Viron presidentti Toomas
Ilves lähetti sanattomia terveisiä illan pääuutissa Suomen päättäjille:
miksette seuranneet meitä heti itsenäisyytemme jälkeen. Tähän voidaan kommentoida,
että Suomi oli näkymättömästi, mutta voimakkaasti mukana auttamassa Viron
istenäistymistä opeusministeriön Siikalan johdolla kulttuuriin kainalosauvoilla. Mutta pääkysymys
on :miksi Suomi jäi jälkeen Virosta.
Pitänee ottaa huomioon kaksi
eri tasoa: yhteiskunallinen ja hallintotekninen. Yhteiskunnallisesti Viro otti
pikkuyhdysvaltalaisen tien eikä siihen ole nokan koputtamista, mutta
hallintotekinen jälkeen jääminen kaivertaa yhtä.
Viron etumatka johtuu
paljolti suomalaisten johtavien virkmiesten jonkin asteisteta ylimielieyydestä Viron
nuorekasta virkamiesjohtoa kohtaan, jolla oli asennetta kohti parempaan, irti
neuvostosysteemistä. Tämä näkyi muiden
muassa Hausin konsultoinnissa Virooon. Oltiin kuuluisia isoveljiä, vaikka virolaiset
jo 1990-luvun puolivälissä tekivät suomalaisille konsulteille teräviä kysymyksiä
kertoen tanskalaisten ja saksalaisten kokemuksista.
Toki virolaiset ottivat vastaan suomalaisia näkmyksiä, esimerkiksi
kustannuslaskennassa. Viro
kuitenkin pyrki saamaan käyttöönsä laajalla rintamalla lähimaiden hyviä koekemuksia.
Ilveksen haastattelussa nousi
jälleen esiin Viron etumatka ict-sovellutuksissa, muiden muassa X-ROAD:ssa.
Suomen jälkeen jääneisyydestä tässä voi syyttä lähinnä Suomen virkamiesjohdan
asennetta. Suomen ict-väestä moni näki Viron menevän edelle, mutta Suomi jäi
junnaamaan satoihin yhteensopimattomiin sovellutuksiinsa.
Kommentit
Lähetä kommentti