Siirry pääsisältöön


348. Konsernijohtamisopit soveltuvat julkissektorin johtamiseen



Helsigin Sanomissa 24.9.2013 Amtti Blåfield käytti tärkeän puheenvuoron yritysoppien soveltumisesta valtionhallintoon. Erityisesti hän kritisoi konsernijohtamista, jota jopa päämisteri käyttää joissan tilanteissa tarkoittmaan valtion koneiston kokonaisjohtamista. Myös yrityssektorin asiakaskäsite joutuu  outoon valoon, silloin kun ihminen on heikoimmillan, kuten eilisillan Inkeri, joka TV 1:n ruudussa seikkaili vanhustenkotiin pääsyyn viidokosaa. Siinä nuorehko nainen päättäväisesti lateli ehtoja, miten laitokseen ei pääse. Pääsyn syinä olivat muiden muassa pysyvä karkailu ja päämäärätön harhailu iltamyöhään ulkona vähissä vaatteissa. Vahingosssa eksyminen ei kelpaa syyksi.

Mutta se Antin kirjoitus. On totta, etteivät yritysoppien ajattelutavat,  termit ja johtamimallit sovi kailta osin julkiseen johtamiseen.Sopivuuden puolesta kuitenkin koulutetiin eteenkin 1980-luvun lopulla erään tunnetun gurun voimin. Vankikin oli asiakas. Siinä tapahtui yli löntejä, mutta kuten koulutuksessa yleensä, mitään muutosta virastojen ajattelussa puhumattakaan toiminnnassa ei juurikaan tapphtunut

Konsernijohtamisen periaatteiden soveltamisessa on itua valtiokoneistossa, jossa on useita yleisen konsernijohtamien elementtejä, kuten keskusjohto ja sen budjettivalta, eri tuotantolokiigoilla toimivat hallinnonalat (bisnesalueet), keskusjohdon käytämät erilaiset johtamiskonseptit erilaisiin yksiköihin. Sekin Blåfieldin toteamus, että pääministeri on ikään kuin toimitusjohtaja ja ministerit korsernin johtoryhmän jäseniä pitäa sellaisilta osin paikkansa, missä konsernijohtamisen näiden osien soveltamisesta on hallitusksen johtamisessa etua. Mutta paljon jää hallituksen johtamiseesa  konsernijohtamisen ulkopuolle, mutta ministeriön johtamisessa ei kovinkaa paljon.

Kijoitin aiheesta kirjan "Johtaminen muuttuvassa julkishallinnossa, yhtymäjohtaminen" (Weilin + Göös1994). Alaotiskkon laimeus viittaa siihen, että konsernijohtamista ei voi suoraan soveltaa julkiseen johtamiseen, mutta paljon löytyy käyttökelpoista. Kirjan tarve lähti siitä havainnosta, että tulosohjaus tulossopimuksineen ei ole riittävän monipuolinen ja kattava moniportaisen ja eri johtmiskonsepteilla johdettavan hallinon johtamisen. 

Samat havainnot pätevät kuntasektoriin. 

Vertaa 294  Yritysmaailman johtamisopit Suomessa

http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8981740247875851416#editor/target=post;postID=6927034149469663691;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=156;src=postname

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *