Siirry pääsisältöön


482. Huippu-urheilun tukeminen


Jokainen tiedostaa maailman muuttuneen 1950-luvun sanomalehti- ja radioajan tiedonvälityksestä monikanavaiseksi ja heti saatavaksi. Nykymedia nostaa sankareita esiin ja sammuttaa niitä oman tahtinsa ja markkina-arvonsa mukaan. Kullakin maailmankylän sankarilla on maalleen arvonsa lähinnä sen mukaan, kuinka monta sataa miljoonaa lukijaa, katselijaa ja seuraajaa sankari saa sose- ja markkiamediassa.

Valtio ja kunnat rahoittavat urheilua kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain suoraan  toimitila- ja palkkakustannuksina sekä investointeina. Nuorisoliikunnan ja ihmisten perusliikunnan kannalta tämä on kannatettavaa. Kohtuullisella urheilulla on eninomaisen hyvät terveysvaikututkset koko elämän ajalle.

Pitäisi kuitenkin laajemmin keskustella, missä määrin yhteiskunnan pitää osallistua huippu-urheilun tukemiseen. Tämä ensiksi sen tähden, että osa mahdoillisista huipuista, joilla olisi jonkinlaista markkina- tai imogoavoa maalle, on voittoa tuottavaa kaupallista toimintaa, ja se rahaoittaa itse itsensä. Kaupallisten alojen formula-mikat jalkapaollo jarit  tuntee puoli maapalloa ilman yhteiskunnan tukea, ja hyvä näin. Toiseksi ne jotka kohoavat huipulle meidän perinteisissä lajeissa, heillä ei juuri ole merkitystä maamme imagolle tai vientykyvylle, koska alasta kiinnostuneiden määrä maailmalla on pieni. Esimerkkinä jääkiekko. Olkoon Suomi, vaikka  kymmen kertainen maailman mestari, sitä ei huomaa kuin korkeintaan puoli prosenttia maapallon väestöstä, tärkeillä idän markkinoilla ei kukaan.

Asiaa voidaan tarkastella myös sisämarkkinavetoisesti. Norjan sankarihiihtäjä Petter Northugista hänen omien sanojensa mukaaa kirjoitetaan 6000 lehtijuttua viikossa. Siis ainakin lehdet ja Norjan kansa kaipaavat sankaria ilman, että Intia tietää mitään. Ehkä myös Suomessa tarvitaan kansan ravinnoksi keihästeroja ja hiihtomietoja.

Jos huippu-urheilua tuetaan, vähimmäisvaatimuksena on, että valmennus tehdään laadukkaasti ja tehokkaasti organisoituna.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *