auttaa bisneksen tekoa tai yhteiskunnallisen tehtävän suorittamista.

566. Myyttejä jääkiekon pelikirjoista ja aivoista

Alkaessamme silloin tällöin voittaa Ruotsin jääkiekossa lääkäriystävämme siellä täällä maata keksi kahvipöydässä syyn voittoihimme. Meidän suomalaisten ajatukset vilisevät rintamana eikä putkimaisesti kuin ruotsalaisilla. Siksi me pelasimme muka kokonaisvaltaisempaa jääkiekkoa kun naapurimme. Jalkapallo sivuutettiin.

Paikallinen kielitieteilijä toi voitonvarmuutta jääkiekkoon lisää kielen rakenteesta. Suomi on kokonaisvaltainen ja ruotsi perättäiskieli. Sanomme talossa, ruotsalainen talon sisällä. Lienee puppua.

Herkästi myös ajattelemme, että jotkut ikäkaudet ovat oppimisen kannalta kriittisiä. Eli jos missaamme jonkun ikäkauden, peli joidenkin asioiden oppimiseen on menetetty. On ajatuksessa ripaus tottakin. Alttius oppia määrätyssä iässä tiettyjä asioita pitää paikkansa. Esimerkiksi pianon soittamista kaksikätisesti c- ja g-avaimilla on hankalaa oppia vanhemmalla iällä. Tämän vahvistavat pianon soiton opettajat. Lapsi oppii kieliä tehokkaammin kuin aikuinen. Sekin tiedetään

Seuraavaksi vakavasti otettava tutkimus ryhtyi todistamaan aivopuoliskojen erilaista roolia ajattelussa. Se on totta, että kielen käsittelyssä vasen puoli on oikea tärkeämpi. Mutta tutkimusten mukaa ei pidä paikkaansa, että oikea on luova ja vasen rationaalinen. Aivokurkiainen yhdistä aivolohkoja. Joku sai päähänsä väittää sen koon selittävän mieheyttä ja naiseutta. Ei selitä.

Sitten painavaa asiaa. Usein sanotaan, että aivojen suuri koko on merkki  älykkyydestä. Tämä ei ole mikään yleinen sääntö. Suurilla ihmisillä on suuret aivot, mutta siihen asia usein jääkin. Ilmeisesti aivopoimujen ja aivoverkkojen monipuolisuus ja teho vaikuttavat myönteisesti älykkyyteen, aivan kuin ict:llä.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

565. Veroparatiisit – salausalueita

Päivän HS:ssä asiantuntijat sanovat, että uusia veronkorotuksia on vaikeaa enää tehdä ja löytää uutta veropohjaa.

Pitäisikö taas kerran kääntää katseet harmaaseen talouteen ja veroparatiiseihin? Niissä on puolet maailman varallisuudesta. Yhä useamman asiantuntijan mielestä rahoitusmarkkinoilla on veroparatiisien salauspalvelujen, heikon säätelyn ja alhaisen verotuksen aiheuttama valuvika.

Yksityishenkilöt, kuten Suomessa on käynyt ilmi, kätkevät varovarojaan ja pankit riskejään tytäryhtiöihinsä salaisuuksien taakse. Asiantuntijat puhuvatkin jo veroparatiisien sijasta salausalueista. On London City, Luxemburg, Sveitsi, Liechtenstein, ja näiden ympärille sovitettuja palveluja. Ilmiö voimistuu, Euromarket jyllää. Se pystyy lainaamaan rahaa valtiota alhaisemmalla vakavarisuusvaatimuksilla. Tässä syystä sen finanssisektori paisuu verrattuna reaalitalouteen.

Salausalueen kasvua kuvaa, että Lähi-itä, Kiina, Dubai, Bahrain ja Singapore ovat myös leikissä mukana. Isossa-Britanniassa voi perustaa yhtiön ilman henkilötodistusta.

Nyt Suomessa esiin nostetut Fortumin ja Outotecin mätkyt ovat vain osa kansainvälistä verokikkailua. Pisimmilleen vietynä veroparatiiseissa sijaitsevien tytäryhtiöiden kautta voidaan väärillä siirtohinnoilla saada tulos näyttämään siltä, ettei tulosta synny todellisiin toimipaikkoihin lainkaan tai minimaalisen vähän.

Suomi ajoi rajusti kriisimaiden lainojen vakuuksien puolesta. Yhtä rajusti pitäisi ajaa salausalueiden alasajoa.

564. Seisovilta jaloilta kuolemaan

Vanhushuolta on ollut esillä mediassa, aiheesta muiden muassa A-studiossa ja  Ajankohtaisessa kakkosessa. On kuultu: vanhukset vaipoissa, vailla ulkoiluttamista, hiljaiset unohdettuna istumaan jopa päiväksi. Synkältä näyttää. Edunvalvonnan ulkoistaminen on saanut osan vanhuksista näyttämään maksu.

Hallituksen linjaus tukea kodissa asumista ja tehostaa palveluasumista on periaatteessa hyvä. Tämä eivät kuitenkaan toimi. Henkilökuntta on liina vähän.  Osa siitä on epäpätevää. Vanhuksilla ei ole varaa ostaa tarvittavia palveluja. Esimiehet ei osa useinkaan osaa johtaa hoitopalvelua ja siinä käydä tarvittava vuorovaikutusta. Hoitohenkilökunta ei uskalla tuoda esiin epäkohtia. Joutuu ikävän ihmisen maineeseen. Tv-ohjelmassa kuultu hämmästyttävä yksityiskohta oli, että yksityisissä palvelutaloissa asuvilla ei juuri näy omaisia vierailuilla. Ehkä se oli vain ohjelman sattumadetalji.

Sekaannusta keskustelussa aiheuttaa terminologia. Laitospaikalla saatetaan tarkoitta, milloin terveyskeskuksen vuodeosaston paikkaa, milloin sairaalaosaston paikka, milloin tuetun laitoshoidon paikkaa, milloin itse maksetun yksityisen palvelutalon paikkaa.

Hallituksen markkinoima idea on oireiden mukaista hoivaa: kun raihnastuu vähitellen pääsee tehokkaampaan silmälläpidon alle. Loogista, mutta väärässä kohtaa.

Nyt asiantuntijoiden pitää kääntää katseensa koko ikääntymisprosessiin. Arviolta noin miljoona sumalaista kärsii jonkin asteisesta kroonisesta sairaudesta, vakavasta  tai lievästä.

Nyt on sen kuuluisan societyn paikka, jota Katainen niin perään Kuuluttaa Iäkkäille väestölle ennen raihnautumista ja myös sen jälkeen tulisi opettaa, miten rainaisuutta voidaan torjua. Potilaskoulutus ei ole hyvä termi, ehkä kuitenkin osuva. Parempi kuitenkin kuin terveyskoulutus. Se saattaa tuntua siinä iässä hauskan absurdilta. Joka tapauksessa vapaaehtoiset olisivat oivia asiantuntijoita kouluttamaan ja  opastamaan senioreille fyysisen ponnistelun, ruoan, ruoanlaiton, henkisen vireyden, terveyden tilan itsetarkkailun merkitystä sekä niihin liittyviä niksejä. Tämä on ennalta ehkäisevää toimintaa ennen rollaattoria. Sitä ehkä ei tällöin tarvita lainkaan. Jos tässä onnistutaan vähäisessäkin määrin, tulokset voivat olla häikäiseviä.

tiistai 21. tammikuuta 2014

563. Rationaalisuus vie valtion konkurssiin

Taloustiede on kaunis sana. Se sopii monelle. Sanapari antaa luotettavan kuvan ja viitoittelee hämärässä tietä, miten talous ja tiede käsi kädessä vievät tasaisesti kehittyvän maan kasvavaan vaurauteen.

Vapaat markkinat ovat mannaa. Täydellisesti kilpaillut markkinat vielä enemmän mannaa. Niillä valtio ei joudu puuttumaan talouteen lainkaan. Mikä helpotus, huokaa valtiovarinministeri. Mutta  herättyään päiväunilta hän  muistaa, mitä maailmalla on tapahtunut ja tapahtuu. Hän palaa todellisuuteen. Finanssikriisi Yhdysvalloissa ja  dollarielvytys, tukipaketit EU:ssa ja euroelvytys, työttömyys 12,2 prosenttia.

Nyt viimeistään pitää tarkistaa käsitystä, mitä taloustiede pystyy antamaan kriisitalouksille. Missään muussa niin keskeisessä tieteessä ei sallittaisi tällaista avuttomuutta. Mihin katosi rationaalinen friedmanilainen talouspolitiikka, jota niin kovasti Suomessakin 90-luvulla harjoitettiin? Nyt kun tilanne on vielä synkempi, tauspolitiikan doktriineista ei puhuta lainkaan, vain vajepaketista. Vienosti  aprikoidaan pitääkö elvyttää vai leikata.

Talouspolitiikka on onneksi hylännyt tieteen ja ottanut käyttöönsä kotitalousjärkeen käyvät opit. Työvoiman tarjonnan, palkkatason, työttömyyden, budjettivajeen, viennin ja eläkeiän vaikutuksien arvioinnissa maan talouteen ei tarvita rationaalisen markkinakäyttäytymisen talousoppeja. Siihen riittävät alan käytännön harjaantuminen ja mallintamiset

562. Säästäkää edes lapset



Kilpailua on hyviin kouluihin, työpaikkoihin ja  vanhainkotiin. Elämme kilpailua kehdosta hautaan. Ainakin alkupäästä voisi vähän hellittää.

Mennessään peruskoulun lapsi ei menee sinne kilpailemaan, vaan elämään muiden kanssa, oppimaan olemaan yhdessä.  Kyse on siitä, miten lapsi oppii siellä suhtatumaan muihin ihmisiin  ja sitä kautta tuntemaan itseään ja lisäämään itsetuntoaan. Ei ole takoa päämäärätietoisuuden ja pitkäjänteisyyden pakkoa pieniin päihin.  Ei ole merkitystä tulevien opintojen kannalta, vaikka lapsi on aivan tavallinen oppilas muiden joukossa. Tavallisesta lapsesta voi ajan mittaan kehittyä huippu, jos halua.

Lahjakkuus ja koulussa menestyminen ovat eri asioita. Tutkimuksen mukaan ylioppilaskirjoituksissa eniten hyvä avosanojaa saavien vanhemmat kuuluvat yleensä korkeaan yhteiskuntaluokkaan, sivistyneistöön. Piristävä poikkeuksen oli perhe, joka juhli kahdeksan laudaturia kirjoittanutta katselemalla Speden Speljä nauhalta.

Luovuus ja lahjakkuus viriävät  vain oikeassa kasvualustalla. Siihen riittää hyvin vähäinen, mutta oikea ravinne. Kodin turva ja lämpö. Siinä missä vanhemmat voisivat auttaa opettaja, on lapsen piilevien kykyjen esiintuominen ja esille nosto.

Lapsuus on mysteerioita täynnä. Yksi on, miten suloisesti voivat mennä ristiin lapsen koulumenestys ja myöhempi pärjääminen työelämässä

561. Maineen hinta



Norjalaisessa tv-dokumentissa käsiteltiin alastomasti kirjailijan markkinointia ja pääsemistä julkisuuteen. Kirjailija, kriitikko, Arne Berggreen totesi, että vasta nyt kustannusala on ominut 1980-luvun musiikin markkinointimenetelmiä. Esillä olo tv:ssä ja stailatut kuvat lehtien palstoilla myyvät. Pitää päästä kaiken maailman kirjapäiville ja  lukemaan lukijoilleen kirjojaan. Skarppina pitää olla joka hetki. Täytyy selittää kirjan juonissa sellaista, josta itse ei tiedä mitään.

Kirjakriitikot pohtivat kirjan yhteiskunnallista merkitystä, vaikka kirjailija on vain astunut omaan mielikuvitus maalimaansa ja kirjoittanut ajatusvirran mukana. Kun hän astuu ulos kammiostaan, hän on mattimeikäläinen. Arne Berggren nauraa.

Monet kirjailijat panostavat mediassa esiintymisissään esikoisensa jälkeisiin ensimmäisiin vuosiin. Vaarana tällöin on mediakysynnän lopahtaminen. Useimmat esikoiskirja heitetään kauppoihin ja ovat siellä odottamassaseuraavasa esikoipolvea.

Tiger Garte riisui markkinainnostuksessaan itsenä alasti Dagbladetin stailattavaksi kansikuvaan, kaduttaa.

Amerikkalainen Bret Eeaston Ellis oli jo toista maata. Hän inhoaa kirjamessuja.  Mies ihmettelee miten, hän kaksi kymppinen kaveri aikoinaan, on voinut kriitikoiden mielestä kirjoittaa niin syvällistä kun American Psyko. Ihmiset tulevat kyselemään  jokin kotauksen tarkemaa merkitystä. Ei hän tiedä.


maanantai 20. tammikuuta 2014

560. Keskiluokan toimenkuva

Elinkeinoelämän tutkimusraportti maalailee kolmasosan työpaikoista katoavan lähi tulevaisuudessa. Kestävyysvajeella peloteltu arkityöläinen ihmettelee tuskissaan, miten selvitä ilman tehtaan pilliä ja avokonttorin rauhaa.  Kehitysjohtaja ärähtää, että aina on tullut uusia tilalle. Aitoja ei kaadeta. Teiltä vaaditaan rohkeutta ja uudistuskykyä.

Näin tahti kiihtyy kohti sosiaalisesti ja työekonomisesti kestämättömiä työoloja. Jatkuva saavutettavuus ja valmius työhön ovat muovaamassa suuresta osasta niistä, joilla työtä on, hälytystilassa kyttäävän ja taistelevan armeijan kaltaisen kaartin.

Siinä on keskiluokan toimenkuva.

Työelämä saattaakin nopeastikin porarisoitua näin: alinomaisten uudistus- ja kehittämispyrkimysten kohteena olevaan etujoukkoon ja yhä suurenevaan reserviin. Etujoukkoon on opeteltava 20 prosenttia työajastaan uutta, teknologia, työmenetelmiä, asiakassuhteita. Osa etujoukoista putoaa alas, mutta uutta ei tilalle oteta eikä tarvita. Kierron pysähdyttyä, reservi kasvaa, mutta se samalla kuihtuu kaikenlaisessa  työelämän osaamisessaan. Pahimmassa skenaariossa johto ja asiantuntijat pitävät ohjaksia käsissään. Valjaissa on teknologia.

Jos näin käy, valtaosa työikäisitä on vailla työtä. Tämä ei ole hengenvaarallinen tilanne. Koneet jyskyttävät, ihmiset oleskelevat.

Tilanteeseen on ladattu kuitenkin suuri ongelma: miten luoda ihmiselle merkitys, pelkkä  oleminen ei riitä. Ratkaisuna voisi olla yhteisöllisesti tuotetut palvelut, commons, ja siihen yhdistetty perusturva. Tällöin hyötyvät sekä yksilö että yhteiskunta.
   

559. Petollinen kuuliaisuus

Kuuliainen voi olla vanhemmilleen, opettajalle, aatteelle, uskonnolle, mille tahansa auktoriteetille. Kuuliaisuus luo turvallisuutta. Se auttaa pysymään annetulla teillä ja  vapauta voimien  keskittämistä rajoitettuihin tavoitteisiin. Nöyryys ja kuuliaisuus voivat kulkea käsikädessä. Ne voivat kuitenkin tällöin muodostaa tappavan yhdistelmän.

Se jolle ollaan kuuliaisia, luo säännöt. Yhteiskunta ja sen mukana koulu tekevät näin.  Kuuliainen noudattaa sääntöjä. Jos säännöt ja niiden noudattaminen ovat moralisesti hyväksyttäviä, ne palvelevat yksilöä ja yhteiskuntaa, luovat  molemmille menestyksen ja  elinvoimaisuuden edellytyksiä.

Hyvään yhteiskuntaan kuuluu kuitenkin aina  protestihenkeä. Murrosikä on luonnon järjestämä  tilapäinen kamppailu  sääntöjä vastaan. Mielenosoitukset ja  protestivaalit kuuluvat demokratiaan. Oman tien kulkeminen luovasti sääntöjen rajamailla on yksi hyvän elämän taitolaji.

Kuuliaisuus fundamentalisteille voi katastrofin alku. Tässä kohtaa usein  nostetaan esille idän uskonnot, mutta on meillä tarjolla myös kotimaista tavaraa. Luterilaisuuden eräät uskonlahkot ovat sisään päin kääntyneitä, tarjoava pelastusta omilla säännöillään ja tuomiota omilla kokouksillaan. Niiden edustajat saattavat tunkeutua taloon  kotirauhaa rikkoen tarkastamaan syntisen elämän tyyliä. Jos ei parannusta tule, joutuu väistettäväksi, välit totaalisesti poikki, ystäviin sukuun.

Tässä kohta kulkijan on käännyttävä yhteiskunnan hyvän tarjonnan puoleen. Kullakin kykyjensä mukaan on vapauksia valita muiden muassa asuinpaikka ja elämän tyyli, ja työpaikkaa saa vaihtaa, jos työtä on. Suomi on tässä suhteessa hyvä maa.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

558. Uudella Lastensairaalla avoimuutta päähän

Keräykseen rahaa lahjoittaneet ovat hienolla asialla. Lapset tarvitsevat uuden sairaalan.

Hankkeen puuhanaisena ja sille kasvot antanut Anne Berner on tehnyt loistavaa työtä varojen saamiseksi hankkeeseen.

Asialla on myös kääntöpuolensa.

Taloussanomissa 9.12. 2013 Aalto yliopiston professori Paul Lillrankin mielestä poliitikoilla on seinä- ja fasiliteettifiksaatio. Sairaaloilla on helppo kerätä irtopisteitä.

Professori Heikki Hiilamo pohtii, heikentääkö keräys veron maksualttiutta kansalaisten keskuudessa. Ministeri Huovinen eilen tv:ssä antoi ymmärtää, että tällainen hanke on poikkeus. Anne Berner on huolissan ikävästä kritiikistä.

Hanke on todella saanut paljon julkisuutta, sen jatko-organisointi ei.

Säätiön tarkoituksen määrää säädekirja.Säätiö on suljettu. Se täydentää itse itseään. Tiedottaminen noudattaa ulkoisesti kaikkia  hyvän tiedonkulun sääntöjä koti- ja face-sivuineen, mutta toiminnan ydin säätiömallin takia on suljettu.

Rahoitus-mallissa HUS ja valtio maksavat yhdessä puolet hankeen kustannuksista, yhteensä 80 miljoonaa euroa, ja yhdistys kerää 30 miljoonaa euroa. Loppuun säätiö ottaa markkinaehtoista lainaa. Berner vakuuttaa, ettei säätiö tavoittele sairaalalla voittoa, koska se on yleishyödyllinen hanke. Säätiön säännöistä ei kuitenkaan ole mainintaa voitoista eikä tappioista. On outoa, että julkiset varat päätyvät säätiön omistukseen.

HUS olisi sairaalassa vuokralainen. Mihin tahoon uuden sairaalan työtekijät ovat työsuhteessa? Miten säätiötä verotetaan sairaalatoiminnasta?

Säätiölakia ollaan juuri muuttamassa. Uusi lakiesitys sallii säätiöiltä liiketoiminnan kaltaista toimintaa. MOT-ohjelmassa 26.9.2013 todetaan, että uusi löysempi säätiölaki on huono työkalu syyttäjille ja tuomareille.

Yrityksissä pelätään, että säätiöt saavat uudella lailla kilpailuetua osakeyhtiöihin verrattuna. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vakuuttaa, ettei näin ole.  MOT-ohjelman mukaan mietintöä laatineen työryhmän sihteerinä on toiminut asianajaja Oili Kela, joka oli puolustusasianajajana Nuorisosäätiön oikeudenkäynneissä.

Avoimia kysymyksiä on paljon. Läpinäkyvyyttä tarvittaisiin nykyistä suuremmassa mitassa turhien ja väärien spekulaatioiden ja huhujen karsimiseksi hyvän hankkeen tieltä

lauantai 18. tammikuuta 2014

557. Optimisti toimitusjohtajaksi – surijatyppi kamreeriksi

Puheet siitä, että olisimme ilon pilaajia ja yleisiä ankeuttajia, ei pidä paikkaansa. Tutkitusti kuulumme maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon. Samaan ryhmään kuin Itä-Afrikan maasait. Heillä on ruokaa, katto pään päällä eikä diktaattorin ies paina.

Kuulumme myös siihen keskiryhmään, jossa on noin puolet on optimisteja ja puolet pessimistejä. Pessimismi on perhe- ja  kaksostutkimusten mukaan  jokin verran periytyvää. Myönteisen elämän asenteen on havaittu vähentävän ennen aikaista kuolemista. Tähän sanoisi pessimisti, että niinpä tietenkin.

Väärä luulo, miksi meitä pidetään ankeuttajina, johtuu kulttuuristamme. Siinä ei pröystäillä omilla teoilla ja suhtaudutaan nöyryydellä elämään. Tämä ei kuitenkaan ole pessimismiä. Suomessa ihminen voi olla hyvin vähällä onnellinen, kun on oikeat asiat ovat kunnossa, terveys, ruoka, katto. Jolla on paljon, on myös murhe paljouden säilymisestä ja suru, siitä kun yhden ihmisen rajat nauttia paljoudesta ovat niin pienet, kuin ovat.

Voiko ihmisen personallisuus muuttua pessimistisetä optimistiseen. Positiivisen ajattelun-seminaarit eivät ainakaan auttaneet. Henkilökohtaiset kokemukset voivat muuttaa persoonallisuutta. Suurin este itsensä kehittämiseen positiiviseen elämän asenteeseen on oma haluttomuus. Mistä tätä  halua nyt pessimisti raapaisisi.

Tuntuisi loogiselta, että innovaatio tehtäviin valikoituisivat optimistit. Toimitusjohtajan pitää olla myös ehdottomasti optimistipersoona, ei itkijätyyppi. Talousjohtajaan oli syytä olla surijatyyppi, samoin kuin kontrollerin.

556.Häkissä 12 vuotta kuristaa sielun

Suomessa   nousee säännöllisin väliajoin keskustelua rangaistusten koventamisesta. Kun tapahtuu mieliä järkyttävä rikos ollaan vaatimassa pitkiä kakkuja. Elinkautista vaaditaan, loppuiäksi.

Kannattaa kuitenkin ennen, kuin me kansalaiset annamme lainsäätäjälle toimeksiannon ankaroittaa tuomioita, pohtia, mitä varten rangaistuksia tuomitaan.

Ensiksi, onko rangaistus yhteiskunnan kosto, uhrin kosto, tuomitun hyvitys uhrille, tuomitun ja yhteiskunnan sovitus vai yhteiskunnan pelote? Meillä lähdetään siitä, että eristäminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen riittävät rangaistukseksi.

Toiseksi, miten rangaistukäytäntö sopii meidän yhteiskuntajärjestelmään ja sosiaaliseen tilaan? Jos meillä olisi suuri määrä kaduilla ja kujilla ihmisiä, jotka voivat tehdä rikoksen pienestäkin ärsykkeestä ja tilaisuuden avautumisesta, rangaistusten pitäisi olla ankaria. Nämä henkilöt tehtyään rikoksen tulee pitää  pois kaduilta. Muutoin ulkona liikkuminen olisi liian vaarallista. Meillä ei tilanne ole tällainen, Yhdysvalloissa on.

Kolmanneksi, meillä säädökset antava tuomioistuimille mahdollisuuden käyttää harkintaa, asteikkoa riittää.

Neljänneksi, pitkät rangaistukset eivät auta ennalta ehkäisevästi. Se on tutkittu.  On vaadittu elinkutista istumaan päivästä päivään eli koko loppu ikänsä. Se joka istuu erityksessä elinkautista 12 vuotta, ei ole enää sama ihminen, joka ensimmäisen päivänä koppiin meni.

Rangaistuskäytännöissä maamme on hyvässä viiteryhmässä, pohjoismaissa. Meidän ei kannatta änkeä itseämme sieltä pois esimerkiksi koventamalla elinkautistuomiota. Olemme hyvässä seurassa.

perjantai 17. tammikuuta 2014

555. ”Laula aivosi uusiksi”

Näin otsakoi Anu Vallinkoski juttunsa Helsingin yliopiston tiedelehdessä 4/2011. Professori Minna Huotilainen on vahvasti sitä mieltä, että noin kymmen vuotiaana aloitetulla musiikin soittamisella on hyviä vaikutuksia aivojen muovautumiseen. Sehän tiedetään, että aivot alkavat saada ulkopuolisia virkkeitä jo äidin kohdussa.

Soiton harjoittaminen lapsena, vaikka tunti kerran viikossa, lisää myös käden ja silmähavaintojen koordinaatiota. Huotilainen mukaan vähäinenkin harrastus on eduksi. Se auttaa äidinkielen hahmottamista ja keskittymiskykyä sekä myös vieraan kielen lausumista.

Hoitolaitoksissa musiikin on todettu lieventävän kipua ja auttavan muistisairaita

Jutussa ei oteta kantaa, millaista musiikkia olisi edullista itse soittaa tai kuunnella. Subjektiivisena näkemyksenä, voidaan esittää, että melodinen musiikki on luonnonmukaista ja siksi edullista. Jos epämelodinen musiikkiesitys on ahdettu täyteen instrumentteja, siinä ei erota sävelkulkuja ja rakenteita. Sillä voi olla päinvastoin negatiivisia vaikutuksia. Muitakin mielipiteitä voi olla.

554. Seminaarien hyödyt

Aamun tv 1:n  Jälkiviisaat ohjelmassa kritisointiin hallituksen seminaari-intoa. Niiden annin epäiltiin olevan mitätön.

Julkisella sektorilla seminaareissa kulkeminen on huomattavasti laantunut seminaarien tultua maksullisiksi, markkinahintaisiksi. Tämä on tervetullut muutos, koska se pakottaa harkitsemaan, mihin rahoja käytetään. Ei tyhjästä kannata maksaa.

Onko seminaareista hyötyä? Päivän seminaareista ei ole siinä muodossa, jossa suuret johtajat käyvät vuoronperään esittämässä strategisia ajatuksia suurista kysymyksistä, ei juuri ole hyötyä.

Onnistuakseen puheenvuorot pitäisi nivoa etukäteen yhteen aiotun teeman ympärille ja sitä syventäen. Esiintyjien asemien ollessa korkeat tämä jää tekemättä. Puheenvuorot ovat irrallisia ja epäyhtenäisiä, jopa teemaan liittymättömiä. Ylensä kuulijat asemansa perusteella ovat kuulleet samat puheet muodossa tai toisessa moneen kertaan. Uskon vahvistusta jotkut kuulijat voivat saada johonkin yksityiskohtaan.

Suurimman osan sekä puhujista että kuulujoista tuntiessa  toisensa, ainakin jossain määrin, uusien tuttavuuksien solmiminen jää vähäiseksi. Pidemmillä seminaareilla tämä on osoittautunut merkittävimmäksi hyödyksi.

Jos seminaari ole faktaseminaari, suuri vaaraa on, ettei siitä muutaman viikon päästä kukaan muista mitään erikoista, mikä olisi hyödyttänyt heitä työssään. On vain yleismuistot mukavasta tapahtumasta. Jos seminaareista olisi todella  suurta hyötyä, siellä istuisi puolet porukasta aina. Ei organisaation saaminen menestymään niin helppoa kuitenkaan ole.

torstai 16. tammikuuta 2014

553. Kataisen pelastusrengas

Iltasanomissa oli eilen naseva juttu Kataisen moitiskelusta Suomessa vallitsevasta kielteisestä ilmapiiristä. On kuulemma olemassa ankeuttajaosasto, joka tekee salaa tuhojaan siellä sun täällä. Kyllä kielteisyyden näkeminen ja siitä puhuminen siinä laajuudessa, kuin Katainen sen tekee, on omituista. Se voi tuntua todelta vain heiltä, jotka katselevat maata yliopiston torneista.

On kuitenkin olemassa ankeutta. Vapavuoren seikkailu puurakentamisen metsissä onneksi piristi mielipideilmastoa. Mutta kokoomuksen paikalliset kansanedustajat eivät halua pakkoliitoslain koskevan heidän äänestäjäseutuaan. Demarit uhkaavat siksi kaataa koko lain. Tänään hallitus ei päässyt asiasta yksimielisyyteen.

Sote- ja kuntauudistuksen liukeneminen ties minne jo sekoittaa pääkaupunkiseudun asuntokauppaa. Tämän antoi ymmärtää aamun tv:ssä HYPO:n toimitusjohtaja  Ari Pauna. Alueen arvostus riippuu hänen mukaansa sitä, miten se sijoittuu tulevalle kuntakentälle. Kuntauudistuksen piti olla vuosisadan uudistus ja yksi vajepaketin tärkeä osa. Sote-uudistuksen oli tarkoitus täydentää suursaavutusta. Pelastuslaitosten uudistamisesta ei synny säästöjä. Onneksi hallituksen esitys rikoslainuudistamisesta seksuaalirikoksissa on valmis. Siinä muiden muassa alaikäisen kohdistuva seksuaalinen teko on aina törkeä, vähimmäisrangaistus neljä vuotta.

Nyt hetki käy. On selvää, että uudistuksia ei saada tänä vaalikautena edes alkuun. Välikysymys on tulossa. Alkuun paneminen vain sekoittaisi kuntakenttää juuri vaalien alla. Sitä Kataisen hallitus ei halua.

Kataisen hallituksen pelastaa vain rytinällä alkava maailmantalouden kasvu. Muiden muassa autokaupan elpymien Euroopassa indikoi tätä, kasvu 10 prosenttia Suomessa. Jos eduskuntavaalit käydään kasvun tunnelmissa, äänestäjä ovat moneen kertaan unohtaneet hallituksen kitkuttelun.     

552. Seksuaalinen väkivalta koulussa

Vaikka kyse on vain yhden kaupungin tiedoista, tilanne näyttää hämmästyttävän ikävältä. Tilanne voi olla monin paikon Suomessa samankaltainen.

Työ- ja hyvinvointilaitos on tehnyt kouluterveyskyselyn osana Porin kaupungin teini-ikäisille tytöille kyselyn, ovatko he kokeneet seksuaalista väkivalta ja häirintää. Neljäsosa vastasi myöntävästi. Valtaosa häirinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa. ”Joku kummallinen tyyppi ilmestyi”, oli kuvaava lausahdus. (Yle, alueuutiset 15.1)

Tässä yksi näyte vastauksesta:
*vanhemmat eivät tiedä viikonloppujen viettämisestä
*keskustelut vaikeata vanhempien kanssa
*perhe ei syö yhteisiä aterioita iltapäivällä eikä illalla
*läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia
*kokenut fyysistä uhkaa noin vuoden ajan
*kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus toistuvasti.

Ensiapuna tilanteeseen on tietenkin, että  terveydenhoitaja kertoo luokalle, miten toimia, kun häirintää on, sekä terveydenhoitajan puheille pääsy kahdenkeskiseen keskusteluun. Koulussa pitää olla joku aikuinen, johon turvautua. Valitettavasti näitä oppilashuoltovirkoja ollaan juuri lakkauttamassa.

Mutta näyte antaa myös viitteitä, että koulun puuttuminen seksuaalisen väkivallan torjumiseen on rajallista. Tässä yhteydessä tulee mieleen Imatran  kunnallinen lastensuojeluteko-palkinnon saanut varhaisen puuttumisen malli. Mitä varhaisemmin saadaan tukea, sen parempi.

551. Kesätyöpaikka

Uutisten mukaan ensi kesänä avautuu noin 110 tuhatta kesätyöpaikkaa. Se on hieno juttu. Ainakaan työpaikka ei siihen tyssää siihen, että on liian vähän alan saitteja netissä.  Google-haulla ”kesätyöpaikka 2014” löytyy kymmeniä osoitteita, joista etsiä. Palvelun laatu näyttää poikkeavan melkoisesti. Siis koettu tapa käyttöön: vanhat luotettavat ja tutut saitit. Facebook toimii myös. Kannattaa olla yhteydessä kuntaan ja käyttää omat kontaktit hyväksi..

Monille opiskelijalle kesätyön ansiot ovat hyvä lisä opintojen rahoittamiseen. Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta totesi  tv 3:n illan pääuutisissa, että  nykyinen opintotukijärjestelmä tukee pitkiä epätehokkaita opiskeluaikoja. Tämä on hieman krouvisti tulkittu. Aikana, jolloin opintotukea ei saanut, opinnot saattavat pitkittyä rahapulan vuoksikausia. Täytyi pyytää dekaanilta vuosi kerrallaan opintovapaata ja mennä töihin. Jos vanhemmat pystyivät rahoittamaan, se tietenkin oli hyvää takuulappu. Suurella osalla oli tyytyminen opintolainaan. Täytyy muistaa, että opiskelun aina jokin maksaa. Oppilaitos antaa oma subventionsa ja opiskelija, valtio sekä vanhemmat omat  panoksena. Ei pidä haikailla aikaa: ”kyllä sitä ennen selvittiin ilman tukia”. Se on kerta kaikkiaan buddenbrookkia.

Kun työuria halutaan pidentää ja siinä samalla jouduttaa opintoja, paras tapa on tehdä opintotuesta nykyistä kannustavampi valmistumaan nopeasti. Se olisi kaikille osapuolille edullisinta ja tasapuolista

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

550. Presidentin puhe – julkisen sektorin paisuminen

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi  kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut  neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat  fifty - fifty. Numero leikkiä.

Tosiasia on, että meillä on liian suuri  julkinen sektori.

Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin?

Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy olla tuloksellisuuden parantaminen. Toinen kolme saata miljoona euroa vuodessa saadaan valtion apujen ja toimintamenojen leikkauksilla sekä toiminnan tehostamisella. Seuraavan kymmenen vuoden realistinen tavoite on säästää 600 miljonaa euroa vuodessa, kymmenessä vuodessa kuusi miljardia euroa.

Näin menetellen ei tule rajuja käännöksiä, on aikaa sopeutua.

Tämä edellyttää kuitenkin aivan toisenlaista suhtautumista valtion resursseihin kuin nyt. Valtiovarainminsteriön budjettiosasto on erittäin ammattitaitoinen valtiontalouden hoidossa, muttei voi puuttua tuhlareiden elämään.

Nykyisistä resursseista on koottava diktaattorimainen yksikkö, joka päällään vastaa 600 miljonan euron vuosisäästöistä. Tämä on perusteltua senkin takia, että maailman laajuisesti johtamisessa ollaan menossa resurssien käytön tehokkuusvalontaan ja -seurantaan, koska resurssirajat tulevat vastaan.

549. Autosi vakuutus on kallis

On yleistä ja myös luontevaa, että vakuutusyhtiö tarjoaa kotitalouksille vakuutuksien  keskittämistä, ja kuluttaja myös käyttää sen hyväkseen, säästö noin 5 prosenttia. Tässä paketissa on usein myös autovakuutus.

Verkkotalous aikana kuluttajat pyrkivät kilpailuttamaan massatuotteita, kuten kodinkoneita ja remontteja, jne. Sähkön kilpailuttaminen kimppaostoina on yleistä, esimerkiksi http://www.kilpailutasahko.fi/uudenvuodentarjous

Vakuutuksien kilpailuttaminen yhteishankintoina on tehty vaikeaksi. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan jo rekisterin pitäminen halvemmista vakuutuksista kiinnostuneista vaatii meklarin tutkintoa. Vakuutuslain mukaan vakuutuksien kimppakilpailuttaminen ilman palkkiota on sallittua. Finva kuitenkin tulkitsee lakia niin, että jos pitää rekisteriä, siitä on myöhemmin tuloa.

Iso kysymys kuuluukin: voidaanko tarjota palvelu joka kerää yhteystietoja ihmisistä, joita kiinnostaa edullisempi vakuutus - ilman asiamies- tai meklaristatusta. Koska palvelu ei suoraan tarjoa vakuutusta, hintoja eikä tarjousta, mitään statusta tuskin tarvitaan. Kyseessähän voi olla pelkkää tilastollista dataa keräävä palvelu. Tässä kohtaa finanssivalvonta alkoi yskimään ja argumentointi kiertää kehää.

Autojen jälleenmyyjillä on lain sallimana poikkeuksena oikeus välittää vakuutuksia ilman meklaritutkintoa. Suurena asiakkaana ne saavat suuren alennuksen vakuusyhtiöiltä. Siksi niiden tarjoama vakuutus on usein  halvempia, kuin jos se on osana kotitalouden vakuutuspakettia. Siis vakuutusasiassa auton oston yhteydessä pitää olla tarkka. Sama lain poikkeus koskee ja  myös ammattiliittoja. Sieltä myös saa edullisia vakuutuksia.

548. Työvoimapolitiikka

Suomessa on noin 2,3 miljoona työpaikkaa. Vakavasti otettava Etla toteaa raportissaan Suomesta katoavan seuraava 20 vuoden aikana kolmasosa työpaikoista. Kuntaliito tiedottaa seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle jäävän 85000 henkilöä. Kun tämä abstrahoidaan 20 vuoden ajalle saadaan 0,340 miljoona. Valtiolta jää eläkkeelle nyt vuodessa noin 3500 henkilöä. Tilastokeskus on arvioinut eläkkeelle jäävän 1,2 miljoona ihmistä vuosin 2007-2025, vanha tieto.

Luvut ovat hajanaisia ja epätarkkoja. Joka tapauksessa suuri työelämän myllerrys on käynnissä. Toivottavasti hallitukselle sen seminaareissa esitetään tarkempaa tietoa, miten tulevat työpaikat kohtaavat työvoiman tarjonnan.

Lukion oppirakennetta ollaan muuttamassa ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja vähentämässä. Yliopistopaikoista on kova kilpailu. Maanmuuttopolitiikka on ollut tähän asti kovin hallintokeskeistä.

Tässä tilanteessa oli toivottavaa, että jokin taho laatisi kokonaisvaltaisen selvityksen/vision, millaiset työpaikat ja mistä ne katoavat, millaista koulutusta tarvitaan ja miten työperäinen mahanmuutto tähän sovitetaan. On selvää, että selvitys on vain suuntaa antava tiekartta.

Tässä suuressa haasteessa auttaa se, että loppujen lopuksi hyvä yhteiskunta ja sen koulutusjärjestelmä ovat tavattoman joustavia kohtamaan työpaikkojen ja työn tarjonnan rakennemuutoksen. Parhaimmillaan se muistuttaa darwinilaista evoluutiota sopeutumisesta. Tässä on hyvin järjestäytyneen yhteiskunnan voima.

tiistai 14. tammikuuta 2014

547. Guggenheimin kilpailu - valtion tuki!

Oltakoon Guggenheim-projektista mitä mieltä tahansa Helsingin kaupunki on varannut hankkeelle kahdeksi vuodeksi kaupungin arvokkaimmalta paikalta tontin. Päätös on varmaankin  tehty olettamuksella, että se toteutetaan 50 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä. Tätä indikoi myös ministeri Vapaavuoren päätös myöntää Guggenheimin arkkitehtikilpailuun puurakentamisen edistämiseen tarkoitettua tukea. Tukea kyllä olisi otettu vastaan myös puukerrostalojen rakentamisessa.

Ensiksi, ottamatta kantaa tulevan laitoksen taiteellisen merkitykseen Helsingin seudulla, Suomessa tai muualla, kustannuksiin täytyy lisätä tontin arvon. Se pitäisi jaksottaa ja diskontata samoilla periaatteilla, kuin kaupunki tekee muissakin investoinneissa. Asiantuntemusta heillä on.

Toiseksi, valtion myöntäessä hankkeen suunniteluun rahaa, se lähes aina merkitsee hankkeen toteuttamista, ei voi lopettaa, kun on aloitettu.

546. Esimerkki kuntien välisen yhteistyön ontumisesta



Äänekoski ja Uurainen olivat suunnitelleet viime syksyyn saakka yhteisymmärryksessä Hirvaskankaan Hirvimäen käyttöä asumiseen. Uuraisten kunnanjohtaja Juhani Valkama kertoi, että  Uuraisten puolella alueelle on rakennettu jo omakotitaloja ja päiväkoti sekä varattu omakotitaloille tontteja. Hänellä oli ollut vahva usko siihen, että Hirvimäen käyttö suunnitellaan jatkossakin, niin että se mahdollistaa alueen käyttöä laajemminkin asumiseen.

Vuoden vaiheen tienoilla Äänekosken kaupunki ilmoitti alueen käytön muutoksesta. Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen pitää aluetta logistisesti hyvänä paikkana yritystoiminnalle sekä myös louhinalle asumiskäytön ohella. Äänekoski aikoo tehdä alueesta kokonaisvaltaisen suunnitelman, johon kaikki osapuolet saava sanoa mielipiteensä. Uuraisten Juhani Valkama tokaisi tähän sarkastisesti: ”Äänekoski aikaa räjäyttää paikan” (Ylen alueuutiset 13.1.).

Tämä on vain yksi tosi esimerkki, miten kuntien yhteistyö tökkii. Tässä tapauksessa se ontuu juuri siinä paikassa, missä kunnat vakuuttavat yhteistyön pelaavan: maankäytön suunnittelussa. Uuraisten Valkaman sanoin yhteistyö ei toimi lainkaan. Tämä on valitettava, sillä maan käytön järkevä suunnittelu on  alueen kehitykselle elin tärkeää. Sitä paremmin se onnistuu, mitä laajemmassa perspektiivissä se voidaan tehdä.

Tällaisiin tapauksiin  tarvitaan kuntaliitoksia.

545. Ketä politiikko kuuntelee

Kun esitelmässä sanat eivät mene perille, vika on aina esittäjässä. Näin sanovat logonomit ja puheterapeutit. Politiikassa tämä voi olla toisinkin, sillä politiikka ja tutkimustieto saattavat olla  aivan toiselta planeetalta  Tätä vahvistaa myös  ympäristösuojelun professori Pekka Kaupin kokemukset omasta aiheesta esitelmöiminen päättäjille.

Kun esitelmöidään poliitikoille, on kyse yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Luulisi, että asiat ratkaisevat. Mutta asia on niin, että ensisijaiesti esittäjä ratkaisee.

Ensiksi, tätä voidaan perustella sillä, että ihmissilmä on kaikkein herkimmillään  tehdessään havaintoja ihmishahmoista, kasvoista, eleistä. Nämä vetävät magneetin tavoin huomion puoleensa. Tässä tapauksessa esitelmän pitäjää. Tätä on mahdoton saavuttaa verkossa. Esittäjä on vallan käyttäjä.  Politiikko-kuulija ei arvioi esitelmän pitäjän kauneusaroja. Hän arvioi, miten esittäjä kokonaisvaltaisesti sopii yhteen esitettävän asian kanssa. Hyviä kombinaatiota on tuhansia, pahoja moninkertainen määrä.

Toiseksi, kannattaa huomata, että poliitikkojen mieleen jäävät sanat, eivät numerot ja powerpointit. Hyvä esittäjä menee pöydän taakse ilman papereita ja salkkua. Salkku voi olla etukäteen piilotettuna pöydän uumeniin. Jos salkku on mukana, se vie turhaa huomiota. Ei tarvita aluksi vitsiä. Voi alkaa asiallisesti kertoa juttunsa. Yksi asia pitää heti kuitenkin muistaa. Pitää antaa katseensa kiertää niin, että tulee kokonaisvaltaisen haltuun oton tunnelma, sekä esittäjälle ja kuulijoille. Tällainen kontakti tulee säilyttää koko ajan.

maanantai 13. tammikuuta 2014

544. Hallituksen kannanotto Pyhäjoen ydinvoimalan puolesta

Mika Pantzar  eilen tv-uutisissa eilen, että Suomen talousviisaat ovat pelotelleet kansalaiset vähentämään kulutusta. Monet ovat uskoneet, eivät tuhlaa. Tänään Etla pelottelee lisää sanomalla  Suomesta katoavan kolmas osa nykyisistä työtehtävistä. Synkkyyden vastapainoksi hallitus pohtii tänään Aalto yliopistossa Suomen tulevaisuutta ja miten maa voi turvata hyvinvointipalvelut ja lisätä yrittäjyyttä. Hyviä asioita.

Mutta jotenkin hallitus on nyt seisahtaneessa tilassa. Demareita vaivaa uskon puute, kuten suuruuden kokeneelle usein käy. Kokoomus näyttää valmistautuvan seuraavassa hallituksessa istumiseen. Vasemmistoliitto luo nahkaansa pyristellen eroon vanhoista sosialisoinnin leimoistaan ja änkyräkaartilaistensa maineesta. Kristilliset aistivat käyttävänsä viimeistä mandaattiaan vallan kahvassa. Vihreät eivät tiedä miten päin olisivat, piikittelevät ja sohivat sinne, mistä irtopisteitä saa. Ruotsalaiset saivat tarpeeksi turvattuaan Dragsvikin varuskunnan säilymisen.

Hallitus ei saa unohtaa kaivotoimintaa, vaikka monen raaka-aineet maailman markkinahinta on tullut alas. Metsä- ja kaivosteollisuus tulevat tarvitsemaan paljon sähköä. Suomen energiapolitiikka kaipaa päivittämistä. Ei riitä, että todetaan vain sähköä kuluvan noin 100 TWH. Venäjän vienti sähkölle on avattu. Hallituksen pitäisi ottaa  tässä tilanteessa voimakkaammin kantaa Pyhäjoen ydinvoimalan puolesta. On varmaa, että maailmantalous lähtee ehkä hurjaankin nousuun. Silloin tarvitaan halpaa energiaa ja jämäkkää hallitusta.

543. Älykkäät ihmiset elävät pidempään

On roisi otsake.
Sanotaan heti aluksi, että älykkyyttä kyllä voi mitata, mutta tulokset kertovat vain testeistä suoriutumisesta.

Jos otetaan tässä älykkyyden jonkin laiseksi mittakepiksi arvostettuun oppilaitokseen pääsy ja siellä lopputyön laadinta, tämä indikoi keskimäärin henkilön olevan ainakin jossain määrin älykäs. Tällöin koulutus antaa henkilölle mahdollisuuden päästä vaarattomaan toimistotyöhön. Hän voi  ostaa hyvältä alueelta asunnon, alkaa harrastaa kavereiden kanssa suunnistamista, jopa golfia. Hän käy teattereissa ja musiikkitaloissa. Elinvuodet kasvavat, se selvää.

Ei tässä kaikki. Kun hän on läpäissyt koulutuksen ja  suorittanut lopputentit, hän pakostakin myös on joutunut tekemään valintoja, tietenkin mahdollisimman hyvä. Tämä johtaa siihen, ettei hän aina ohittele tiellä riskipaikoissa, päin vastoin. Hän ei juo itseään humalaan ja kaadu. Hän ei mene öiselle nakkikioskille, pitää ainakin suunsa siellä kiinni.

Tarinan henkilön elämä tienkään mene näin. Jos otetaan kuitenkin  kymmenen tuhatta tarinan kaltaista henkilöä, yli puolella elämän juonteet voivat olla esitetyn kaltaisia. Silloin hänen odotettavissa oleva elinikä on todennäköisesti  suurempi kuin kouluttamattomalla. Tähän voida väittää vastaan, että kyllä älykäs kouluttamaton voi välttää tarinaan vaarat. Kylä voi, mutta he ovat vähemmistössä, eivätkä muuta tilastollista keksiarvoa.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

542. Arvojohtamisen kriisi

Yhtenä  keskeisenä maailman tulvaisuutta rasittavana uhkana on maailman laajuinen arvojohtamisen kriisi (Radio Classic 12.1. 2014). Perspektiiviä kriisiin tuo havainto, että Aasiassa on tulossa kulutusmarkkinoille suuri, valtavaksi  kasvava keskiluokka. Se vaatii  OECD-maiden tasoista laatua elämälleen.

Yrityksille  on mutkatonta kouluttaa arvojohtamista ottamalla omistajat, johto ja työntekijät koulutusprosesseihin, joissa aihe istutetaan organisaatioon. Ei se aina ole helppoa, mutta usein siinä onnistutaan, ainakin kohtalaisesti. Mutta kyse on aina voiton kasvattamisesta. Julkisella sektorilla voidaan soveltaa samoja menetelmiä.

Viime kädessä kyse ei ole organisaation arvoista vaan johtajien. Missä ovat ne vaikutusvaltaiset johtajat, jotka ajavat muutosta  maailman laajuisen työttömyyteen, tuloerojen kasvamiseen ja ilmastomuutoksen hallintaan. Sekin tiedetään, että maapallon megametropolien lukumäärä kasvaa muutamassa kymmenessä vuodessa noin 40:een. Osan näiden polien laitamien elämä muistuttaa  aavekaupunkien katukuvaa. Toki ne tarjoavat myös valtavasti mahdollisuuksia. Sekin tiedetään, että väärän tiedon määrä tulee verkoissa valtavaksi ongelmaksi. Kaiken tämä hallitsemiseksi tarvitaan arvojohtajia, joita ei vaivaa moraalikato. Heidän pitäisi johtaa esimerkillään.

Todennäköisesti tällaiset johtajat astuvat viimeistään silloin esiin, kun jotain länsimaat kohtaa pitkä kohtalonomainen katastrofi.

541.Hovioikeuden päätös 10.1.2014 ympärileikkauksesta

Helsingin hovioikeuden mukaan nelikuukautisen pojan ympärileikkauksessa ei rikottu lakia. Leikkaus ei ollut lapsen edun vastainen ja se kuului isän uskonnollisen yhteisön tapoihin. Korkein oikeus on puolestaan linjannut, että uskonnollisista syistä ja lääketieteellisesti asianmukaisesti tehty ympärileikkaus ei ole rikos.

Maallikon mielestä kaiken lainen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumien on vahingollista  ja  rangaistava. Suomen lainsäätäjäkin on tämä ottanut huomioon kieltämällä fyysiset ja henkisesti ahdistavat kurinpitotoimenpiteet. Koskemattomuus on otettu huomion myös perustuslain  7§:, jossa todetaan: ” Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua”.

Herää kysymys, eikä peruslain kielto päde yksiselitteisesti vauvojen ympärileikkauksiin. Miksi kiellon yli kävelevät uskonnollisten menojen vaatimukset. Tyttölasten ympärileikkaukset ovat tietenkin rikoksia. Ne on erittäin vastemielisisä.  Niiden kohteeksi joutuu tuhansia tyttöjä Afrikan maissa. Suomessa niitä ei tiettävästi tehdä.

Suomeen pitää sada ympärileikkauksen kieltävä laki.

540. Maailman uhat



Radio Classic uutisoi 11.1. 2014, että  viimeisimmän Maailman talousfoorumin talousvaikuttajat listasivat tärkeysjärjestyksen tällä hetkellä suurimmat maailmaan kohdistuvat uhat.

Ne olivat 1. Lähi-Idän epävakaus, 2. Työttömyys,  3. Tuloerojen kasvu, 4. Gyberturvallisuuden riskit ja 5. Ilmastomuutoksen hallinnan toimimattomuus.
Poimitaan listalta tuloerojen ja tytöttömyyden kasvut.

