Sivut

maanantai 30. syyskuuta 2013

351. Kuntauudistus synkässä metsässä

Pitäisi enempi ihmetellä kuin voi, miten kuntauudistus saattaa mennä niin metsään, kuin menee. Siinä on ollut jo vuosia mitä erilaisempia vaiheita ja ongelmia. Nyt se on täydellisessä solmussa eikä aukea ennen kuin uusi hallitus astuu remmiin.

Siinä on samaan aikaan kaikki kriisit, mitä organisaatiossa voi olla: rahoitus-, identiteetti-, toiminta-ajatus- ja toimintalogiikka- sekä tuottavuuskriisit. Yksi osoitus tästä on, että kunnat saman aikaisesti ulkoistavat ja vetävät sisäänsä ulkoistettuja tehtäviä. Kokoomukselle tämä on ollut herkkupala. Onhan epämääräisen ulkoistamisen seurauksena 10 miljardia isännätöntä euroa siirretty  yksityisille yrityksille.

Nyt kepun ajatus siirtyä maakunta-omakuntamaliin ja yhteen rahoituslähteeseen tuntuvat ainoilta oikeilta ratkaisuilta. Mutta kun esittäjänä on oppositiopuolue, niin ei käy. Täytyy muistaa, että jo nyt on olemassa 18 maakuntien liittoa, jolla yhteensa on lähes 2000 työntekijää.

Pidän varmana, että vain ja ainoastaan seuraava hallitus voi  saada uudistuksen todelliseen vauhtiin ja päätöksen. 





sunnuntai 29. syyskuuta 2013

350. Uusia käypä hoito-ohjeita

Puoli salassa hallitus on valmistelemassa kestävyysvajeen pienentämisen osana uusia ohjeita, mitä sairauksia ei hoideta käytettävissä olevilla metodeilla, jos hoidon vaikutukset eivät ole riittävän tehokkaita. Ohjeita laativassa neuvottelukunnassa ei ole potilasjärjestöjen edustajia eikä ohjeista voi valittaa.

Yksittäisen potilaan kannalta tilanne on silloin se, että hän joko siirtyy  julkisen sektorin kustantamaan halpaan hoitojärjestelmään tai hän tavalla tai tosella rahoittaa oman hoitonsa itse.

Hallituksen asettama neuvottelukunta joutuu tukeutumaan ohjeiden laadinnassa samoihin periaatteisiin, joilla lääkeyrityksien tutkimuksissa lääkkeen vaikutuksia arvoidaan, tilastotieteeseen.

Näissä tutkimuksissa otetaan esimerkiksi 1000 henkilön populaatio, jonka 500 jäsenelle annetaan lääkettä ja 500:lle lumelääkettä. Jos tutkimus osoittaa, että lääkkeen saajista kymmenelle todetaan myönteisiä vaikutuksia lääkkeen tarkoittamaan suntaan ja lumelääkkeen saaneille kahdelle, niin lääkeraportissa on suuri kiusaus laskea vaikuttavuudeksi 8/12*100% = 75%. Todellisuudessa pitäisi laskea, jos ylipäätän voi laskea 8/500*100% = 1,6%.

Yllä hahmoteltu laskelma osoittaa, että  laskelmissa voi upota loputtomaan prosettisuohon ja sen, miksei ohjeista voi valittaa.

Viime kädessa hoito-ohje perustuu rahaan ja heijastaa yteiskunnan muuttuvia arvoja.

lauantai 28. syyskuuta 2013

349. Geenimanipulaatio on kyberturvattomuuden veli


Geenimanipuloidut ruokaraaka-aineet ovat tulleet markkinoille pysyvästi. Maissi ja riisi valtaavat jalansijaa yhä suuremmassa määrin elintarviketuotannossa ja ja viime kädessää kiihtyväti runsastuvan ihmiskunnan suissa. Saman aikaisesti hallitusten välinen ilmastopanelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan ilmaston lämmetessä  useita asteita vuosisadan loppuun menessä perinteisen  ruoan tuotannon olosuhteet joutuvat vaikesti ennustettaviin olosuhteisiin maapallon eri alueilla.

Jo 1980-luvulla patentti-ja rekisterihallituksen johtorymän ihmetteli, miten  Yhdysvalloissa oli mahdollista saada patentti geenimanipuloiduille uusille eliölajeille, muillekin kuin rokotteille. Asia unohtu nopeasti. Askel oli kuitenin oli otettu. Ihminen siis pystyy patentoimaan uusia eliöitä syötäväksi ja ihmisjäsenten varaosiksi. Niipä värien patentointi oli jo pikki juttu näiden rinnalla.

Mutta mihin manipulaatio johtaa?  Esimerkkinä käy jälleen dynaaminen USA. Maan elintarvikejättien geenimanipuloinnilla tuotettu ruoka pannaan tavalla tai toisela  korvaamaan perinteisillä raaka-aineilla tuotettu ruoka, jolloin ruoan tuotanota on näiden jättien hallussa ja helppo kontrolloida.

Eri edistykselliset ja  jopa utopistiset tahot ovat puhneet maailman hallituksen muodostamisesta YK:n tilalle tasoittamaan maapallon eri osien elintasoeroja sekä estämään sotia ja ilmastomuutosta. Nyt näyttää vahvasti kuitenkin siltä, että tätä ei tarvita, koska Yhdysvallat on jo ottanut ohjat käsiinsä muiden muassa ihmisten kontrollissa, teollisuustuotannossa, finanssialalla, sotateknologiassa ja massataiteessa. Miksei se kontorolloisi samanlaisella otteella myös elintarviketuotantoa?

tiistai 24. syyskuuta 2013

348. Konsernijohtamisopit soveltuvat julkissektorin johtamiseen



Helsigin Sanomissa 24.9.2013 Amtti Blåfield käytti tärkeän puheenvuoron yritysoppien soveltumisesta valtionhallintoon. Erityisesti hän kritisoi konsernijohtamista, jota jopa päämisteri käyttää joissan tilanteissa tarkoittmaan valtion koneiston kokonaisjohtamista. Myös yrityssektorin asiakaskäsite joutuu  outoon valoon, silloin kun ihminen on heikoimmillan, kuten eilisillan Inkeri, joka TV 1:n ruudussa seikkaili vanhustenkotiin pääsyyn viidokosaa. Siinä nuorehko nainen päättäväisesti lateli ehtoja, miten laitokseen ei pääse. Pääsyn syinä olivat muiden muassa pysyvä karkailu ja päämäärätön harhailu iltamyöhään ulkona vähissä vaatteissa. Vahingosssa eksyminen ei kelpaa syyksi.

Mutta se Antin kirjoitus. On totta, etteivät yritysoppien ajattelutavat,  termit ja johtamimallit sovi kailta osin julkiseen johtamiseen.Sopivuuden puolesta kuitenkin koulutetiin eteenkin 1980-luvun lopulla erään tunnetun gurun voimin. Vankikin oli asiakas. Siinä tapahtui yli löntejä, mutta kuten koulutuksessa yleensä, mitään muutosta virastojen ajattelussa puhumattakaan toiminnnassa ei juurikaan tapphtunut

Konsernijohtamisen periaatteiden soveltamisessa on itua valtiokoneistossa, jossa on useita yleisen konsernijohtamien elementtejä, kuten keskusjohto ja sen budjettivalta, eri tuotantolokiigoilla toimivat hallinnonalat (bisnesalueet), keskusjohdon käytämät erilaiset johtamiskonseptit erilaisiin yksiköihin. Sekin Blåfieldin toteamus, että pääministeri on ikään kuin toimitusjohtaja ja ministerit korsernin johtoryhmän jäseniä pitäa sellaisilta osin paikkansa, missä konsernijohtamisen näiden osien soveltamisesta on hallitusksen johtamisessa etua. Mutta paljon jää hallituksen johtamiseesa  konsernijohtamisen ulkopuolle, mutta ministeriön johtamisessa ei kovinkaa paljon.

Kijoitin aiheesta kirjan "Johtaminen muuttuvassa julkishallinnossa, yhtymäjohtaminen" (Weilin + Göös1994). Alaotiskkon laimeus viittaa siihen, että konsernijohtamista ei voi suoraan soveltaa julkiseen johtamiseen, mutta paljon löytyy käyttökelpoista. Kirjan tarve lähti siitä havainnosta, että tulosohjaus tulossopimuksineen ei ole riittävän monipuolinen ja kattava moniportaisen ja eri johtmiskonsepteilla johdettavan hallinon johtamisen. 

Samat havainnot pätevät kuntasektoriin. 

Vertaa 294  Yritysmaailman johtamisopit Suomessa

http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8981740247875851416#editor/target=post;postID=6927034149469663691;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=156;src=postname

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

347. Tuulivoiman bluffit

Uusiintuvan energian käytön velvoitepaketissa (TEM 20.4.2010)  metsähakkeen osuudeksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä arvoidaan noin 50 prosenttia ja tulivoiman noin 6 prosenttia. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 25 TWh (Metsäneuvoston kokous 4.9.2012). Suomen energian kokonaiskulutus vuonna 2011 oli noin 430 TWh. Vuonna 2011 metsähaketta poletettiin energiaksi 7,5 TWh 
htpp://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2012/puupolttoaine2011.htm

Nyt ollaan menossa tai ainakin suunnitellaan kohti  metsähaketta, mutta puhutaan tuulivoimasta, vaikka sen osuus uusiutuvien enrgialähteiden lisäyksestä on noin kymmenesosa metähakkeen osuudesta. Syy on tietenkin päivän selvä, koska uusille tuulivoimaloille maksetaan korotettua tavoitehintaa (105,3 €/MWh) kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun asti ( TEM-tiedote 24.11.2011). Nyt sähköpörssihinta on noin 40€/MWh.

Täytyy ihmetellä, miksi eritoteen  kaksi viimeisintä hallitusta tukee tällä tavalla, matalaäänistä bassoa lähtötasoltaan yli 110dB:iä, tuotettavaa enregiaa, joka osuus maan energian käytöstä on ja tulee olemaan muutama kymmentä promillea. Asukkaat kilomerin säteellä tuulivoimaloista ovat  nyt melusta puolipökerryksissä

Ei metsähaketuotantokaan ole synnitön, sillä metsänomistaja voi saada  puunkorjuu- ja haketustukia 1000 euroa hehtaarilta. Tukividakko on sielläkin armoton.

Mutta metsähake on kuitenkin todellisuuspohjaista. Sen sijaan tuulienergia on ilmasta temmattua ja siellä pysyykin.

lauantai 21. syyskuuta 2013

346 Näistä syistä kolulutusjärjestelmästä ei tule Suomen vientituotehittiä

1. Se on enemmän konsultointia ja markkinoitia kuin konkreettisen tuotteen valmistamista ja myyntiä. 

2 Sen keskeiset osiot ja niiden omaksuminen ovat kohdemaassa liian  kulttuutisidonnaisia.

3. Järjestelmän sisäistettyään kohdemaa  voi sitä helposti  kopioida ja monistaa.

4. Suomessa järjestelmästä vallitsee samankaltainen ylivertaisuuden harhaluulo kuin Suomen pykimisestä  YK:n turvaneuvoston jäseneksi.

5. Järjestelmän maine on riskialtis. Yksi raaka pisatutkimus voi romuuttaa sen

6. Se on ankarasti kilpailtu globaalisesti.


perjantai 20. syyskuuta 2013

345 Kokoomusnuoret ja USA:n kriminaalipolitiikka

Kokoomuksen nuoret ovat viimeme vuosina tehneet näyttäviä irtiottoja äärioikeistolaiseen suuntaan emopuolueen enemmän tai vähemmän seuraillessa ja nyökyteleessä  sivusta. Taannoin nuoret tahtoivat lopettaa sosiaalituen, koska se edesauttaa vähäosaisen kansan sikiämistä. Viime viikolla nuorten puheenjohtaja Susanna Koski ärhenteli kansanosan haukkumisen puolesta ja vaati poistamaan lakipykälän, joka nyt kriminalisoi kansaosan mollaamisen. Nuoret kannattavat yhteen ääneen brittipääministeri Cameronin Big Societyä, jossa ihmisen toimeentulo on hänestä itsetään ja sukulaisistaan kiinni.

Jatketaanpa  kokoomusnuorten ajattelun seurauksia, jos he ovat itse sen unohtaneet tehdä. Heidän ihannoimansa Yhdysvallat käy mainiosti tässä vertailukohteena, vaikka maa on iso. USA:ssa on viisi miljoona vankia, mikä on 1,6 prosentia väestöstä. Suomessa vastaa lulu on 0.07 prosenttia. Yhdysvatain on pakko pitää rangaistukset mahdottoman ankarina, sillä  muutoin vankiluku kolmin kertaistuisi.  20-30 vuotta ei ole harvinaista esimerkiksi huumerikokista ja  murhista lähes poikkeuksetta tulee elinkautinen. Tutkitusti pitkillä vankeusrangaistuksilla ei ole juuri mitään ennalta ehkäisevää vaikutusta. Ehdonalaisvalvonnassa maassa on noin neljä miljoona ihmistä Suomen vastaavan luvun olessa noin 2000. USA:n kaduilla pyörii pävittäin noin 20 miljoona ihmistä, jota voivat ilman mitään näkyvää syytä tehdä vakavan rikosksen. Suomessa tämä luku on muutam sata. Maassa tapetaan vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisä, Suomessa satakunta.

Niin mennäänpä siihen äärivapaaseen kilpailuun ja markkinatalouteen. USA on ratkaissut hienosti markkinatalouden ja kriminaalipolitikkan yhdistämisen. Ne ovat loppujen lopusi samaa koneistoa. Suuri osa rikosseuraamusjärjestelmän eri toimijoista on markkinatalouden  osia, jotka yrittävät  pitää  30-40 miljoona potentilaastia rikoksentekijää joka päviä pois rikollisuudesta. Yhdysvaltain Big Society-politiikka syytää asiakkaita oikeusjärjestelmän tuotantoon, mikä näin lisää myös samalla teollisen tuotannon kasvua.

Lähes sama politiika on omaksuttu 20 miljoonan lapsen lastensuojelussa.

torstai 19. syyskuuta 2013

344. Ylen paljon kirjaesittelyjä TV-ruuduissa

Tänään 19.9.2013 TV 1:n aamuohjelmassa oli taas kerran jonkun kirjan ja  kirjailijan esittely. Tällaista esittelyjarjaa on jatkunut vuosikausia peräjälkeen eri kanavilla. Esittelyt sisältävät sinänsä tärkeää informatiota  kirjamaailamasta yleensä ja tärkeistä kirjoista sekä ajan ilmiöistä. Hyödyllisiä ne varmaan ovat myös näin mainontaa saaneille kirjoille ja itse kirjailijoille. Ei siinä sinänsä mitään moitittavaa ole.

Mutta missä viipyvät muiden luovien alojen töiden ja  niiden tekijöiden esittelyt? Taloudellisesti tärkeiden uusien patenttien esittely puuttu lähes tyystin samoim kuin TV-keskustelut uusista taidemaalaus- ja kuvanmuotoilutöistä. Harvoin nähdään esityksiä myös uusien oppimismenetelmien käyttöönotosta ja vielä harvemmin käytännöllisistä ratkaisuista  maa- ja metsatalouden toimialalta tai arjen talouden pyörittämisestä.

Onko syy  kirjojen ja kirjailijoiden liiallisen esittelyyn televisioduuduissa niiden kiinnostavuus, toimittajien omat mieltymykset, helppous hastatella sanavalmiita kirjoiljoita, aiheen koettu keveys tai yleisyys, TV-yhtiöiden starategiset linjaukset tai jopa korporatismi alan eri toimijoiden kesken?

YLE:n olisi ainakin syytä vasta näihin kysymyksiin.

PS. Itse en enää kirjoita yhtään kirjaa enkä suoustu yhteenkään TV-esiintymiseen.


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

343. Kilpailutamme sähkön puolestasi - Fortum


Valtion puoliksi omistama Fortum Oyj on kehittyvä yritys. Se myy ja osataa sähkö samanaikaisesti sähköpörssistä. Synergia edut ovat ilmeiset, vaikka palomuuri myynnin ja tuotannon välillä on. Yhtiö on myös edelläkävijä puun prosessoinnissa polttoöljyksi, jonka markkinanäkymä on hyvä.

Sen sijaan huolestuttavaa on, että yhtiö myös  kilpailutta sähkön asiakkaiden puolsesta. Esimerkiksi 19.8.2013 Fortumin Adwords-mainos kuului sanatarkasti: "Kilpailutamme sähkön puolestasi. Fortum sähkö vaivatta netistä"

Näin pitkälle asiakaspavelua tuskin kannattaa viedeä.

http://www.google.fi/#hl=fi&q=kilpailuta+s%C3%A4hk%C3%B6&start=10

342. Maagiset vaalivuodet ja poliittinen änkyrä

Suomessa on joka neljäs vuosi kunnallis- ja eduskuntavallit, joka viides vuosi EU-vaalit ja joka kuudes vuosi presidentin vaalait. Jos numero-oppiin perehtunyt ja jymyvaalitappioita pelkäävä olisi määrännyt vaalien ajankohdat, niin valituiksi tulisivat joka kolmas, viides, seitesmäs ja yhdestoista vuosi. Esimerkiksi kuntavaalit voisivat olla joka 3., eduskuntavaalit joka 5., EU-vaalit joka 7. ja presidentinvaalt joka 11. vuosi. Tämä sopisi erityisen hyvin presidentivaaleihin, koska sama henkilö yleensä valitaan aina toiselle kaudelle. Silloin mahdollisuus sille, että saman vuoden kaksissa vaaleissa jollekin puolueelle tulee tappio on pienin. Kunta- ja eduskuntavaaleissa tämä tapahtuisi joka 15. vuosi. Mahdollisuus, että kaikissa neljässä vaaleissa tulisi tappio jollekin puolueelle samana vuonna on joka 1155. vuosi. Tämä johtuu siitä, että luvut 3,5,7,ja 11 ovat maagisia alkulukuja. Ne eivät ole jaollisia kuin ykkösellä ja itsellään. Matemattikassa puhutaan eri joukkojen mahtavuudesta. Esimerkiksi kokonaislukujen joukko on mahtavmpi kuin parittomien lukujen joukko. Helsingin Sanomien 18.9.2013 mukaan poliittinen puolue voi esiintyä kokoaan suurempana. Tämä johtuu myös osittain siitä, että puolueiden paikkamääräluvut ovat alkulukujen kaltaisia. Poliittiset ryhmät ja niiden paikkaluvut eivät ole jaollisia kuin itsellään ja sillä yhdellä änkkyrällä, joka jokaisessa poliittisessa ryhmässä on. Joku viisas on väittänyt , että alkulukujen kaava, siis tapa jolla voidaan laskeaa mitä lukua hvvänsä seuraavkasi suurin alkuluku, olisi avain luonnon salaiseen koodiin. Kaavaa ei vaan ole saatu selville. Näitä koodin pätkiä tai ilmentyvmiä ovat muiden muassa pallo, jolla on pienin pinta-ala, jolla voidaan tehdä suurin tilavuus. Jos joku lupaa sinulle maa-alan, jonka yympäri ehdit tunnissa kävellä, kannataa kavellä ympyrän kaarta, jonka päät kohtvaat tunnin ponnistelusi jälkeen.

tiistai 17. syyskuuta 2013

341. Virastojen työntekijöiden kytkökset palvelujen tuottajiin ilmoitettava

Helsingin Sanomissa 17.9.2013 oli otsikko” Kilpailutus tappaa palveluja”. Vähän kysyttyissä erityispalveluissa syrjäseuduilla kilpailutusvaatimus on todella murhellinen ja voi johtaa ikäviin tilentesiin. Yhtäältä on ymmärrettävää, että tarkastusviranomaiset ja kilpailijat eivät katso hyvällä silmällä, kun palveluja ostetaan ns. tiskin alta. Eihän se hyvältä näyttä. Toisaalta ei se sekään näytä hyvältä, kun paikallinen marttayhdistys voisi ulkoiluttaa huono kuntoista vanhusta ja hoitaa tämän apteekkiasioita mitättömällä palkkiolla, mutta se kilpailutuspeikko vaanii nurkan takana. Näissä tilanteissa tilaajaviranomaisen on otettava rohkeasti se harkitavalta, mikä hänelle kilpailuttamisasioissa kuuluu. Päätöksentekoa helpottaa, kun jokainen kunnan ja valtion kilpailutuskysymyksiin asianmukaisin perustein liittyvä työntekijä ilmoittaa kaikki kytköksensä yrityksiin ja yhteisöihin, jotka toimivat työnantajansa mahdollisina alihankkijoina. Menettely estäisi muiden muassa tapaukset, joissa kunnan tietohallintopalveluja tuottaa kunnan johtavan työntekijän pojan yritys.

340. Yhteiskunnan sosiaalinen jousto hyytyy - tulevan hallituksen ohjelmaa laaditaan jo nyt

Kekkonen istui pitkään vallassa suurvallan kyljessä. Neuvostoliiton lieka oli kova ja karu. Siperian roudan maa tuntui ikuiselta ja Kekkonen kuolemattomalta. Kekkosen mentyä alkoi Suomessa yksi merkillisimmistä omaisuuden uudelleenjako-operaatioista. Tämän mahdollisti kokoomuksen nousu valtaan 1986 ja demarien pitkään kestävä välinpitämättömyys valtion omaisuuden järkevästä hallinnasta ja hallinnoinnista. Oliko asioiden kulku sitenkään näin yksinkertainen? Pinnan päälle ensimmäisenä näkyvässä operaatiossa Lääkintöhallitus ja Rakennushallitus lakkautettiin. Maa jäi vaille keskitettyä operatiivista sairaala- ja sosiaalialan sekä rakentamisen ja kaavoittamisen sekä arkkitehtuurin johtoa. Näitä johtoportaita ei haluttukaan, vaan yksityisen sektorin annettiin vapaasti toimia nillä valtion tehtäväalueilla ja laskuttaa siitä valtiota. Jos sairaanhoidon keskitetty johto olisi säilytetty tällaista sote-sotkua ja valelääkärijupakkaa ei olisi syntynyt. Nyt sotesotku on oikeiston toivottu keino yksityistää sote-sektoria. Kuntauudistus lisää tilanteen epävakautta ajaen kuntien palvelutuotantoa yksityisen syliin. Yksityisektorin tunkeutumista demokraattiseen päätöksen tekoon vain kiihdytetään. Sijoitusiyhtiö Norvestia omistaa 20 % kansainvälisestä terveys- ja sosiaalialan Coronariasta ja 50% Kataisen entisen avustajan Jussi Kekkosen lobbausyhtiö Miltton Networkista. Jussi Kekkonen sanoi 12.12.2012 A-sudio-ohjelmassa, että Milttonin ei kerro, ketkä ovat sen asiakkiata. Samassa yhteydessä rehellinen Jussi Lähde avoimesi totesi, että lobbarit jo nyt valmistautuvat seuraavan hallitusohjelman laadintaan Lasse Lehtisen kiermurlellessa sanoisaan sinne tänne. Oikeusprofessori Jukka Kekkonen piti Häkämiehen tapaa menna EK:oon täysin sopimattomana. Pelisääntäjä ei ole. Miten tavallinen äänestäjä voi kuvitellä saavansa asioitaan esille kivikovia vaikuttaja-ammattilaisia vastaan. Ei ole ihme, jos luottamus polittiikkaan on pohjamudissa ja äänestysprosentit vain laskevat. Yhtenä käden ojennuksena yksityisektorille valtion tietopankit avattin kaikkien hyödynnettäviksi. No se on selvää, että verorahoilla kerätyn datan kanssa näin pitääkin menetellä. Mutta miten pihtiputaan mummo dataa hyödyntää. No ei hän siellä hämärässä mitään näe eikä ymmärrä. Ne hyödyntävät, joilla on rahaa ja osaamista. Viimeistään tässä vaiheessa olisi vasemmiston pitänyt kysyä, että jos te oikeisto kerran avaatte kansallisia perusrekistereitä, eikö asioiden selvyyden vuoksi verorekistereitä voitaisi myös avata. Ainakin sen verran voisi kardiinia nostaa, että tiedetään, kuka on ostanut osuuksia mistäkin yhtiöistä. Olisi hyvä tietää, mikä firma kunnan ruokahuoltoa pöyrittää. Saattaisi olla vaikka kunnan talousjohtajan firma. Palataan hetkeksi Neuvostoliittoon ja Kekkoseen. Se kävisi päinsä lukemalla esimerkiski Kjell Vestön kirja ”Missä kuljimme kerran”. Se kuvaa historiallisella tarkuudella ihmisten ja yhteiskunan tunnelmia sisällissodan jälkeen. Tämän jälkeen pitkään jatkunut yhteiskunnan sosiaalinen jousto on hyytynyt. Kun pihtiputaan mummon tytär nousi kotipihlajan keinustaan koulujen käynnin kautta monien yhteiskuntakerrosten läpi uralleen Helsinkiin, hänellä oli silmää ja korvaa ymmärtää erilaisia ihmisä ja ilmiöitä. Nyt nämä silmät ovat sammumassa. Kun sosiaalinen kierto hiipuu, yhteiskunta on vaarassa muuttua karuksi. Rajat jyrkkenevät, sanat kovenevat.

maanantai 16. syyskuuta 2013

339. Katainen on meidän lupaavimpia johtajapoliitikkoja

"Katainen on meidän lupaavimpia johtajapoliitikkoja, vaikkei hän vielä osaa käyttää lipposmaisia murjaisuja kuten nahkurin orsilla tavataan." Näin kirjoitis blogiini 21.2.2010. Johtaminen on kuitenkin paradokseja täynnä. Milloin tarvitaan vahva, milloin heikkoa johtajaa, milloin ei kaivata johtajaa lainkaan. Nämä paradoksit ilmeisesti kumpuavat siitä, että johtaminen on enimmäkseen seuraillut ympäristön vaatimuksia ja ilmiöitä eikä ole pystynyt toimimaan muutosten agennntina. kuten esimerkiksi tekniikka ja lääketiede ovat toimineet - enemmän tai vähennän kompuroimalla, muta kuitenkin. Johtamisen konkreettiset välineet ovat tietenkin kehittyneet, mutta sisältö polkee paikallaan. Kuka osaa selittää tämän? Perimmäinen syy johtamisen innovaatioiden vähäisyyteen on johtamisen leadershipin kuuluminen käyttäytymistieteisiin, jotka eivät ole milloinkaan johtaneet maailman kehitystä? Vaivaako taloustiedettä osin sama tauti, koska markkinat ovat hyvin pitkälle psykologiaa? 1400-luvulla álkanut tykkiteknologian huima kehitys on vaikuttanut, paradoksaalista kyllä, maailman menoon huomattavasti enemmän kuin johtamisen ytimen, henkilöjohtamisen kehittyminen.

338 USA:n setelirahoitus

Taloustieteen eräänä heikkoutena on pidetty sen huonoa toistettavuuttaa, siis koetta ei voida toistaa samoissa olasuhteissa, kuten tieteissä yleenssä voidaan. USA:n vuoden 2008 finanssikriisi tarjoaa jonkinlaisen analogian, mitä EU-rahatemmellyksessä nyt tapahtuu ja pohtia, miten Euroopalle käy. USA:n keskuspankki rahoitti pankkeja ja autoteollisuutta setelien määrää lisäämällä noin 2000 miljardilla dollarilla. Raha ei ehtinyt valua kuluttajille, vaan talous- ja valtaeliitti ja poliittiset eliittikeskukset estivät sen tasaammalla tai kasvattamalla sitä ennen tilejään enemmän tai vähemmän epämääräisin keinoin finanssivalvonnan puuttumatta asioihin. Iflaatio ei noussut, koska kuluttajalle asti rahaa ei tippunut tässä pyradiimipelissä. Nyt EU:ssa on ilmaista rahaa tarjolla. Epäilen, että kaikki EU:n valtakeskukset, kuten valtiot, puolueet, pankit, suuryhtiöt, mahtisuvut, katolinen kirkko, jne ottavat kaiken irti rahan määrän lisäämisestä niin kauan, kunnes tilit on saatu joten kuten tasattua joko rahalla tai arvovallalla, koska todellista pankkivalvontaa ei ole. Tämän jälkeen ja kun niiin sanottu pankkivalvoanta on saatu aikaan, rahahanat pannaan kiinnni, ennen kuin sitä alkaa virrata kuluttajille. Hyperinflaatiota ei siis tule. Tietenkin rahaa tulee kuluttajalle jonkin verran, mutta flaatioota pysyy kohtuu lukemissa, koska se on koko EU:ta kattavan valtakoneiston edunmukaista. Hyperinflaaiossahan hekin menettäisivät rahansa. Miten Suomen pitäisi menetellä? Sen pitäsi joko erota eurosta tai liittyä vaatimaan joten kuten uskottavin perustein 30-40 miljardia euroa kuntatalouden tasapainoittamiseen ja väestön vanhenemisen vaatimiin lisämenoihin sekä muihin tässä tilanteessa ulospäin uskottaviin menokohteisiin. Jos tämä skenario totetuu ja Suomi pysyy eurossa, työpaikkojen kasvu tyrehtyy, sillä puusta tipatunut raha ei ole kaikkein paras innovatiivisuuden moottori. Kaiken kaikkiaan Suomi näivettyy muiden EU-maiden mukana harmaaksi perässähiihtelijäksi.

lauantai 14. syyskuuta 2013

337. Sika ahne Eurooppa

Miten käy, kun Lähi-idän öljy alkaa virrata Itämaihin yhä enempi ja enempi ja liuskekiviöljyn osoittautuessa kuplaksi? Elokuva Syriana pani pohtimaan tätä. Nyt Lähi-idän sheikit rikastuvat ja valtaavat Lontoon Cityä sen kansa lukeiessa pyhiä kirjoja ja naisten kulkiessat mustissa kaksi metriä miesten jäljessä. USA lastaa laivat öljyllä itseleen ja Kiinaan. USA ei tue demokratian kehitystä Lähi-idässä, kuten se teki Japanissa, koska Idässä on öljyä, mutta Japanissa ei. Lähi-idän demokratisoituminen on hengenvaarallista USA:lle, koska tällöin idänkansat alkaisivat vaatia hyvinvointia ja Lähi-idän parlamentit voisivat kääntää öljyputket suoraan Kiinaan. Eurooppalaiset tämän sotkuglobalisaaton aloittivat ryhtyessään Amaerikan maiden röyhkeälla valloituksella ja kristinuskon sodillaan.

336. Yrityksillä määräysvalta kansalaiseen

Immo Pohjola kirjoitti HS:n mielipideosiossa naulankantaan osuvan artikkelin palvelun saajien vedättämisestä. Hän kirjoitti muiden muassa: ”Julkisten palvelujen yksityistäminen on käytännössä antanut yksityisille palvelujen tuottajille monopoliin perustuvaa määräysvaltaa suhteessa yksityisiin kansalaisiin.” Tähän voidaan lisätä Jämsän tapaus. Jämsän kunta luuli vuoden 2010 alussa ulkoistavansa terveydenhoitonsa julkishallinnon yhtiölle, mutta sitä ennen Suomen Itsenäisyyden Rahasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisuutta, olikin myynyt yksityiselle yritykselle salaa osuutensa tästä yhtiöstä. Kunta jäi vähemmistöosakkaaksi ja kauhulla odottelee, milloin potilaita alkaa hoitaa ”italialainen” yhtiö. Palvelujen heikko laatu ei koske vain hyvinvointipalveluja, vaan myös hallintopalveluja. Muutama esimerkki. Kelan päätösten valitusten käsittelyaika on käsittämättömät 14 kuukautta, tulli peri laitonta veroa käytetystä tuontiautoista kymmeniä vuosia kymmeniä miljoonia euroja, eläkeikää ollaan nostamassa ja samaan aikaan lainsäädäntö sallii yritysten eläkekassojen siirtämisen 50 prosentin alehintaan eläkeyhtiöille siirtävän yrityksen pistäessä taskuunsa eläkerahoja kymmeniä miljoonia euroja. Metsänomistajien on pakko käyttää metsäkeskusten palveluja. Ympäristörikoksista kansalaiset eivät voi nostaa ryhmäkannetta, vaan sen tekee viranomainen. Finavia Oyj propagoi pudottaneensa 15 vuodessa Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella asuvien määrää noin 100 tuhannesta 10 tuhanteen koneiden moottorien melutason pienentymisen ja kolmannen kiitoradan käyttöönoton ansiosta. Nämä perustelut ovat kestämättömiä muiden muassa sen vuoksi, että ylivoimaisesti suurimman meluhaitan aiheuttaa koneiden laskeutumisen aerodynaminen melu eikä moottorimelu. Kukaan ei voi tarkistaa Finavia Oyj:n melutietoja, koska Finavia Oyj itse mittaa melutason ja vetoaa tiedoissa liikesalaisuuteen. Luottamusta Finavia Oyj:n tietoihin ei lisää yhtiön istuminen paraikaa syytetyn penkillä Vantaan käräjäoikeudessa vesien saastuttamisrikoksesta. Perusoikeudet on lueteltu perustuslaissa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Eduskunta siis viimekädessä itse päättää onko sen oma, poliittisen järjestelmän ja hallinnon toiminta lainmukaista. Kansalainen nostaa kanteen käräjä- tai hallinto-oikeuteen, jos varaa on. Perimmiltään kyse on siitä, että Suomessa ei ole tahoa, joka käytännössä vastaisi koko poliittishallinnollisen- ja oikeusjärjestelmän kehittämisestä, vaan kukin vastuullinen taho toimii vain oman sektorinsa intressinsä mukaisesti. Paperilla vastuut ovat kyllä kunnossa. Menojen leikkausohjelmien rinnalla nyt tarvitaan ohjelmaa, joka porautuu kansalaisten kokemien epäkohtien poistamiseen eikä virastojen siirtelyn maakuntiin ja tuottavuusohjelman kaltaisiin hankkeisiin. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tulisikin jo nyt alkaa valmistella vaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle ohjelmaa, joka perustuu julkishallinnon niiden palveluongelmien ja pullonkaulojen poistamiseen, jotka kaikkien eniten piinaavat tavallisia kansalaisia. Ensimmäisenä askeleena olisi tiedottaa reilusti, miten Kainuun kokeilu onnistui palvelujen parantamisessa, ei menojen leikkaamisessa.

335. Tutkimus virostojen tuottavuudeen kohoamisesta ict:n ansiosta

Ehdotan tutkimusta, jossa otetaan tarkastelun kohteiksi mitattavia suoritteita aikaan saavat virastot. Näitä voisivat olla muiden muassa maanmittauslaitos, patentti- ja rekisterihallitus, verohallinto ja työvoimahallinto ja katsotaan, miten suoritemäärät, it-kustannukset ja henkilöstömäärät ovat viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneet. Voi löytyä yllätyksiä! Valtion yrityksiä ei pidä yhdistää mitenkään peruskoneiston tuottavuuteen, sillä kokoomus hankkii äänestäjiä innovaatiotuilla ja runsailla eduilla yritystensä henkilökunnalle kepun hoitaessa saman homman maataloustuilla.

334, Näin kestävyysvaje täytetään

1. Kaikki kunnat lakkautetaan. 2. Niiden tilalle perustetaan viisi alueellista Suomikeskusta. 3. Eduskuntavaalien yhteydessä niille valitaan johtokunnat. 4. Jokaiseen Suomikeskukseen perustetaan kaksi Ideaparkkia. 5. Maaseutuväki houkutellaan tilapäisin aluetuin muuttamaan Ideaparkkien läheisyyteen. 6. Suomi liittyy NATO:on ja puolustusvoimat lakkautetaan, jolloin vapauttu mm. 30000 työntekijää. 8. Tavoitteesta, että Suomi on kaikkialla asutettu ja alueellisesta maanpuolustuksesta luovutaan. 7. TEKES:n, Finferan ja SITRA:n se osa rahoista, joka ei tuota mitään (Sitä on paljon.) siirretään Somikeskuksiin. 8. Työvoimahallinosa karsitaan puolet pois.

perjantai 13. syyskuuta 2013

333.Demarien putoaminen tai pelastus

Demarit on galluppien mukaan syvässä kuopassa 16%:n kannatuksellaan. Uusiin vaalihin on puolitoista vuotta aika. Mikä on tässä ahtaassa tilanteessa puolueen strategia? Vaihdetaanko Urpilainen sivistyneesti parempaan puoluejohtajaan? Mutta kehen. Kandidaatteja on vähän, mutta halukkaita on useampia Mikael Jungerista lähtien. Ei löydy Urpilaista pätevämpää tässa tilanteessa, sillä jo EU-asiat ilman, että joutuu toisten vietäväksi, on liian haastava tehtävä uudelle valtiovarainministerille. Ainoastaan Tuomioja pystyisi tähän, mutta häntä tarvitaan enempi ulkoministerinä kuin talousministerinä. Jouko Skinnari olis pätevä, liian väritön pääministeriksi, vaikka hallitseekin talouskysymykset. Ja koska Urpilaninen ole mikään epäonnistuja, sitä suuremmalla syyllä mahdollisen seuraajan valinta on vaikeaa. Jäljelle jää vain yksi strategia. Demarien on saatava vaalikauden loppukuukausina ulkomaankauppa vetämään tavalla tai toisella. Se takaisi seuraavissa vaaleissa demarien kohtuullisen menestymisen ja Urpilaisen toisen kauden valinnan. Mutta on enempi sattumasta kuin hyvästä johtamisesta kiinni, miten ulkoiset maailmankaupan suhdanteet kehittyvät,ja ehtivätkö ne palastaa demareita sudenkuopastaan.

torstai 12. syyskuuta 2013

332. Ministeri Kyllönen - meidän rautarouva

Ministesri Kyllönen potki aikoinaan liikenneviraston pääjojohtaja Juhani Tervalan pellolle. Oli kova temppu ministeriltä antaa lähtöpassit hallinnon ikonille Tervalalle. Sisäpiiri sen rankkuden ainakin tietää. Oven näyttäminen oli kuitenkin oikein, koska Tervala pelasi pokeria valtion määrärahoilla ja sekoitti jopa eduskunnan pasamat hetkeksi. Yhtä kova temppu Kyllöseltä oli panna hetimmin uusiksi ajokorttilaki opetuslupa-ajokortin osoittautuessa liian kalliiksi. Kyllönen otti kansalaisten palautteen kiitettävän nopeasti huomioon. Harva ministeri pystyy tähän. Kyllöselle myös tästä ruusuja. Kataisen rasittuneesta olemuksesta näkee, että hän on jo pitkää kantanut raskasta salkkua ministerinä. Urpilainen seurailee persässä. On kohtuutonta, että viiime hallituksissa samat henkilöt ministerinä on pantu kantamaan lähes vuosikymmen pituista rankaa vastuuta. Ei ministeritkään tällaiseen työtaakaan pysty, kun ei johtavat virkamiehetkään ilman työkiertoa siihen kykene. Vai valtako motivoi? Mutta Kyllöseen. Siinä on meidän rautarouva.

331. Kunnille kymmeniä miljoonia euroja vesijättömaan lunastuspakolla

Hallituksen rakennepakettiin kuuluu muiden muassa miljaradin euron vuosisäästöt kunta- ja soteuudistuksilla. Tätä hötöä unelmaa on vaikeaa toteuttaa, koska siinä ei ole sarvia, joihin kiini tarttua. Yhtenä helppona keinona on palvelu- ja toimenpidemaksujen käyttö nykyistä laajemmin. Esimerkiksi rakennustarkastajan pakeilla käynti voisi maksaa about 201 euroa ja pihapuiden kaatolupa 59 euroa per puu. Varsinainen aarre-arkku saattaisi olla kesämökkiläisten pelottelu sillä, että kunta alkaa lunastaa rantatonttien vesijättömaan itselleen. Toimenpide olisi sinänsä suurin piirtein lainmukainen, mutta tietenkin kammotava. Silloinhan kuka tahansa saattaisi vetää mökkirantaansi veneensä ja viettää siinä mukavaa onkipäivää. Todellisuudessa kalastuskunnat ja siinä sivussa myös oikeat kunnat voisivat tienata kymmeniä miljoonia euroja vaatimalla vesijättömaan lunastamista rantatonttien omistajilta.

