Se, että koko maata pitää puolustaa, on eri asia kuin
alueellien puolustus. Tämä tiedetään. Suomen sotilasasiantuntijat ovat varmaankin
määritelleet uhkatasot, joilla maata puolustetaan, vaarallisimpana tasona se,
jolla maa on uhattuna tulla miehitetyksi kokonaan.
Kun tässä järjetyksessä mennään uhkakuvissa ylös päin niin
alueelliset puolustusyksiköt ovat tärkeässä asemassa torjumassa keskivaikeaa
uhkaa. Voidan opimisstisesti olettaa, että kun tässä torjunnassa onnistutaan,
vihollinen luopuu koko maan valtaamisesta, koska panokset muodostuvat liian
suuriksi.
Alueelliset yksiöt pitää voida organisoida nopeasti ja
liikuviksi. Niillä pitää olla yksinkertaiset ja toimiviat aseet.
Alepuolustukseen turvautumien on ainut realistinen tapa puolustaa mahdollismaan
suurta osa maata.
Ilmeisesti on olemassa strategia, missä järjestyksessä
tarvittaessa Helsinkiä kohti
peräännytään. Jos Helsinki meneteään, koko maan menetetty.
Jos Suomi liittyy Natoon, koko puolustusstrategia on
määriteltävä uudelleen. Silloin on vielä toisarvoisempaa puhua koko maan
puolustamisesta.
Kommentit
Lähetä kommentti