Sivut

tiistai 26. marraskuuta 2013

451. Poliittisen nimityksen varjopuolia

Jos kuulet lauseen lopussa lisäyksen:  "mutta se ei saa olla myöskään nimityksen este", voit olla varmaa, että sanat putosivat poliitikon suusta. Kyllä sen pitäisi olla joskus myös nimityuksen este. Oteaan esimerkiksi normitapaus, ei räikein, mutta selvästi jäsenkirjaa vaativa syystä jota ei tiedetä. Olkoon kyse ministriön toimistopäälliköstä.

Kansliapäällikkö perustaa toimistopäällikön johdolla työryhmän, jonka  tarkoituksena on  tehdä esitys ministeriön alaisen viraston organisaation muutoksesta. Hanke etenee vaihoehtoineen projektin päätöskokoukseen asti. Yhtäkkiä projektin esitykseen pulpahtaa outo vaihtoehto, jossa perustetaan uusi väliporras viraston piiriorganisaatioon. Tämä ratkaisu on teoreettissti joten kuten perusteltavissa, mutta muun ryhmän mielestä se on turha  lisäten vain byrokratiaa. Tämä  poliittisen toimistopäällikkön ehdotus toteutetaan.

Samainen toimistopäälikkö nimitetään puoluetta lähellä olevan säätiön tilintarkastajaki, vailla tilintarkaustuskokemusta. Säätiö käsittelee suuria rahasummia liikkuen laillisuuden rajamailla. Tilit hyväksytään aina.

Nämä tapaukset tietenkin harmittavat tavallisia virkamiehiä, mutta minkäs teet, tai voithan tietenkin itsekin liittyä toiseen valtapuoleueseen. Mutta alkaako tässä uusi puoluemies hyödyntää puoluetta eikä puolue miestä. Ja miten on aidon yhteiskunnallisen näkemyksen laita?

Tätä samaa tarinaa voisi jatkaa, mutta se antasi jo liian huonon kuvan polittisista vehkeilyistä.  Meillä on myös runsaasti onnistunieta poliittisia nimitytyksiä, joissa nimitetty henkilö on pitäytynyt virassaan omassa korkeassa amattitaidossaan.  




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti