On hyvää, että sosiali-ja terveysministeriössä on havahduttu, että lapsuuden painostavat kokemukset voivat vaikuttaa traumatisoivasti ja fyysisiä sairauksia altistavasti koko elämän ajan. Näitä ihmisiä on kymmeniä tuhansia. Heidän paikallistaminen ja hoitoon saattaminen on valtion kädenojennus ”lastenkotien pahoista teoista”, imhimillien teko ja parantavavaa toimintaa.
Hanna Alastalon väitöstyön (väittelee 8.11.2013) mukaan sotalapsilla on lisääntynyt riksi
sairastua aikuisena sydän- ja verisuonitauteihin. Samaan aikaan ministeriö
hakee kilpailutuksella 3.12.2013 mennessä tekijää lastensuojelun menneisyyden
selvittämiseen.
Tarjolla tekijöiksi on monta kovan luokan tiimiä, muiden muassa yliopistoissa.
Hyvä, että projetki kilpailutetaan.
Moneen kertaan ja monissa eri yhteyksissä on perätty keinoja
työssä jakasamiseen. Päteviä keinoja ei vain tunnu löytyvän. Ehkä syy on juuri
siinä, mitä traumatisoitu lapsuus edustaa. Eli on olemassa monia eri syitä
jaksamiselle ja siksi myös keinojen löytäminmen on vaikea eikä yhtä keinoa ole.
Kommentit
Lähetä kommentti