Aluksi on heti todettava,
että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W.
Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on
sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla.
Raportissa on paljon tietoa,
johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän.
Pelkistäen rapotissa
hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja
hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty
*negatiivisesta positiiviseen
*reaktiivisesta proaktiiviseen
*objetkista subjetktiin
*partiaalisesta holistiseen
*hyvinvointivaltiosta informaatoajan
hyvinvoinnin yhteiskuntaan
Tämä on käypä asetelma,
muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen.
Oli outoa havaita, että
Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta
ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu.
Tärkeinä haasteian esitetään
*elämäntavan haaste
*talouden haastee
*tietoyhteiskunnan haastee
Elämäntavan haasteeseen
vastaaminen toisi Suomelle miljadin säästöt vuodessa. Esimerkiksi normaalin
terveellisen ruokavalion noudattaminen ja kohtuullien säänännöllien liikunta
lisäisi ”terveitä ikävuosi” ja parantaisi elämisen laatua sen loppupäästä.
Raportin painottaminen, että
elämä pitää kokea arvokkaaksi on periaatteessa oikea, mutta on saanut liian
korostetun aseman vailla kiinnittämistä todellisuuteen. Tämä johtunee
Etelä-Afrikkaa koskevasta raportin osuudesta. Maassahan värillisdet ihmiset
elivät vuosisatoja arvottomina. Ihmisen oikeus saada arvokas elämä on kirjattu maan uuteen perustuslakiin.
Hallinnon kehittäjän
näkökulmasta uutta on, kuinka keskeinen tekijä informationaalinen talous
hyvinvoinnin luomisessa on.
Raportista saa vaikutelman,
että tietoyhteiskunta terminä on kärsinyt inflaation. Pitää ymmärtää, että
tieto voi koseka mitä tahansa tieteen alaa ja sitä voidaan kuvata ja käsitellä
ict:llä monensuuntaisesti verkottuneena missä tahansa, ja tällä tavalla voidaan
luoda taas uuta tietoa. Näin syntyy uusia tuoteita ja palveluja lähes
loputtomasti. Hyvinvoinnin kehittämisohjelma.
Raportt sisälsi sopivasti
motkotusta ict-firmojen patenttisovellutuksia kohtaan.
Raportissa moitittiin
suomalaisia kateellisiksi ja ei-yrittäjämyönteisiksi. Tätä perusteltiin EVA:n
selvityksilla. Olisi pitänyt olla kansaivälien verrokkiryhmä.
Onnellisuuskäsite jäi hämärän
peittoon. Se olisi ollut tärkeä määritellä ainakin joten kuten, koska raportti
perustui sen varaan hyvin pitkälle.
Kirja on lukemisen arvoinen
ja rahoille on saatu katetta.
Kommentit
Lähetä kommentti