Siirry pääsisältöön


338 USA:n setelirahoitus

Taloustieteen eräänä heikkoutena on pidetty sen huonoa toistettavuuttaa, siis koetta ei voida toistaa samoissa olasuhteissa, kuten tieteissä yleenssä voidaan. USA:n vuoden 2008 finanssikriisi tarjoaa jonkinlaisen analogian, mitä EU-rahatemmellyksessä nyt tapahtuu ja pohtia, miten Euroopalle käy. USA:n keskuspankki rahoitti pankkeja ja autoteollisuutta setelien määrää lisäämällä noin 2000 miljardilla dollarilla. Raha ei ehtinyt valua kuluttajille, vaan talous- ja valtaeliitti ja poliittiset eliittikeskukset estivät sen tasaammalla tai kasvattamalla sitä ennen tilejään enemmän tai vähemmän epämääräisin keinoin finanssivalvonnan puuttumatta asioihin. Iflaatio ei noussut, koska kuluttajalle asti rahaa ei tippunut tässä pyradiimipelissä. Nyt EU:ssa on ilmaista rahaa tarjolla. Epäilen, että kaikki EU:n valtakeskukset, kuten valtiot, puolueet, pankit, suuryhtiöt, mahtisuvut, katolinen kirkko, jne ottavat kaiken irti rahan määrän lisäämisestä niin kauan, kunnes tilit on saatu joten kuten tasattua joko rahalla tai arvovallalla, koska todellista pankkivalvontaa ei ole. Tämän jälkeen ja kun niiin sanottu pankkivalvoanta on saatu aikaan, rahahanat pannaan kiinnni, ennen kuin sitä alkaa virrata kuluttajille. Hyperinflaatiota ei siis tule. Tietenkin rahaa tulee kuluttajalle jonkin verran, mutta flaatioota pysyy kohtuu lukemissa, koska se on koko EU:ta kattavan valtakoneiston edunmukaista. Hyperinflaaiossahan hekin menettäisivät rahansa. Miten Suomen pitäisi menetellä? Sen pitäsi joko erota eurosta tai liittyä vaatimaan joten kuten uskottavin perustein 30-40 miljardia euroa kuntatalouden tasapainoittamiseen ja väestön vanhenemisen vaatimiin lisämenoihin sekä muihin tässä tilanteessa ulospäin uskottaviin menokohteisiin. Jos tämä skenario totetuu ja Suomi pysyy eurossa, työpaikkojen kasvu tyrehtyy, sillä puusta tipatunut raha ei ole kaikkein paras innovatiivisuuden moottori. Kaiken kaikkiaan Suomi näivettyy muiden EU-maiden mukana harmaaksi perässähiihtelijäksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *