Siirry pääsisältöön


318. Suomessa liian pieni avoin sektori

Arvostan Isokallion mielipiteitä ja tapaa esittää asiansa. Tässä on yksi julkista sektoria mollaava Isotalon puheenvuoro http://areena.yle.fi/radio/1953461. Tällaisia sanomisia tarvitaan. Mutta eräät kohdat herättävät epäilyjä. Vastaan niihin Kallen tyylillä. Suomessa on noin 2,6 miljoona työllistä, joista noin 450 tuhatta työskentelee julkisella sektorilla tuottaen yhteiskunalle toimintaedellytyksiä, turvaa ja elinvoimaisuutta. Isokallion murtoluvt ¼ ja ¾ elättäjistä ja elätettävistä ovat tässä yhteydessä omituisia. Alle tuhat virkaa voidaan lakkauttaa välittöömästi tapeettomina ja alle kymmenen tuhatta voidaan 5-6 vuoden aikavälillä rationalisoida avoimen sektorin tehtäviin, jos niitä on. Tämä tuo noin 200 miljoonan euron vuosittaiset nettosäästöt. Jos kuuluisuutta saaneita paperin pyörittäjiä vähennetään enemmään, hakemusajat ja jonot kasvavat, päätökset viipyvät ja korruption uhka lisääntyy. Maamme innovaatiojärjestelmä on saanut ulkomaisia kehuja, koulutusjärjestelmä kiitosta ja yritystukien suuruutta hämmästellään. Siitä huolimatta suuri osa ptk-yrityksistä ei halua kasvaa. Kaivosvarannot ja -laki antavat sijoittajille mahdollisuuksia. Metsiin jää käyttämättöminä vuosittain parin sellutehtaan raaka-aineet. Turve odottaa high-techt:ään. Nokian tarina on surullinen ja Stora-Enson Ameriikan seikkailu karu salaisine selvityksineen finassivalvonnalle. Yksityisen sektorin yritykset hoitavat julkisen sektorin ict:tä ja jälki ei ole kaunista. Isokallion mukaan Suomea ei pelasta lamasta mikään tolkullinen keino. Yhtä pätevillä argumenteilla kuin Isotalo tylyttää julkista sektoria, voidaan väittää, että Suomen avoin sektori on tehoton ja mahdollisuuksiin nähden liian pieni. Eli vientiluoja lisää ja maa velattomaksi. Kyse on viime kädessä yritysjohdon laadun ja yrittäjähenkisyyden parantamisesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *