Sivut

tiistai 29. lokakuuta 2013

387. Globaali salakuuntelu - verkkojen verkko - suomalaiset ict-toimijat herätys

Maapallon laajuinen urkinta ja valonta on nyt palajstuniut sellaiksi, että ne mullistat maiden hallitusten valistä luottamusta ja toimntatapoja. Maapallon ylä puolelle on kotoutunut verkokjen verkko, jota hallitsee Yhdysvallat omine ict-jättiläisineen.

Nyt on tapahtunut sama ilmiö, joka johti 1980- ja 1990-luvulla kansainvälisen kaupan räjähäydmäiseeen kasvuuun dollrain toimisessa kiihdykkeenä. Nyt kiihdykkeinä ovat ic-jättiläiset.

YK yrittää puuttua peliin pyrkimällä saamaan aikaan kansaiväliset säännöt, miten verkkojen verkkoa ei saa käyttää. Sääntö on käytännössä vain suositus.

Verkkojen verkko tarjoaa nyt suomaisille ict-toimijoille mahdollisuuden kehitellä ensimmäisenä laitteet, joilla johtavat politikot uskaltavat keskutella keskenään pelkäämättä tulla salakuunnelluiksi ja metavakoilukohteiksi. Suuri binesalue odottaa!

386. Valtion on pääomitettava Talvivaaraa

Talvivaara on tuottanut tähän mennessä nikkeliä 50000 tonnia ja louhittua nikkeliä jalostettavaksi on nyt 11000 tonnia. Kaivosalaan kuuluu pitkäkestoiset laskut ja nousut. Nyt nikkelin hinta on alhaalla, mutta tulossa olevassa nosusuhdanteessa nikkelin hinta alkaa kohto kymmenillä prosenteilla.

Pääomittamiseen on järkevät perustelut. Ensiksi Talvivaara käyttää uutta liuotustekniikka, joka vaatti suuria altaita ja massivia penkereitä ja paljon vettä. Ympäristön vanhigoittaminen on minimoitava.Valtion ohjaus on tässä paras tapa. Toiseksi ostajaa on vaikeaa löytää ja jos löydetään, miten käy ympäristön. Kolmanneksi konkurssi lisäisi rajusti alueen työttömyytä ja ympäristökysymykset voivat jäädä valtion huoleksi


385.Pelkällä vapaaehtoistyöllä ja kotiin passittamisella ei vanhuksia hoideta

Matti Apunen otti HS:ssä  kantaa vanhusten hyvinvointipalvujen järjestämiseen Juha Kuisman keinoin. Hänen mukaansa ensiksi toimenkuvia  laajennetaan moniammitillisiksi. Tämä mahdollistaisi tehokkaamman palvelujen tuottamisen kyläalueille. Tämä on hvyä ajatus. Toiseksi vapaaehtois- ja kansalaisjärestöjen avulla voitaisiin tuottaa kylien vanhuksille muiden muassa parturia, ruokailua, harrastuspiirejä. Tämä on myös kannatettavaa.

Mutta suureksi kymymysmerkiksi jää voidaanko Kuisman keinoin totetuttaa STM:n  linjaus, jossa vanhuksia ollaan suuressa mittakaavassa työntämässa kotihoioon ja palvelutaloihin. STM:n mukaa säästöä pitää kertyä noin 350 miljoona euroa vuodessa.

Tosia asia on, tällä tavoin vanhuksia joutuu kotiin, jossa he eivät itse pääse vessaan, eivät voi asialliseti pukeutua eivtkä saada ja sydä ruokansaeivtkä ottaa pillereitänsä, koska kotihoidon tukipavelut maksavat liikaa. Sama koskee palvelutaloa. Vanhuksilla ei ole varaa niihin.

Kuisman ajatukset ovat kannatettavia, mutta niiden ulkopuolelle jää vaaaltaosa vanhusten ydinpalveluista henkilöstön riittämättömyyden takia. Kuisman keinot hyvä, mutta riittämättömiä ja täysin riittämättömiä, jos STM:n linjaus totetuttuu.


384. Pureeko tieteellinen argumentointi hallituspolitikan suuntamisessa (VNK:n tiedote 362/2013)



Hallitus on linjannut yhteiskunnallista tukimusta merkittävällä päättöksellä 5.9.2013 (VNK:n tiedote 363/2013).

Siinä todetaan:
”Perustetaan muun muassa strategisen tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa.

Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä”.

ja edelleen

”Uudistuksella myös vahvistetaan valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa kokoamalla valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteisista tutkimusmäärärahoista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan on vuonna 2014 käytössä 5 M€, 2015 7,5 M€ ja 2016 12,5 M€ sitomattomia tutkimusvaroja. ...... Hankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valmistelusta vastaa valtioneuvoston kanslian johdolla valtioneuvoston yhteinen tutkimuksen tilaajaryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita kaikilta hallinnonaloilta”.

Nyt ei ainakaan voida väittää, etteikö hallitus saisi tutkittua tieto, mihin suuntaaan yhteiskunta on menossa ja mitä tieteen perusteella pitää päätää.

Se mikä elin 70 miljoonan euron käyttämistä päättää, ei asiakirjoista ilmene. Todennäköisesti hallitus tai sen nimittämä elin päättää.

Sen sijaan on mielenkiintoista, ketkä kuuluvat tilaajaryhmään, joka päättää jälkimmäisen kohdan rahoista, noin 10 miljoona eurosta vuodessa. Nämä rahat ovat käytännössä vain pääministerin näpeissä.

Kummasakin kohdassa päätöksiä tehtäessä vaarana on rajautua henkilöiden koulutustaustan suuntaamiin nökökulmiin, siis juristien, valtiotieteilijöiden ja ekonomien. Tämä on aivan luonnollista hahmottamistapaa. Mutta miten taata yhteiskuntatieteilijöiden tai peräti humanistien näkökulmien esiintulo?

Kokonaisuudessaan hallituksen päätös uudistaa sektoritukimusta esitettyyn suuntaan on onnistunut.  Nähtäväksi jää, miten tieteen argumentointi puree politiikan myllyssä.

maanantai 28. lokakuuta 2013

383. Avaruus uusiksi

Avaruustutkimus on tullut mielenkiintoiseen vaiheeseen, kun yhä monernimpia tutkimusinstumentteja laukaistaan unversumiin tutkimusmatkoille. Euroopan avaruusjäjestö ESA ampuu taivaalle geometrian isän Eukleidesin mukaan nimetyn Euclid-sateliin  vuonna 2020.

Peruskysymyksenä on selvittää, miten avaruus laajenee. Einsteinin oppien mukaaa maalimankaikkeus ei voi iät ja ajat laajeta, vaan yleinen vetovoima alkaa jarrutta ja lopulta vetää  massat kasaan. Maaliiko vielä jatkaisi, että  kasaantumisesta seuraa uusi alkuräjähdys. Mutta kun kiihtyminen ei näytä laantuvan lainkaan.

Tästä syystä on oletettu, että painovoima toimii suurilla etäisyyksiää erilailla kuin aurinkokunnassamme tai on olemassa joku tuntematon enregian laji, joka ylläpitää laajenemista. Tutkijat kutsuvat tätä mustaksi enegiaksi. Kumpaakin oletusta tutkijat pohtivat risiin rastiin. Mustan aineen sanotaan koostuvan fotoneista, jotka pitävät maailamkaikkeutta kasassa.

Odotetaan, mitä oletuksiin Eukleides sanoo vuoden 2020 jälkeen, kun tietoja analysoidaan.


382. Kunnanjohtajien palkkojen sudenkuopat

Aamu-uutisen mukaan kunnanjohtajien  palkat vaihtelvat  5000-15000 euroon, suurimmat isoimmissa kaupungeissa.

Perusteluina suurin palkkoihin pienissä kunnissa on, että näin saadaan kunnajohtaja, joka pystyy panrantamaan kunnan taloudellista tilaa ja ehkä myös palveluja. Raumalla suurta palkaa perusteltiin kunnajohtajan kyvyllä verkottua.

Kun katselee kuunjohtajien uria ja rektytointipolkuja, valtaosa uusista kunnajohtajista näyttää tulevan kuntasektorilta. Yritysjohtajien huippuja ei heidän joukossaan näy, syynä tietenkin pieni palkka.

Houkuttima iso palkka lamamasta nousemiseen ei ole vakuuttava peruste rekrytoida kunnanjohtaja. On kuulutettu moneen kertaan eri yhteyksissä sitoutumisen perään, kuten Oulun "pienipalkainen" kaupunginjohtaja Martti Pennanen  korosti. Nyt vaikeina aikoina nousee keskiöön kunnajohtajan kyky työskennellä valtuston ja kunnahallituksen kanssa ja vastata investointien ja opravtiisen toiminnan tehokkaasta totetuttamisesta. Pelkästään verkottumisella aisoita ei hoideta. Päinvastoin sen liiallisessa harjoittamisessa piile myös omat sudenkuoppansa.

 

381. TV-draama ykköseltä 27.10.2013

Draama Väärät Juuret on vuodelta 2009. Siinä käsittelyn alla on suomalaisen Kuuran suvun koko ydinjoukko. Suvun isä sairastaa  perinnöllistä hermosairautta, tanssitautia kuten äiti totesi.

Kerronta menee juohevasti eteenpäin ja kameratyö on laadukasta, talviset puut on kuvattu jopa loistokkaasti. Juonen iso taite on hyvä ja mahdollisuuksia antava, kun  äidin ja isän pojalle takaamat lainat joutuvat perintään. Tästa esityksen idea alkaa sitten takkuilla. 

Draamaan on ahdettu aineksia liikaa. Se on kuin sekatavarakauppa, josta satunnaien ohikulkija napsii vain heräteostoksia. Olisi pitänyt keskittyä  perheen johonkin osateemaan eikä juoksuttaa koko synkkää  kirjoa haulikkoineen ja tummine vesineen vajaan kaksi tuntisen läpi. Peiniä draaman pätkiä oli siellä täällä osan niistä muuttuessa esityksen lopulla dragikoomisiksi. Lopuksi varoittamatta kaikkien  tilanne muuttuu  aurinkoiseksi. Tähän olotilaan  tulemisen syy jää katsojallle epäselväksi.

Vaikka Litja näyttäytyy vain hetken, hän tekee näytteleijä taas kerran vaikutuksen.


sunnuntai 27. lokakuuta 2013

380. Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia 23.8.2013 lähtee pohjimmiltaan siitä, että maalla on tulevaisuudessa  monella arktisen alueen bisnesalueeella mahdollisuus saada tuotteitaan kaupaksi. Tätä ei ole sanottu suoraan muuta kuin jäänmurtajatekonogian tuotteissa. On puhuttu vain yhteistyöfoorumeista ja niihin osallistumisista.

Srtategiassa tunnustetaan, ettei maa ole arktinen muuta kuin napapiirinsä pohjoispuolelta. Maantieteellinen tosiasia on, että Pohjoisen Jäämeren rantamaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Norja ja Tanska (Grönlanti). Kukin näistä on korkean teknologian maa. Suomi siis joutuu kovaan sarjaan kilpailussa arkitisen alueen teknologiassa. Pitää olla konkreettisia tuoteita eikä koulutusta. Jälkimmäisella ei tehdä bisnestä.

Arktisen alueen mahdollisuudet ovat kuitenkin niin valtavat,että Suomi on tehnyt viisaan valinnan pykiessään markkinoille osallistumalla monen suuntaisiin neuvottelumeknismeihin, joilla tämän alueen tulevaisuutta suunnitellaan ja rahoitusta järjestellään. Suomella on myös todella se etu, että maan kaikki satamat yleensä jäätyävät ja tähän tarvitaan jäämurtakalustoa ja -osaamista. Siinä Suomella on valmis vientituote.

Ottaen huomioon Suomen asema arktisessa alueessa strategia vastaa melko hyvin niitä tasoja ja keinoja, joilla maa voi operoida saadakseen uusia tuotteitaan arktisen alueen hyödyntämiseen. Tästä on hyvä lähteä eteen päin.


379. Kasvatuslaitoksista neuvoloihin - lapisiin kohdistuva väkivalta

Me suomalaiset olemme pitäneet ja pidämme vieläkin itseämme humanistisena kansana. Emme ole uskoneet hallintoterrorismiin ja valtion alistamiseen emmekä näihin millloinkaan syyllistymeemme. Tämä kuva on välittynyt viime aikoihin asti.

Teemu Keskiäsarjan viimeisin kirja Viipuri 1918 toteaa sen, mikä on epävirallisesti tiedetty: Viipurissa teloitettiin 200 täysin syytöntä asukasta keväällä 1918. Muilta osin sisällissodasta ei kannata enää puhua.  Suomalaiset kohtelivat 60-tuhatpäistä punavankilauma julmemmin kuin  neuvostoliittolaiset omia vankejaan. Kasvatuslaitosjärjestelmä on hädin tuskin lähihistoriaa, vaan todellisuutta, koska osa sen mentelmistä käytössä vieläkin. Nyt mediassa esiin tulleet poikakotitapaukset ovat jyrkästi tumittavia, mutta kasvatuslaitosjärjestelmän laajuutta ei vieläkään ole nostettu kokonaisuudessan esille. Kasvatuslaitokseen joutumisella peloittelu oli tavattoman tavallista ja traumatisoivaa sodonjälkeissä pellonraivausmaaseudulla, kotona ja kouluissa. Harva alemman luokan poika ja tyttö välttyi tältä pelottelulta. Se oli lyömäase, jolla sivallettiin heiti kun asiat eivät mennet, kuten auktoriteetti käski. Ehkä sen perintönä on hämmästyttävä tutkimustulos, jonka mukaan  30 prosettia suomalaisista hyväksyy lasten jonkin asteisen ruumillisen kurittamisen. Tämä on pöyristyttävää.

Eikö tässä neuvoloiden maassa saada sanaa nuorille isille ja äideille perille, että henkinen ja fyysinen  väkivata, etenkin lapsi kohtaan, on kiellettyä, tuomittaa, ja moralitonta?

378. Minskin jääkiekon MM-kisat boikottiin

Muiden muassa Suomen Kalervo Kummola ja kanasainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Rene Fasel ovat rivaksasti todistelleet, ettei uheilu ole poliittista ja jääkiekon MM-kisat pidetään Valko-Venäjän Aleksandr Lukasenkan  Minskissa. Maassa, jossa ihmisoikeuksia loukataan.

Väite, ettei urheilu olisi poliittista, on pötyä alusta alkaen. Se oli sitä jo olymialiikkeen alusta lähtien, sillä  amatöörisyys ja palkkoiden vastaanottamiskielto palveli eliittiä. Tällä ajateltiin  suljettavan rahvas pois kilpakentiltä, koska heillä ei ollut varaa kisamatkoihin eikä varusteisiin puhumattakaan harjoitspaikkoihin. Suomi liputti selvästi poliiittista kantaa Tukholman kisojen avajaisissa vuonna 1912 marsimalla oman kytttinsä alla erillään Venäjästä. Mustat nykit nousitvat Meskikon kisoissa vuonna 1968 pystyyn palkintokorokkaella rotusortoa vastaa. Munchenissa terroristit ottivat 11 israelilaista panttivankia. Yhdysvallat bokotoi Moskovan kisoja.

Viime vuosina jääkikko on Suomessa  tuhrinut omaa imogoaan olan takaa. Oli pääsylippujupakka, faninien , pelaajapahoinpitelyt, silmittömät vakivaltatapukset, onfanien tappeluta kadulla, öykkärimäinen johto, asiantutnemattomat seurajohtajat, junioripelaajien kalliit pelimaksut jne. Vanha kaarti jyllää. Jääkeikkoa on perinteisesti hyvin pitkälle leimannut työläistausta. Nyt on ammattova kuilu tämän taustan ja  jääkiekkosatraappien välillä.

Kun on selvää, ettei Itään hahuava SM-liiga Jokereinen ja Kummoloineen  halua boikoda kisoja, urheiluministerin on nuostava esiin ja sanottava ei Suomen osallistumiselle kisoihin. Muutoin menee nurheilun  tuki pois.

Ihmisoikeusaktivisti Olga Karats on oikeassa vaatiessaan boikotia.

lauantai 26. lokakuuta 2013

377. Väkiluku tappiin saakka - raja on omalla takapihalla

Muualla kuin maapallolla elämisestä ihmisellä ei juuri ole kokemuksia. Mutta ihmettelemistä siinäkin riittää. Yksi on eräiden keskeisten luonnon lakien universaliluonne.

Painovoima on yksi selittämötön laki, joka pätee myös ihmisyhteisöihin: vetovoima keskiöön, jossa hallitaan ja tehdään päätöksiä.

Luonto on järjestänyt niin kummalisesti, että on olemassa painovoimalle vastakkainen laki: laajentumisen ja kehittymisen laki rajoihin saakka. Maailmankaikkeus kehittyy ja  laajenee jatkuvasti eikä rajoja näy.

Tätä lakia noudattaen maapallon pinnalle on laajentunut tekniikan jatkuvan kehityksen ansiota jatkuvasti uusia tarkoituksia palveleva digiverkosto, joka mahdollistaa tietojen käytön yksityisen henkilön käyttätymiseen, sanomiseen, kirjoittamisen ja tapoihin saakka. Laajentumisen rajoja ei ole näkyvissä, ja on oletettavissa, että tulevaisuudessa koko ihmiskunnan data on tavalla tai toisella kaikien käytettävissä. Urkimisesta ja vakoilulusta tulee globaali bisnesalue. Rajana on ihmisten aivokapasiteetti.

Laajentumisen laista seuraa ihmismäärän rakettimainen kasvu, mikä Euroopassa purkautuu vaarallisena ihmisvirtana Välimeren yli kohti Italiaa ja Kreikkaa. Saman lain mukaan raaka-aineiden kulutus, energian tarve ja saastuminen  kasvavat kiihtyvästi. Näissä raja on näkyvissä, mutta laajentymisen laki vetää muutoksen tappiin saakka. Silloin kun raja on omalla pihalla, ahneuden raja on saavutettu eivätkä taka-askeleet auta.

Hyvissä ajoin ennen tappiin kulkemista ainut tapa pelastaa tilanteemme on saada maailmanlaajuisesti keskeiset laajentumisprosessit hallintaan. Tämä  ei ole täsä vaiheessa toivon tehtävä, mutta vaikea.  

376. Kirja-alan toimintalogistiikka ja kotinaiset

Mitä yhtäläisyyttä on kääntäjä Stefan Mosterin ja ekonomisti Juhnna Vartiaisen välillä. Yhtäkkkiä ajateltuna ei mitään muuta kuin älymystöön kuuluminen. Kyllä yhtäläisyys löytyy, kun kuuntelee tarkasti Mosteria kirjapäivillä. Molemmat kannattavat suurta tarjontaa taludellisuuden lisäämisessä, Moster mikro- ja Vartiainen markotaloudessa.

Kirja-alalla ylitarjontaa on ollut jo pitkään. Se on olennainen osa toimialan logistiikkaa. Pelkistäen sanoen pitää olla voiton saamiseksi 100 uutuutta, joista yksi myy.

Nyt Suomessa on poistunut työelämästä vuoden aikana 60 tuhatta nuorta koulutettua naista. Samalla kiristetään kotihoidon tukien saamista, minkä yhtenä tavoitteena on saada nämä naiset töihin. 

Ettei vain taustalla olisi kirja-alan mallin soveltaminen:  pitää työntää työhön sata nuorta koulutettua naista. joista yksi saa  työpaikan.

On myönnettävä, että maassa on 150 tuhatta pätevää ja työhaluista ihmistä työttöminä ja että Vartiaisen oppi lisätä työvoiman tarjontaa, vaikuttaa elvyttävästi talouteen pitkällä aikavälillä. Onglema on se, että työtön ei välitä pitkän aikavälin suunnitelmista, vaan  hän haluaa tarttua päivän tilaisuuteen, jos sellainen tulee. Kirja-alallla tilaisuuteen voi tarttua milloin vain, menemällä kirjakauppaan ostamaan kirjaa.

375. Johdon ylisuuret palkat on väärinkäsitys

Jos olisi maan pinnasta korkealle noussut ulkopuolinen tarkkailija, hän huomauttaisi, että Suomen eliittijohdon ja työläisen  mykistävät palkkaeot ovat väärinkäsitystä. Professori Hankkenilta sanoi Yle Fem-kanavalla toissapäivänä huippujohtajilla olevan markkinat. Hän lisäsi vielä, että on vähän ihmisiä, jotka hallitsevat bisnestä, sen logistiikkaa ja markkinoita. Tarjonta on niukka ja siksi palkat ovat suurehkoja, hän lopetti hymy huulilla.

Ulkopuolinen tarkkailija kuitenin vastaa professorille viittamalla tutkimuksiin, joissa osoitetaan, että johtaja voi vaikuttaa yrityksen tulokseen 15 prosentin osuudella. Joissain yhtiöissä ei juuri lainkaa, kuten eläkeyhtiöissä.

Hyvin mestyvässä yrityksessä on aina politiikat ja niistä johdetut toimenpiteet. Politiikkkaa ei kuitenka ole olemassa ilman toimenpiteitä.

Johdon ylisuurissa palkoissa ja palkkioissa näyttää siltä, että palkojen korottamisen  toimenpiteet ovat syntyneet tyhjastä. Valtiovarainministeri vetosi tänään tv:n Ykkösaamussa, että johtajat tyytyisivät 20-euron linjaan. Jos näin käy, se olisi teko, jolla ulkopuolisen tarkkaijian esittämä väärinkäsitys oikaistaan.

perjantai 25. lokakuuta 2013

374. Iltalypsyt bettina-linjalle

Kun vienti ei kerran vedä, kannattaa katsoa tv-ruutuun. Se paljastaa armotta meistä ritisuomalaisista jotain tärkeää kestävyysvajeeseen liittyvää.

Torstai 24.10 oli hvvä päivä tehdä vertailuja peräjälkeen tulleista Yle Femman  Obs Debatt-keskustelusta ja Ylen TV 1:n A- talkista.

Aiheet ja vetäjät  tässä yhteydessä voidaasn jäättää  taustalle. Sen sijaan on mielenkiintoista tarkastella   keskustelujen luonnetta ja osallistujen sosaalista joustavuutta ja tilanteeseen tarttumista. Debatt soljui mielipiteistä ja vasta-argumenteista toisen luontevasti. Näkökulmat vaihtuivat keveästi aiheessa pysyen. Vetäjä vain tarkkaili tilannetta antaen ajatusten kulkea. Sen sijaan A-talkissa vetäjän rooli oli Debattiin verrattuna autoritäärisempi. Hän ohjasi, keskeytti, ja toi omia mielipieteitään yllykkeiksi keskusteluun.

Ohjelmien erilainen tunnelma ei ole vetäjien syytä tai ansiota. He olivat kummasakin keskustelussa genressään hyviä. Kyse on suomen-ruotsalaisten  avoivemmesta ja sosiaalisesti sallivavammasta kulttuurista verrattuna suomalaisten tapoin. Siinä luotetaan keskutelun kantavuuteen ilman määräilyä. Ruotsin vientitelooisuuden menestyminen puhuu tämän kulttuurin puolesta.

Ne, jotka valittavat Fem-kanavan maksavan Suomelle aivan liikaa, saavat kyllä omansa takaisin, jos vaivautuvat katselemaan kanavaa. Sieltä oppi keiltä ja kultuuria.

Mihin me tarvitsemme Yle-puheen iltalypsyjä.  Tuottajaa sanoo, että sillä on paljon kuuntelijoita. Sitä suuremmalla syyllä tällaiset sisu-takamaa-kulttuuria vahvistavat massoja vetävät ohjelmat tulisi kääntää bettina-bettina-linjalle. Ei bettinoista kaikkea onnea tule, mutta suunta on oikea.



373. Ulkoistetaan viennin markkinointi naapuriin

Ylen TV 2:n docventures Herra Siegelin perheen ökymaailmalla on yhtymäkohtia hyvinvointivaltioomme. Siegelin lailla meillä on luksustalo ja reittarit ovella. Siegel möi talonsa kilpailijalle.

Suomessa tämä ei käy, vaan  meidän on luotettava siiihen, että vientituotteemme alkavat käydä kaupaksi. Olisi kummallista, jos globaaleilla markkinoilla ei  löydy kohteita, joissa suomalaiset tuotteet eivät kävisi kaupaksi. Ruotsi on markkinoinnin ja mainonnan mestari. Tämä on perua Ruotsin monisatavuotisesta historiasta, jossa ryöstäminen vähitellen muuttui intelligentisaa vaativaksi kaupankäynniksi.

Viro on lähellä meitä ja siellä on vallassa innokas ja pystyvä sukupolvi, joka osaa ja tietää miten maata viedään eteen päin. Kaikkia Viron valintoja  ei tarvitse hyväksyä, mutta esimerkiksi ict:n alkeiden opettaminen peruskoulussa on hyvin kannatetava myös Suomessa.

Miksei Suomi voisi ulkoistaa vientinsä markkinointia idearikkaaseen Viroon. Maahan ei ole edes kilpailija tärkeillä vientialoillamme.

tiistai 22. lokakuuta 2013

372. Olemmeko maailmankaupan ja työelämän introverttejä

Suomen vientiä vaivaa anemisuus ja työelämää introverttius.

Suomi on useaan kertaan peräkkäin rankattu yhteiskunnan toimivuusmittareilla maailman kärkisijoille. Suomi on luotettava, yhteiskunta toimii, luontoa vaalitaan ja oikesvaltioperiaate toteuttu. On jopa loistava koulusjärjestelmä ja ihmiset koulutettuja, ahkeriakin. Infrastruktuuri on kohtuullista parempi. Metsä-, bio-, kaivannais- ja luontoraakaainetta riittää.

Eilen Ylen TV 1:n MOT-ohjelmassa käsitetliin Suomen kilpailukykyä. Siinä hyvin perustein kyseenalaistettiin Kataisen käyrästö kilpailukyvyn muutoksia vv. 2005-2012. Jättämämällä tilastokikkailu siivuun, se on silti epäkurantti köyrästö. Se kuvaa muutosta koko kansantalaouden tasolla, mutta enenkaikkea se ei kuvaa
yritysten kilpailukykytassoa. Tämä on tärkeä havainto.

Kun katsoaan kilpailukykytasoa, lähinnä teollisuuden  työtunnin hintaa, olemme kilpailukyvyssä edellä Sakasaa ja  tasoissa Ruotsin kanssa. Ohjelmassa Aalto-yliopiston professori  P. Haaparanta  ihmetteli, miten Suomessa on niin pienet tulot henkilöä koti verokkimaihin verrattuna ottaen huomioon Suomen perusinfran, raaka-ainet ja väestön ja viennin laadun. Misä on vika, kun laadukkasta viennisä ei tule tuloja. On myös kummallista, että Suomesta on kadonnut vuodessa noin 60 tuhtta 20-30 vuotaista naista pois työelämästä.

Olemmeko maailmankaupan ja  työelämän introvertteja? Heijastuuvatko kymmenet sodat ja pitkässä  karuudessa muhineet mielialageenimme käytökseemme niin, että meille on vaikeaa pitää palopuheita tuoteidemme erinomaisuudesta, vaan tyydymme myymään ujosti tuotteet liian halvalla? Emmekö uskalla nostaa itseäme esille oikeissa tilanteissa?

maanantai 21. lokakuuta 2013

371. Moitteita tv-kanaville

Juhlallisesti sanottuna Ylen tv-kanavat ovat kansan  kanavia. Mutta ei Ylen tarvitse kansaa miellyttää lähettämällä päivittäisiä uutisvuoto-löpinöitä ja kantikasta draama. Toki on myönnettävä, että Ylessä on paljon hyvää muiden muassa viikonvaihteen uudistettu urheilulähetystarjonta, jossa eri pallolajit saavat ruutuaikaa, docventure-ohjelma sekä nuorille suunnatut dokkarit.

Ylen tarjontaa on arvoita myös siitä löhtökohdasta, että  maassa näkyy kymmenkunta muuta ilmaiskanavaa, jotka lähettävät laidasta laitaan ohjelmia, myös ylen lähettämiä  tusinaohjelmia. Muissa pohjoismaissa draamaohjelmat ja jännityssarjat ovat nousseet kukoistukseen. Näin ei ole Suomessa käynyt.

Onkohan Ylessä vakavasti harkittu luopumista muiden maksuttomien kanavien kaltaisista huvitusohjelmista ja keskittymistä näiden sijaan dokumetteihin ja laatudraamaan ja -sarjoihin? Ruotsalais-tanskalisyhteistyönä tuotettu Silta-sarjajännäri on hvyä esimerkki laatutyöstä. Estääkö Yleä uudelleen suuntaamasta resurssejaan pois mukavuusalueeltaan kytkökset tuttuihin tuottajayhteisöihin? 

370. Ihmissuhdejohtaminen ja office on tarkoitettu keskiluokalle

Työelämässä ihmiset kyllästymiseen saakka korostetavat  ihmissuhde- ja vuorovaikuttustaitojen merkitystä hyvälle johtamiselle. Pitää ymmärtää, joustaa ja olla sopivasti päämäätietoinen. Tuttua puhetta. Siitä on tullut vähitellen johtamisen  paradigma.

Johtaminen voi tällä ymmärtämysmetodilla mennä metsään. Yrityksessä ollaan viihtyvinään hvvin. Millaisessa yrityksesä todella voidaan hyvin? Asialla onkin kääntöpuolensa.

Yhteisoä voi johtaa tuloksellisesti ottamatta henkilöstöä huomioon lainkaan. Tällöin johtaja tai johtoryhmä analysoi intohimoisesti yhteisön toimintaympistöä ja miten yhteisö vastaa tuotetillaan kysyntään. Tottakai johtajalalla pitää olla keinonsa lanseerata ajatuksesna toiminnaksi, muttei hänellä tässä välttämättä ihmisshdetaitoja vaadita. Tällainen johtaja ei ole minä-minä-johtaja eikä hämellä ole mielipiteitä, vaan mielipiteet tulevat yritiystoiminnan haasteista ja vaatimuksista. Näin johti Uolivi Raade Neste Oy:tä ja näin johtaa Rafael Benitez FC Napolia. Sellaiessa yrityksessä viihdytään, joka menestyy.

Apple toi  linnunpönttökoneet markkinoille 1980-luvun alussa. Käyttäjäliittymä hiirineen ja vetovalikkoineen oli vallakumouksellinen ja käyttö hämmästyttävän  helppoa verratuna IBM-laitteisiin. Applen ohjelma, jossa yhdistyvät saumattomasti teksinkäsittely, rakennepiirustus ja piirtäminen, on edeellekin ylivoimasisen helppoa verrattuna Microsoftin officeen.

Applen helppous kärsi tilapäisen tappion Microsoftin saadessa monopoliaseman. Mutta mitä tapahtuikaan? Applen helppus siirtyi kännyköhin. Tämän sai aikaan järkkymätön ihmissuhdetraumaattinen henkilö Steven Jobs. Täällä Suomessa puolestaan ei analysoitu toimintaympäristöä. Mielipiteitä kyllä esitettiin. Valtion hallinnossa jyskytetään officella päivästä päivään paremman perään ksysymättä.

Joskus tekisi mieli uskoa, että ihmissuhdejohtaminen ja office on tarkoitettu keskiluokalle.  





369 Kuntauudistus yksityistämisen keinona - Obamacare

Viimeisimpien mediatietojen mukaan Yhdysvaltain politiikassa rajat jyrkkenevät republikaanien ja demokraattien  välilllä. Äärioikeisto vastustaa Obmamacarea kaikin keinoin maan kongressissa kiristämällä demokraatteja budjetilla ja lainakaton nostamisella. Se että kaikki keinot on otettu käytöön, käy ilmi Tea Partyn nokkamiehen Ted Cruz  lausunnoista (http://blogit.demari.fi/collanus/2013/10/19/usa-seuraavan-valtiollisen-kapinan-valmistelua-paiva-2/). Curz vaati Obaman eroa ja sairasvakuutusjärjestelmän hylkäämisä. Muiden muassa Lännen bloggari kirjoittaa Cruzin olevan republikaanien seuraava presidenttiehdokas vuonna 2016.

Paradoksaalista on, että viimeisimpinä keinoina sosiaalivakuutusjärjestelmän tyrmäämisessä republikaanit näyttävät käyttävän tietojärjelmien toimimattomuutta. Tämä on mahdollista siksi, että vakuutusjärjestelmän tietotekniikka on ulkoistettu republikaanivaltaisille yksityisille ict-yrityksille (lännen bloggari). On vaikeaa sanoa, miten tehokkasti ja jäjestelmällisesti tämä on organisoitu, mutta tosiasia on ,että Obamacaren tietojäjestelmissä vallitsee nyt kaaos.

Suomen ei kannata tästä oppia ottaa, mutta julkihallinon tietojärjestelmien suunnittelijoiden ja toteuttajien kannataisi kuitenkin käydä Kanadassa ja Kalifornisassa. Sieltä selviäsi muiden muassa taas kerran se, että ict-järjestelmät vaativat ennen käyttöönottoa perusteellisen testauksen.

Toiseen eri kategoriaan Suomeen liittyvä näkökulma tulee väistämtää mieleen uudistuksien hidastamisesta ict-järjestelmillä jarruttamalla. On pakko kysyä, edistääkö kokoomus tietoisesti  kuntauudistuksen hoipertelulla yksitysten firmojen tuloa sosiaali- ja tervesyalan markkinoille.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

368. Rengasräjähdys ja moottoritie

On jo vuosikymmeniä siitä, kun pitkälle matkalle lähdettäessä pidettiin varmana renkaan puhkeamista. Nyt ei kukaan odota renkaan räjähtävän puhumattakaan, että olisi tarkistanut vararenkaan ilman paineen. Ihmiset pitävät aivan aiheesta uuden teknologian renkaita luotettavina matkakumppaneina.

Ilma oli niin ilkeä, kuin vain voi olla syksyllä. Tuuli, ja tie kiukutteli. Se ei tiennyt oliko se jäässä vai ei. Autossa oli 130 kilometriä tunnissa nopeutta. Moottoritie oli  rekkoja täynnä menossa purkamaan lastejaan sinne tänne. Muutamassa sekunnissa alkoi kuulua nopea tahtista pussuttavaa ääntä. Pari sekuntia vain  ihmettelin. Sitten pysähdyin hitaasti tien reunaan rekkojen ilmavirran  huuhdellessa kasvojani. Oikea takarengas lösötti kasassa.  Ei puhettakaan huoltoasemasta. Tuuli iski rajasti kaljuuni ja repi paitaa päältäni. Oli tuulta ja kylmä kuin helvetissä.

Toinnuin. Avasin takaluukun ja heittelin tavarat takapenkille. Löysin takaboksista takin, käsineet ja pipon.  Olin jo pitkään kironnut mahdollisimman sivistyneesti poikaani, kun hän oli jättänyt kaikki työkalut hujan hajan takakontin pohjalle tunkki päällimäisenä. Nyt kiittelin viisasta poikaani. Avain oli oikea. Poika oli pannut ruuvit niin kireälle, että piti jalalla ponnista avainta. Vaihdoin välillä jalkaa. Koska rengas oli litteänä alla auton, oikeanpuolinen perä oli lähes asfaltissa kiinni. Ruuvitunkin vääntäminen otti voimille, henkästytti, piti välillä levätä. Mihinkä voimat ovat kodonneet, ihmetelin katkerasti itselleni?

Yhden asian olin tässä tohinassa unohtanut kokonaan. Missä on varapyörä, onko sitä ollenkaan. Ei se ainakaa takaboksissa ole. Revin kiihtyneenä boksin mattaoa irti. Sillä se pyörä oli, mutta onpa pieni. Heti kun pompautin sillä asfaltin pintaa huomasin siinä ainakin jonkin verran painetta olevan.

Loppu sujuikin hyvin. Kevyt varapyörä oli helppo asentaa. Ruuvit väänsin niin tiukalle kun pystyin. Tunkki oli helppo laskea alaspäin. Syke alkoi laskea.

Itse opin tästä sen, että heti kun kuuluu jotain ylimääräistä, pysäytän auton. Lupaan itseslleni tarkistaa aina kun lähen pidemmälle matkalle, onko vararengasta ja mikä on ilmapaine. Tunkki, sen asentaminen ja sen väännin pitää olla tallella ja kunnossa. Voimaakin pitäisi olla. Saa nähdä, kuinka kauan muistan tämän.

367. Toimeenpanovalta ja lainkäyttövalta meni sekaisin

Hautalan tapaus on saanut kummallisia piirteitä. Sarasvuo kysyi painokkaasti 18.10.2013 TV 4:n ohjelmassaan Hautalalta, miksi hän erosi. Ei olisi tarvinnut erota, koska osakeyhtiölaki sanoo niin ja niin, korosti Sarasvuo. Samaa hoki Isokallio TY 1:n Jälkiviisaissa 19.10.2013. Ohjelmissa ei puhuttu sanaakaan poliitikko Hautalan puuttumisesta oikeudelliseen prosessiin. Ainoastaan eräs kokoomuslainen Ben on tuonut esille tässä yhteydessä vallan kolmiojaon.

On jokin aikaa, kun itse joudun puuttumaan tuomioistuimen toimintaan. Se oli lähes toimintakyvttömässä tilassa. Johtamista ei ollut tai jos sitä oli, se oli väärässä paikssa rautakäsisihteerillä. Tuomarit käviävät useaan kertaan luonani ministeriössä valittamassa tilannetta. Haastattelin jokaisen henkilön. Pohjavirroista löytyi vaikeasti korjattavia ikävyyksiä. Ne riipaisivat niin syvältä joidenkin sielua, että arpia jäi.

Tätä sumaa purettaessa  kukaan ei silloin ajatellut minun puuttuvan ministeriön edustajana tuomioistuimen toimintaan, vaikka puutuin. Sisältä päin katsottuna olin vain asiantuntija.

Mutta miltä tilanne näytti ulospäin? Kyllä siinä toimeenpanovalta ja lainkäyttövalta meni sekaisin.


lauantai 19. lokakuuta 2013

366. YLE oli ajamassa Koplaus Juhantoloa ulos

Iltalehden 19.10.2013 Tausta ja Tekijät-liitteessä ole herätetty henkiin Juhantalon koplausjutun.

Kesällä 1992 julkisuus kävi kiivaana Juhantalon ympärillä. Kesä oli lämmin ja Esplanadanin puisto hehkui odottavasti.

Istuin työhuoneessani vasta päätä Ateuneumista valiton lainaamia arvotaluja. Yksi tauluista oli kadonnut epämääräisellä tavalla, mistä minua aluksi epäiltiin. Olinhan heti virkaan tultuani ihmetellyt seinässä tuijotava tyhjää naulaa. Syyllisyttäni talouspäällikön silmissä lisäsi vieleä se, että olin tuonut oman tauluni mukanani
Se oli nojallaan seinän vieressä. Tauluni oli aina seurannut minua siirtyessäni uuteen virkaan. Se oli minun kaverini.

Minua ja kaveriani häirittiin yhtäkkiä käytävältä kuuluvalla kolistelulla ja äänekkkäillä  huudahduksilla. Ovi tempaistiin pienimmällä määrällä kohteliaisuutta auki. Olin äimän käkenä epämääräisestä joukkiosta, joka pyrähti eteeni. Jollakin oli korkea teline kädessään.

Sitten tunnistun toimitaja Ari Korvolan, joka hätäiseati telvisiosta tututtu ystävälliseksi tarkoitettu hymy huulilaan kertoi tulevansa haastattelemaan minua Juhantalon kysymyksestä ajakohtaiseen televisioohjelmaan. Miksi, kysin? Muut virkamiehet olivat kuulema kieltäytytneet.

En ehtinyt olkapäällä olevaa solmiotani  suoristaa Korvolan kysyessä: Mitkä ovat keskeisimmät ministeriöt. Luettelin ne ulkomuistista:  valtiovarainministeriö, kauppa-ja teollisuusmisteriö sosiaali-ja teveysmimisteriö ja opetusministeriö. Se  kelpasi. Lopuksi Korvola kysyi, mitä mieltä olen Juhantalosta. Hämmästyin. Koska olin juuri konsultoinut kauppa-ja  teollisuusministeriötä, tunsin asiat. Vastasin, että Juhantalo on pätevä ministeri. Haastattelu päätyi tähän. Mitä YLE ajoi takaa?


364. Järkyttäviä eroja sähkön siirtohinnoissa

Ei maalla asuminen ole niin halpaa kuin julkisuudessa puhutaan. Tietenkin asunnot ovat kalliita, jos niitä verrataan pääkaupunkiseutuun. Mutta on sähkössäkin eroja. Hämeenlinnan seudulla Vattenfallin siirtohinta on 7,12 sent/kWh ja Vantaalla 5,00 sent/kWh. Ero on noin 50 prosenttia.  Kanattaa huomata myös, että sähkön siirto maksaa suunnilleen saman kuin itse energia. Siirtoa ei voi kilpailuttaa.

Kokemukseen perustuen voin sanoa, että suuri osa halvan sähkön etsijistä pitää energiamarkkinaviraston sivuja luotettavana lähteennä.

Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen, sillä

*sivu ole ole ajantasalla, koska yhtiöt ilmoittvat sinne hintansa vaihtelevalla viiveellä, jos ollenkaan

*sinne ilmoitetun määräaikaisen sopimuksen alkamis- ja päättymispäivämäärät puutuvat

*sieltä puuttuvat lyhyt kestoiset tosi edulliset kmpanjat.

Lukuisten yhteydenottojen perusteellla voi sanoa, ihmiset luulevat, että energiamarkkinaviraston viralliselta sivulta löytyvän edullisimman kulloinenkin sähkön hinnan. Siksi toivon, että sivulle lisätään tekstiä, josta käy ilmi, miten sivun hinnat määräytyvät. Tämä on tärkeää, sillä kasvava joukko aktiivisia kotitaluksia etsii virheellisesti halvimman sähkön juuri sieltä. Heidä pitäisi tietää, mitä epäkohtia EVM:n sivuissa on ja hyödyntää aitoja sähkön kilpailutamispalveluja eikä energiamarkkinavirasoton sivuja puhumattakaan sähköyhtiöiden omia kilpailuttamismainoksia googlen sivuilla.

363. Peto nurkassa

Katselin sitä kaukaa. Luontoni ei antanut periksi menna lähemmäksi. Muut kävelivät sen ohi välinpitämättömästi, kuin minun arkuutta säälien. Vähitellen uskalsin mennä sen viereen. Lopulta rohkenin sen sileää mustuutta silittää.

Kun lopulta  otus tuotiin kotiini, se oli monta viikkoa ääneti.

Kun olin tarpeeksi rohkeutta kerännyt, ja sitä sitten kosketin, se vingahteli kuin sata porsasta hädissään. Tajusin puolen vuoden päästä, että se vain sivaltelee kidastaan erillaisia  kirkaisuja siihen kajotessani. Kuukausien päästä naapurit alkoivat soimata minua otuksensi siivottomasta äänelystä ja jyrkistä kiljahduksista.

Vaimo pakotti lopulta viemään otuksen mökille maan rauhaan. Mutta aina kun tulin kamarista tupaan, se istui mustana nurkassa kita auki minua odottamassa. Sama tuijotus jatkui kiivetessänä rantatöyräältä tuvan lämpöön.

Vuosien päästä ymmärsin, etten pysty sitä milloinkaan taltuttamaan, sillä kun oli juuri saamaisillani sen yhden tempun aisoihin, se välinpitämtömänä, aivan kuin minua ei olisi olemassakaan, viskasi eteeini uuden arvoituksen. Minulle piano ole sellainen otus.


perjantai 18. lokakuuta 2013

362. Poliittinen ohjaus ja sattuma

Moni sanoo, että häntä on ohjannut elämässä sattumat. Tämä voi olla subjektiivisesti totta, mutta todellisuudessa hän on altistanut itsensä lukuislle tapahtumille, joista hän on suotuisat käyttänyt hyväkseen ja epäsuotuisat hylännyt.Todennäköisesti hänelle tapahtuu fifty-fifty kumpaakin tapahtumia, joten hänllä on sadasta tapahtumasta 50 hyvää tapahtumaa, joista valita.

Poliittinen ja  yhteiskunaallinen ohjaus ei mene näin. Mäntsälän kapina kukistettiin. Sattuma. Jatkosodassa Visurin mukaan Viipurin huono sää oli vaikuttamassa Suomen selviytymiseen. Sattuma. Kekkonen valittiin ydellä äänellä presidintiksi. Sattuma. ´jne.

Poliittisen ohjauksen alueeksi jää se, minkä ulkopuoliset  käännepisteet sille rajaavat ja sallivat. Yksilön ja valtion ero tässä tilanteessa on se, että yksilön aikajänne on päivissä ja valtion vuosissa. Koska yksilön kokemus ja äänestäminen määrittävät valtion poliittiset elimet ja koska yksilön tempo on lyhyempi kuin valtion, valtiota ohjataan poliittisesti näinnäisen  loogisesti. Todellisuudessa pitkällä aikaväliilää poliittinen ohjaus on täyttä determinismiä, kohtalon uskoa.


361. Suomen neljäs kriisi

VilleNiinistö toisti useaan kertaan uuden ministerin valinnan yhteydessä, että minsteriksi valitaan henkilö, joka ajaa hallituksessa kestävän kehitykssen toimenpiteitä. Niin kyllä sanovat ajavansa etujaan myös hallituskumppanit kristilliset ja vasemmistoliito.

Katainen on useaan kertaan toistanut, että hallituksen pitää ajaa koko maan etua tai annakin olla yhtenäisesti suurten linjausten takana. Tämä näyttää olevan mahdontonta nykyisessä koalitiossa. Syynä moneen suuntaan tempoiluun on tietenkin maan  monipuoleujärjestelmä, jonka seurauksena syntyy monen kirjavia hallituksia.

Muiden muassa Jutta Urpilainen totesi 18.10.2013 TV 3:n uutisissa maassa olevan nyt  samanaikaisesti kolme kriisiä: maailamtalouden yleinen taantuma, julkisen talouden kestävyysvaje ja teollisuuuden rakennemuutos. Näin varmaan onkin.

Mutta hän unohti kevään 2011 hallitusneuvottelut, joiden tuloskena syntyi sikspäkki. Tällöin oli tiedossa mainitut kolme kriisiä. Neljännen kriisin alkutahdit luotiin tällöin, kun sikspäkki aloitti toimintansa. Tämä oli monipuoluejärjestelmän emämunaus. Puolustukseksi voidaan sanoa, ettei ollut muuta mahdollisuutta.


360. Onneksi olkoon HS ja Pekka Haavisto

Onneksi olkoon Helsingin Sanomille 16.10.2013 omistajaohjausta käsittelevästä pääkirjoitukseta. Aiheesta kiinnnostuneen kanattaa panna artikkeli talteen. Hallinnon hidasliikeisyys pursuilee jutusta kautta linjan. Maan hallituksilta kesti 15 vuotta irroittaa omalle ministerille omistaja ja erilleen sääntelijästä. Se oli suuri periaattelinen operaatio. Siksi omistajaohjausministerin posti on myös niin tuskainen. Onnea myös Pekka Haavistolle.

Omistajan eriyttämistä sääntelijästä voidaan verrata vaikeudeltaan kuntauudistukseen. Valtio sääntelee ja rahoittaa  kuntia, jotka puolestaan vastaavat hyvinvointipalvelujen tuottamisesta.

Nyt epäkohtina on kansalaisten eriarvoisuus palvelujen saamisessa ja eri suuruiset veroäyrit eri kunnissa. Muut epäkohdat ovat toisarvoisia.

Joku voi kysyä, mitä sitten. Onhan maita, joiden eri osat ovat tyystin erilaisten palvelujen ja vallan varassa.

Suomessa kuitenkin pieni maa ja siksi lain mukaan kansalaisten pitää saada maan jokaisessa kolkassa samankaltaiset palvelut. Hehän itse maksava ne.

tiistai 15. lokakuuta 2013

359. Vanhusten päävammat

Kokoomus siirtää julkisia varoja yksityisektorin pyöritettäväksi. Tämä näkyy muiden muassa  ulkopuolisten palvelujen käytön lisäämisenä noin 10 miljardiin euroon. Tällaisten manööverien kohteina ovat olleet muiden muassa katsastus, rakennushallitus, lääkinöhallitus, valtion tietokonekeskus, asuntohallitus, terveydenhoito ja sosiaalitoimi.

Pääagrumetti on ollut, että yksityinen hoitaa tehokkammin tehtäviä  kuin  julkinen sektori. Tästä ei kuitenkan ole mitään yleispätevää tutkimusta. On vain poliitttinen tendenssi. Itsekin olen osa syyllinen tähän pyrkimyksen, kun olin kyllästynyt 1980-luvun vuosikymmeniä muuttumattomana pysyneeseen hallintoon ja sen silloin kokemaani koeiston  armottomaan jäykkytteen Kirjoitin siitä kirjan, jota jaettiin laajasti johtohenkilöille. Lipposen hallitukset veivät asia eteen päin. 

Erityisesti minua  korpeaa terveydenhoidon  umpisolmu ja vanhushuolto. Molemmista minulla on henkilökohtaista ajantasaista kokemusta. Vaikka on omalääkäri, hänelle ei hevin pääse. Soittamalla sairaanhoitaja vain pyytää lääkäriä kirjoittamaan sähköiselle reseptille lääkkeitä. Sekin on hyvä.

Isäni pompottelu ja siirtely Helsingin kaupungin eri laitospaikkoihin oli  sellaista, mistä en toivo kenenkään näkevän edes unta.. Lukuisat isän  kaatuilut  kotonaan olivat järkyttäviä päävammoineen. Sosiaalitoimen tarkastajien käynti paikaan päällä vahvisti vain koneiston käsitystä isän selviämisestä kotonaan, kunhan tilaa raivattiin esteettömäksi poistamalla pylväitä, jne. Laitoshoitoon päästyään hänet unohdettiin kerran erään päivystyksen huoneeseen moneksi päiväksi. Hän, selvä järkinen mies, ei tiennyt missä päin kaupunkia hän kulloinkin oli.

Olen hyvin pessimistinen. Päättäjät ovat irtautuneet arjesta ja tavallisesta kansasta. He veittävät aikaansa kaltaistensa seurassa, musta auto vie ja tuo, ratikan hien touksu on vierasta.  Ne jotka valitaan uusina, ovat jo valmiiksi nousseet rahvaan yläpuolelle, sillä muutoin heitä ei valita. Tätä noidankehää ei katkaista muutoin kuin arpomalla edutastajat. Ja tätä ei tehdä milloinkaan. 


maanantai 14. lokakuuta 2013

358. Neuvostoliittolaista kurikulttuuria ei huuhdella viikossa pois

Käydessäni 2000-luvulla kertomassa Suomen julkisen sektorin kehitysnäkymistä Viron eliitille tunnelmassa oli jotain pelottavaa. Se ei johtunut kurjasta laivamatkasta, vaan sävystä, jolla johtohenkilöt suhtautuvat maan kehittämiseen ja tulevaisuuteen. Oli päätä kylmäävää huomata, miten he aikoivat viedä nousevaa Viroa eteen päin keskiluokan ja köyhälistön unohtaen. Päämäänä oli  rakentaa maasta pikku yhdysvalaat: verot ja sosiaaliturva alas ja kunkin oma vastuun korostaminen äärimilleen elämästään.

Menessäni järjestäjien kanssa torilla syömään kohtasin maan valtiovarainministerin Siim Kallasin. Ilma oli kolea ja lokit kirkuivat. Keskustelun päätteksi minulle tuli sellainen olotila, että hyppäsin taksiin  ja suuntasin  satamaan.

Illalla a-studiossa  oli kuvaava esimerkki siitä, mitä Viron virkamiehet ajattelevat ja miten he  toimivat. EU-rahoilla rakennetun vankilan avajaisissa ensimäisenä näytettiin yleisölle ja vangeille videopätkä, miten vankilamellakkaa torjutaan. Sama kuin ekaluokkalaisille lyötäisiin heti arestivihko käteen. Suomi on vuosi kymmeniä edellä. Virolaisten eduksi on sanottava, ettei neuvostoliittolaista kurikulttuuria huuhdota viikossa pois.





 

357. Olmemmeko muka kauniita

Kauneus on katsojan silmässä. Kuka se sinne toi? Kauneustutkijoiden mukaan valta. Valkoihoiset lähtivät takin liehuen Euroopasta ryöstöretkilleen kaikkin suuntiin 1600-luvulla. Valkoihoisesta ihmisesta tuli tavoiteltu ihanne. Nyt miljoonat kiinalaiset pidentävät jalkojaan ja kasvonpiirteitään läsimaisiksi leikkauksilla. No mitä sitten, se on heidän asiansa.

Mutta jatkoa seuraa. Valkoinen iho otti  mainonnan valtikseen. Se määrittää mitä me tarvitsemme ja mikä on kaunista.Osa siiitä liitetelee ailahtelujen maailmassa pitäen mustaa vaateasua noin kymmenen vuoden välein huippu muotina.  Mainosmies  kyllä puolustautuu sanomalla, että mainostaminen on kuluttajan palvelua. Näin varmaan on. Mutta se on myös harhaanjohtamista. Eräs mainos julistaa  luonnon ravinteestaan, että tuotteen aineosilla on tutkituttu teho niveliin jne. Puppua. Missä ovat tukimukset ja kuinka suurilla ainemäärillä?

Purkin luonnon ravinteista voin ohittaa, mutta kun  lehden mainoksessa sanotaan minulla olevan virtsaamisvaikeuksia, jään miettimään. Uskon kuitenkin  vanhan miehen neuvoon. Iän mukaan kaari lyhenee. Samalla minulle myös valkenee, etten sairasta silmien kuivumista, kaljuuntumista, ylipainoa, sarkopeniaa, vanhentumista enkä liiallista kolesteroolia, vaikka monet lääkärit ja mainokset sanovat niin. Minulla näitä kaljuuntumisia on, muttei sariauksia.

Niin se kauneus. Meidän lastenlapsemme ovat vaarassa. Yhdysvalloissa, jossa valta on, syntyy joka päivä ei-valkoisia enempi kuin valkoisia. Jonain päivänä valkoinen ihon väri menttää hohtonsa.








sunnuntai 13. lokakuuta 2013

356. Yhteiskunta on hyvä kumppani

Yteiskunta on hvvä kumppani. Se on vilkas ja elävä.  Toisinaan se pitkään jököttää paikallaan eikä huoli edistyken viittaa ylleen, tosinaan se käy kiivaana.

Viime aikoina se on  yhden seikan uhontanut, tai sen kansalaiset ovat muistinsa asialta sulkeneet. 1980-luvulla oli maan tapa nousta pystyyn huutamaan kovempien ragaistusten puolesta törkeän rikoksen tapahduttua. Jammu namusetä sai ansionsa mukaan  iänkaikkisen elinkautisen ja kuoli suljetussa hoitolassa.

Vankiluku on hyvä mittari kuvamaan rangaistuskäytäntöjä. Suomen vankimäärä oli 1970-luvuvulla jopa 7500. Rangaistuskäytöntöjä hilaamalla allas päin on päädytty 3-4 tuhannen vankimäärään. Yhteiskunta ei ollut hiljaa tätä muutosta ajaettaessa läpi muutamien oikeistopiiriläisten purnatessa katsomossa. Hyvä uudistus siitä kuitenkin tuli.

Sen millaisia rangasituksia  kumppani yhteiskunta määrää, pitää olla  sidoksissa yhteiskunnnan monen suuntaisiin ja risteileviin rakenteisiin kuten humus eliöstöön. Yhdysvalloilla on omat ankarat käytäntönsä perusteena maan monen kirjavuus ja historiaalinen kehitys. Onhan maa maailman suurin projekti.

