Suomen vientiä vaivaa anemisuus ja työelämää introverttius.
Suomi on useaan kertaan peräkkäin rankattu yhteiskunnan toimivuusmittareilla maailman kärkisijoille. Suomi on luotettava, yhteiskunta toimii, luontoa vaalitaan ja oikesvaltioperiaate toteuttu. On jopa loistava koulusjärjestelmä ja ihmiset koulutettuja, ahkeriakin. Infrastruktuuri on kohtuullista parempi. Metsä-, bio-, kaivannais- ja luontoraakaainetta riittää.
Eilen Ylen TV 1:n MOT-ohjelmassa käsitetliin Suomen kilpailukykyä. Siinä hyvin perustein kyseenalaistettiin Kataisen käyrästö kilpailukyvyn muutoksia vv. 2005-2012. Jättämämällä tilastokikkailu siivuun, se on silti epäkurantti köyrästö. Se kuvaa muutosta koko kansantalaouden tasolla, mutta enenkaikkea se ei kuvaa
yritysten kilpailukykytassoa. Tämä on tärkeä havainto.
Kun katsoaan kilpailukykytasoa, lähinnä teollisuuden työtunnin hintaa, olemme kilpailukyvyssä edellä Sakasaa ja tasoissa Ruotsin kanssa. Ohjelmassa Aalto-yliopiston professori P. Haaparanta ihmetteli, miten Suomessa on niin pienet tulot henkilöä koti verokkimaihin verrattuna ottaen huomioon Suomen perusinfran, raaka-ainet ja väestön ja viennin laadun. Misä on vika, kun laadukkasta viennisä ei tule tuloja. On myös kummallista, että Suomesta on kadonnut vuodessa noin 60 tuhtta 20-30 vuotaista naista pois työelämästä.
Olemmeko maailmankaupan ja työelämän introvertteja? Heijastuuvatko kymmenet sodat ja pitkässä karuudessa muhineet mielialageenimme käytökseemme niin, että meille on vaikeaa pitää palopuheita tuoteidemme erinomaisuudesta, vaan tyydymme myymään ujosti tuotteet liian halvalla? Emmekö uskalla nostaa itseäme esille oikeissa tilanteissa?
Suomi on useaan kertaan peräkkäin rankattu yhteiskunnan toimivuusmittareilla maailman kärkisijoille. Suomi on luotettava, yhteiskunta toimii, luontoa vaalitaan ja oikesvaltioperiaate toteuttu. On jopa loistava koulusjärjestelmä ja ihmiset koulutettuja, ahkeriakin. Infrastruktuuri on kohtuullista parempi. Metsä-, bio-, kaivannais- ja luontoraakaainetta riittää.
Eilen Ylen TV 1:n MOT-ohjelmassa käsitetliin Suomen kilpailukykyä. Siinä hyvin perustein kyseenalaistettiin Kataisen käyrästö kilpailukyvyn muutoksia vv. 2005-2012. Jättämämällä tilastokikkailu siivuun, se on silti epäkurantti köyrästö. Se kuvaa muutosta koko kansantalaouden tasolla, mutta enenkaikkea se ei kuvaa
yritysten kilpailukykytassoa. Tämä on tärkeä havainto.
Kun katsoaan kilpailukykytasoa, lähinnä teollisuuden työtunnin hintaa, olemme kilpailukyvyssä edellä Sakasaa ja tasoissa Ruotsin kanssa. Ohjelmassa Aalto-yliopiston professori P. Haaparanta ihmetteli, miten Suomessa on niin pienet tulot henkilöä koti verokkimaihin verrattuna ottaen huomioon Suomen perusinfran, raaka-ainet ja väestön ja viennin laadun. Misä on vika, kun laadukkasta viennisä ei tule tuloja. On myös kummallista, että Suomesta on kadonnut vuodessa noin 60 tuhtta 20-30 vuotaista naista pois työelämästä.
Olemmeko maailmankaupan ja työelämän introvertteja? Heijastuuvatko kymmenet sodat ja pitkässä karuudessa muhineet mielialageenimme käytökseemme niin, että meille on vaikeaa pitää palopuheita tuoteidemme erinomaisuudesta, vaan tyydymme myymään ujosti tuotteet liian halvalla? Emmekö uskalla nostaa itseäme esille oikeissa tilanteissa?
Kommentit
Lähetä kommentti