Kiinassa tuloerojen kasvu on huikeinta. Maassa kapitalismille on annettu lähes vapaat kädet. Tämän seurauksena  poliittinen ja liikemieseliitti kasvattavat omaa, lähiomaistensa ja lähipiiriensä vaurautta estoitta. Tämä tapahtuu osin sen kustannuksella, että perinteisiltä talopojilta, jotka luokkataisteluissa säästyivät, viedään puoli pakolla heidän maitaan suurten firmojen tonttimaiksi ja suurteollisuuden metsäpeltomaiksi. Kaupunkiin muuttamiseen tarvitaan lupa. Muutoin ei ”nauttia”  minimaalisista kaupunkieduista. Maa on kohta samassa tilanteessa kun Yhdysvallat: kapitalismi jyrää, demokratia kärvistelee. Venäjä on tunnetuin esimerkki siitä, mitä tapahtui kuin eliitti sai tuotantolaitokset epämääräisillä keinoilla käsiinsä. Siinä tapahtui valtava tulonsiirto kansalta eliitille. Sotshin kisarakentaminen paikallisten kiinteistöjä ”luvatta ja korvauksetta” purkamalla näyttää vain kiihdyttävän omaisuuden uusjakoa.

Saaman kaltainen tuloerojen kasvaminen on menossa muiden muassa Intiassa, Thaimaassa, Indonesiassa,  Philippiiniellä ja Afrikassa.

EU-maiden työttömyys on runsas 12 prosenttia. Afrikan maista on suurta painetta keinoille millä hyvänsä päästä EU-maihin töihin.

Jossain vaiheessa maapallon köyhä luokka kasvaa niin suureksi, että yläluokalta loppuu keinot niiden hallitsemiseksi. Kun köyhille ei riitä työtä, mitä heille tehdään?

lauantai 11. tammikuuta 2014

539. Puolueen linja



Linjan pitää kestää. Näin sodassa. Siellä syntyy ensin linja ja sen jälkeen linjojen miehet, ihmiset. Arkielämässä on toisin. Politiikassa vielä enemmän toisin.

Paasikiven-Kekkosen linja  oli itseään kuuluisampi. Linja syntyi sodan jälkeisen maantieteellis-poliittisen asetelman perustalle, jonka nämä kaksi kuuluisuutta istuttivat suomalaisen meiliin ja lehdistön toimituksin.

Nyt on kaikki toisin. Urpilainen sanoi eilen tv-uutisissa, että on hyvä, kun on haastajia puheenjohtajaksi. ”Katsotaan, millaista linja puolue vetää”. Kun Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi, miestä eikä linjaa tuntenut kukaan. Nyt tunnetaan mies, muttei linjaa. Soini tunnetaan ja linja on Soinin mukainen. Kokoomuksen linjaa sixpäkissä on vaikeaa tunnistaa. Se ei ole Kataisen syy, vaan vaihtoehtojen puuttuminen. Kataisen täytyy tyytyä puhumaan yleisellä tasolla, arvojen  luisumisesta yksilöllisyyttä arvottavaan suuntaan.

Tosi asia on, että Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa, kun  vaihtoehdot laman takia on vähissä,  puolueen linjan erilaisuutta korostamalla ei saada äänestäjiä, yksityiskohtien esiin nostamisella kylläkin. Kun tähän listään se, että media nostaa poliitikot kansakunnan tikun nokkaan, leimat on lyöty. Siinä he istuvat kuin sisäänheittäjät puolueiden kaadereihin, Sipilä ollessa oikea superman tällä alalla.

Siksi sosiaalidemokraattien puheenjohtajavaaleista ei tule linja- vaan henkilövaalit. Tällä hetkellä vaihtoehtoina näyttää olevan Urpilaisen tai Rinteen linjan mukainen hahmo. Politiikan sisältö tiedetään jo.  

538. Kuntien pakkoliitoslaki

Pakko on paha sana, etenkin omalla kohdalla. Yleisesti hyväksytään se, että tasainen kehitys on hyväksi monessa eri tilanteessa, tasaisuus on valttia. Sekin tiedetään, että muutokset hyväksytään sitä paremmin, mitä kauempana ovat itsestä. Vieläpä sekin hyväksytään, että muutokset ovat välttämättömiä, eivät kaikki. Sitä on vaikeaa aina ymmärtää että, kun tyytyväisyys alkaa, kehitys lakkaa.

Ei tarvitse kovin kauaa historiaa pohtia havaitakseen, kuinka muuttumattomana  Suomen kuntarakenne on pysynyt. Maailma, sen talous, teknologia ovat muovautuneet, edistyneet, välillä pysähtyneet ja uudelleen ryhdistäytyneet usean kertaan tällä välin. Mikään yritys ei olisi pysynyt pystyssä, jos sen rakenteet olisivat noudatelleet kuntarakenteen verkkaista muutosvauhtia. Mutta kunnat ovat selviytyneet verorahoilla ja epätahtisen kehityksen kustannuksella.

Kokonaisvaltaisuus on yhtä paha sana kuin pakko. Tässä yhteydessä se on ruokkinut itse itseään. Kokonaisvaltaisuus on johtanut kuntauudistuksessa kokonaisvaltaiseen odottamiseen. Tämä taika on murrettava.

On ymmärrettävä tai ainakin hyväksyttävä, että suurimmilla kaupunkiseuduilla on kyse kokonaisuudesta ja sen eduista. Elämä, ihmiset, talous, liikenne, kulttuuri liikkuvat vapaasti missä haluavat. Mutta enimmäkseen nämä touhuavat samalla työssäkäyntialueella. Siksi Virkkusen ja kumppaneiden ajama liitoslaki on välttämätön uudistus. Vapaehtoisuuden tie on osoittanut rajallisuutensa. Kangasalan kunnanjohtaja totesi 10.1. tv-uutisissa kuultuaan pakkopykälästä, että nyt taas neuvotellaan yhteistyökuvioista. Aikaa olisi ollut saattaa neuvottelut loppuun.

Samalla kun vaaditaan maakuntien keskusten rakenteiden uudistamista, on myös vaadittava pääkaupunkiseudun ryhdistäytymistä omissa yhteistyökysymyksissään. Ei ole vaikeaa nähdä, että pääkaupunkiseutu on maan veturi. Sillä pitää olla myös yhteen sopivat raiteet eikä kullakin omansa. Kaavailu seutuhallinto on vetelä kompromissien kompromissi. Pitää pystyttävä parempaan.

perjantai 10. tammikuuta 2014

537. Ruotsin kanta Suomen uuteen ydinvoimalaan

Tunnetusti ruotsalaiset ovat mukavia itseensä tyytyväisiä ihmisiä. He osaavat nauttia voitoistaan. Me suomalaiset iloitsemme erityisesti ruotsalaisten löylyttämisestä, viimeksi nuorten jääkiekon MM-kisoissa Malmössä

Se myös tiedetään, että naapurimme pyörittelevät mielipiteitään ennen päättämistä. Ydinvoima on tästä oiva esimerkki. Kansanäänestyksellä vuonna 1980 siitä päätettiin luopua. Sen jälkeen maan ydinvoimakanasta ei ota selkoa kukaan.

Sen sijan heillä on nyt selkeä kanta Pyhäjoen ydinvoimalaan. Nej, Nej. Tämän he ovat sanoneet lausunnossaan kauppaministeriölle. Voimalla tuhoaa heidän merialuettaan ja muikkukantaa jossain Perä-Pohjolassa. Venäläinen toimittaja ja raha on heille myrkkyä. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Ottavaisen vakuuttelut voimalan turvallisuudesta putoavat maahan kuin vesi hanhen selästä.

Ilmeisesti äkisti alkanut luodetuuli on saanut vastalauseet pyrähtämään juuri nyt Suomeen. Vai  olisivatko ne koukanneet Suomen kautta Perä-Pohjolaan ja sieltä takaisin Suomeen.