Siiloin kun liikutaan rangaistusten kohtuu tasolla niiden pidetäminen ei lisää ennalta ehkäisyä pelottetuvoimallaan. Suomi on savuttanut tässä hyvän tasapainon.Yhdyvaltojen on pakko pitää yllä  korkeaa rangaistustasoa, ei ennalta ehkäisyn vaan eristämisen takia.

lauantai 12. lokakuuta 2013

355. Hautalan performanssi

Taide ei ole välttämä kaunista, mutta se ottaa aina kantaa. Silloin se on myös tekijänsä näköinen. Taiteen ihaileva katselija ottaaa myös teokseen kantaa viemällä  tai ostamalla sen kotiinsa. Täällä teos viestittää omistajansa maailmankasomuksesta jotain tärkeää.

Hautala aloitti  draamankaarta kiihottavan odotuksen jälkeen tiedotustilaisuuden eilen TV 1:ssä lähes lyyrisesti selostamalla tapahtumien kulkua tynnyttävän valtameran takana. Hautala muotoili, että on noudattanut huonosti varovaisuutta ja tarkkuuttta, mutta omistajaohjauksen ylijohtaja Tiomosen silloinen päätös olla nostamatta rikossyytettä oli oikea. Villle Niinistö nyökytteli vieressä. Ministeri Hautala voi puuttua omistajaohjauksen ministerinä tällä tavoin osakeyhtiön toimintaan.  Tänä aamuna TV 1:ssä Hautala täydensi, että ministerin pitää palauttaa tällaisissa tapaukissa heti muistinsa ja että hän oli nukkunut yönsä sikeästi. Taiteen nautinto hyräilee. Aikalaisuus loihtee teoksesta mysteerin.

Hautalan performanssiteos on lahja vihreille. He ihailevat teosta. Vievät sen koteihinsa ja antavat viestikapulan kiertää. Sen arvoa nostaa se, että lahja näykkii sopivasti oikeusvaltion kulmakiviä aatteen puolesta. Moneen kertaan on huomautettu, että vallan kolmijako toimeenpanoon, lainsäätämiseen ja lain käyttöön on koskematon. Ministeri ei voi puuttua kesken olevaan oikeusprosessiin. Eihän tämäkään teos kaukaan katsottuna hyvältä näytä, mutta perspektiivi tekee teoksesta menestyksen. Epätäydellisyys on olennainen osa taiteen särmää.

perjantai 11. lokakuuta 2013

354. Oikeusministerin tiedotusstrategia

Oikeusministerin tehtäväkuvaan kuuluu keskeisesti johtaa ja koordinoida  lainsäädäntötyötä. Näin on aina ollut ja tullee olemaan. Tästä seuraa, että hän käyttää tai hänellä on mahdollisuus käyttää yhtä voimakkaimmista yhteiskuntaan kohdistuvista ohjausmekanismeista: lainsäädäntöä. Siksi tämä ministerisalkkku on arvossaan.

Oikeusministeri  muiden muassa osallistui vilkkaasti 10.10. 2013  Yle Fem  Osb. Debatt-keskusteluun prostitutiosta ja kommentoi terävästi tätä tärkeää aiheta. Hyvä näin.

Sen sijaan yhteiskunnallisesti merkittävästä säätiölakiuudistuksesta hänellä ei ole muuta sanottavaa kuin, että nykytilanne paranee. PRH:n kaupparekisterin päällikkö sanoi samassa yhteydessä, että säätiölaki tulisi säätää nykyistä tiukemmaksi ja että vain puolitoista henkilöä on valvomassa kaupparekisterissä säätiöitä. Tämä on merkillistä ja ehkä tarkoitushakuista. Julkisuuteen muuta kautta tihkuneiden tietojen mukaan uusi säätiölaki tarjoaisi mahdollisuuden säätiöille nykyistä laajempaan liiketoimintaan.

Herää kysymys, pidetäänkö säätiölakiuudistuksen valmistelu tarkoituksellisesti pois julkisuudesta vai onko kyse vain huolimattomuudesta. Mennääkö uudistuksessa osakeyhtiöiden reviirille?

On myös kummallista, ettei oikeusministeri Greenpeace-tapauksesa ole ottanut kantaa, millä tavalla ministeri voi puuttua meinellään oleviin oikeudellisiin prosesseihin.


tiistai 8. lokakuuta 2013

353. Olemme kolonialisteja

Historian kirjoista olemme oppineet englantilaisten olleen pahimpia alusmaiden riistäjiä. Espanja ja Portugali seuraavat heti perässä hyvillä sijoilla. Ydysvalloista jokaisella on oma näkeyksensä, mitä seuraa kun suurvalta ajaa omia etujaan, viimeksi Somalian raniikolla.

Hetkinen. Kuka muistaa kirjoistaan, mitä tapahtui keväällää 1918. Dokkari Kuninkaan punikit eilen TV 1:llä kertoi, kuinka Suomi lähetti kahteen otteeseen patalijoonan Viennaan valloittamaan metsämaita Suomelle. Yhtä kertaa ei uskottu. Suomen valtio ei ollut virallisesti mukana, mutta antoi epävirallisen suinauksensa  metsäfirmojen rosvairetkille. Ajat olivat levottomia. Vuonna 1919 oli jälleen retkikunta Aunuksessa heimoaatetta levittämäassä ja 1918 ja 1919 Petsomossa malmia varaamassa. Jatkosodaan haaveilut Suur-Suomesta ovat jo lähihistoriaa.

Eli, kyllä meilläkin osaataan.

Paineta on nytkin, mutta toiseen suuntaan. Suomen virallinen politiikka ei sanallakaan  lähi tulevaisuudessa tule vihjaamaan, että suomalaisten tulisi siirtyä sankoin joukoin taajamiin. Tämä toisi kaikissa talousluokissa suurimman tehon. Matkat lyhenevät, liikenne tehostuu, päästöt pienenevät, asuminen tiivstyy, lähipalveut tehostuvat, luonto säästyy,jne. Mutta meillä on taianomainen tarve pitää maan joka kolkka asuttuna.






lauantai 5. lokakuuta 2013

352. Valaistu latu

Orava istuu aidalla takakenossa. Sen armottomassa suussa on puolikas punatulkkua. Roistomainen näky saa minut kiroamaan myös maalikauppiaita, jotka eivät enää myy parin desin maalipurkkeja. Vähintään litra pitää olla joka läiskään. Starkin viiksekäs myyjjä ilahduttaa ninua taikonmalla tennispallon kokoisen kiiltävän purkin.

Otan riskin kiipeämällä vapisevilla tikkailla räystään alle raaputtamaan ikkunapokaa. Ei pitäisi tässä iässä. Maalia tippuuu patiolle. Orava on häipynyt ja tasannut tilit luonnon kanssa.

Illalla Avalla Hotakainen epäilee, ettei hänelle tarvaitse enää  olla valaistuja latuja. Kuinka paljon on ihmisiä, jolla on varaa kulkea haluamiaan latuja vailalla rahahuolia. Mutta kukaa tekee Hotakaisen leikkaukset. Orava teki sen luonnon tavalla. Mutta ihmisessä on inhimillisyysgeeni, joka osoittaa minua sormella. Tämä geeni tekee budjettileikkaukset omaan kohtaloon puuttumiseksi.

perjantai 4. lokakuuta 2013

352. Rata Jäämeren rantaan


Tämä otsake on ollut monta vuotta Kauppalehen keskustelusivuilla. Viimeksi rata nousi esille Helsingin Sanomissa 2. 10. 2013 Matti Kalliokosken kolumnissa.

Ajatus siitä, että rata olisi osa liikenneväylää Jäämereltä Suomenlahden tunnelin kautta Keski-Eurooppaan on utopistinen. Syitä tähän on ainakin neljä:

*Ei ole Suomen ulkopuolista riittävää intressiä, päin vastoin Venäjä haluaa radan omalle maaperälleen eikä  Norjasta  Suomeen

*Laivakuljetukset ovat kova kilpailija radalle

* Suomella ei ole tällä hetkellä rittävästi  kuljetettavaa ottaen huomioon nykyiset meri- ja maakuljetuskapasiteetit

* Rahoittajaa ei löydy.