Joulukuun Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdessä oli BIG DATA:sta lyhyt kiva juttu. Kaikki kuiskivat siitä, mutta kukaan ei tiedä, mikä se on, tai ei halua puhua siitä julkisesti. Paljon siitä on vitsejä väännetty. Akatemiatutkija Antti Honkela sanoo, että vakavahenkinen ihminen haluaa kaihtaa tällaisen määrittelyä.
Yksinkertaisimmillaan BIG DATA on, mitä se sanoo: Todella
paljon informaatiota, niin paljon, että tavalliset tietokoneet ja
tietokantaohjelmat murtuvat sen alle.
Tietojenkäsittelytieteen professori Pertti Myllymäki
painottaa, että olennaisempaa kuin datan määrä on sen laatu. Ennen kerättiin
dataa, kun oli selkä hypoteesi, nyt syntyy moniulotteista ja kompleksista dataa ilman varsinaista
ongelmaa.
Nyt kun Suomessa kaivataan tuoreita liikeideoita ja
yrityksiä ja valtio on vapauttanut datansa julkiseen käyttöön, innovatiivisten
yrittäjähenkisten ihmisten pitäisi paneutua vakavasti selvittämään, miten eri
viranomaisten halussa oleva dataa ja niiden yhdistelyä voidaan käyttää
liiketoiminnassa. Sitä kyllä käytetään, mutta aivan liian niukasti. Kuten
tiedetään Yhdysvalloissa, on esimerkiksi palvelu, josta saa lähimmän pätevän
lääkäriin ”juuri sinun tautiisi”. Tämä kaltaisia yrityksiä kaivataan nyt
Suomessa. Esimerkiksi Petri Myllymäen johdolla on kehitetty algoritmi, miten
muinaisten tekstien DIG DATA:sta saadaan polku, jota pitkin tekstit ovat
muuttuneet ajan kuluessa.
Suuri osa BIG DATA-liikeideoista luultavasti olisi
maanläheisiä. Toteutuessaan Ollilan liikenneraportin BIG DATA yhdistettynä
väestörekisteriin olisi varmaankin jonkinlainen BIG DATA:in äiti
Kommentit
Lähetä kommentti