tiistai 10. syyskuuta 2013

330. Tässä on Yhdysvaltojen voittaja

Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen avustajina toimivat myös lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Ei tämä ole harmoonista rauhallista työtä, vaan hallinnon sisällä on kilpailu siitä, mikä taho urkkii eniten, synkimmin ja salaisimmin presidentin puuttumatta asiaan. USA on pumpannut biljoonia dollareita vuosisatojen aikana eri finanssikonsepteilla eri maanosiin. Näitä dollareita se saa takaisin yhtä helposti kuin nälkäinen pihvinsä mäkkäristä myymällä dollarimaihin oblikaatiota ja painamalla lisää dollareita. Sen ei tarvitsee huolestua velkaantumisestaan sentin vertaa, koska maa painaa yksinoikeudella seteleitä globaaliin jakoon, missä se aika, jossa setelirahoitus kulkee tiensä päähän on loputtoman pitkä, toisin kuin Euroopassa. USA on tänä päivänä painanut satoja keissiä devalvaatiolta suojassa pöhöttyneitä dollareita, maksanut miljardeja dollareita palkkaa kybervaikoilutyössä raataneille, lähettänyt ammuslennokkeja ns. terroristien kotien aamutaivaalle, pyörittänyt kymmeniä tuhansia kameroita skannaamassa autojen rekisterimumeroita, synnyttänyt ensi kertaa enempi ei-valkoisten lapsia kuin valkoisten, antanut koulutusta eri puolilla maailmaa kymmenille tuhansille terroristin vastaisille taistelijoille, tuonut miljardeja tonneja liuskeöljyä jalostamoihin teollisuuden energiaksi. Tätä maata ei pysäytä enää mikään. Mutta sitten muistin päivän vuosien takaa. Olin auringon noususta laskuun pohtinut sitä samaa asiaa. Siinä on USA:lle vastaus. Se on kylmä, vailla moraalia, ei mitään uskonnollista kiihkoilua, ei hermoilua. Se ei edes odottanut tilaisuuttaan. Sitä ei kiinnosta voitot eikä tappiot. Sillä ei ole suunnitelmia. Täysin välinpitämätön tyyppi, mutta sillä on logiikka. Se menee mihin haluaa. Se näkyy, jos tahtoo. Se on hirvittävä tyyppi. Sen edessä dollari laskee katseensa. Se ei välittä ihmishengistä mitään. Onko se hullu? Ilmastomuutos. Ei se vaani, se vain on.

329. Hallituksen on tunnustettava:on puute globaalitason johtajista

Yksi sanoo Suomen olevan historiallisessa murroksessa, jossa puu väistyy, teknologia horjuu ja high- ja cleantech:ien tulemista odotellaan. Toinen sanoo, että vain yki kolmas osa suomalaisista haluavaa kokeilla yrittämistä. Kolmas sanoo, etteivät pk-yritykset halua kasvaa. Neljäs sanoo suuren osan perheyrityksistä haluavan lopettaa, koska ei ole jatkajaa. Viides rakentaa Arbian niemimaallee vauhdikkaasti suomalaista peruskouljärjestelmää, jota rakentajapuolue kiivaasti vastusti Suomessa 1970-luvulla taantumuksellisena. Suomen hallituksen oli nyt rehellisesti tunnustettava, ettei suomalaisista siinä laajuudessa kuin maan vientitulojen lisääminen edellyttää, ole globaalitason bisnesihmisiski ja myyntitykeiksi. Liikkuminen ja suvereeni sukkulointi kansainvälisissä kokouksisa ja foorumeilla on puutteelista, jopa surkeaa. Kuuluisia esimerkkejä tässä ei tarvitse toistaa. Suomessa ei ole mistään muusta puutetta kuin gkobaalitason johtajista ja markkinointi- sekä myynti-ihmisistä. Aaltoyliopisto olisi pitänyt perustaa MIT:in viereen Massachusettsiin eikä sinne tänne Helsinki-Espoota. Katainen tapaa pahaillaan Kiinan pääministeri Li Keqiangia, joka lupasi 240 miljardin euron invstoinnin clentechiin. Tämän rahan oattajia on jonossa ovella, kuten Katanien kuvasi. Kiitos sille joukolle yritysjohtajia ja markkinonti-ihmisia ja myyjiä, jotka kuuluvat I luokaan globaaleilla bisnesympyröissä ja jotka vastaavat Suomen vientituloista.

328. Kokoomusnuoret pääpuolueen asialla kansan kiihottamisessa

Kokoomuksen nuorten liiton tavoiteohjelman uuslileberalistiset linjaukset tuskin tapahtuvat ilman pääpuolueen tukea. Nuoret luopuisivat muiden muassa työehtosopimusten yleissitovuudesta ja lain kohdasta, joka kieltää kiihotuksen kansan osaa vastaan. Pääpuolue käuttää nuoria käsikassarana suurempien voittojen toivossa. Nuorten sallisimisella tämän tyyliset lausumat kokoomus viestittää, että myös pääpuolueessa ajatellaan laajemmin näin. Kokoomus haluaa näin lödä jarruja perussuomalaisten nousulle ohi kokoomuksen.Kokoooomusjohta ajattelee, että äänestäjiä pitää saada sankoin joukoin lisää. Kilti Kanerva oli pantu kommetoimaan nuorten puheenjohtaja Susanna Kosken ärhäköintia TV 2:n Ajankohtaisessa kakkosessa 9.9.2013, mutta taipumaton Koski pysyi tiukasti sanojensa takana. Ei auttanut vaikka Ike toisti monen kertaan, että nuorten tavoiteohjelmalla ei oli mitään aatteelista yhteyttä kokoomukseen. Tujunen toisti saama. Kokoomusnuoten johtaja Koski on Iken mielestä ohittanut jo Halla-ahon agressiivisuuden rotukannanotoissa. Tämä on pääkokoomukselta vain politikointia kannatuskukujen luisuessa jatkuvasti alas päin. Puolue ajattelee, että kaikkia keinoja on käytettävä seuraavan hallituspaikan turvaamiseksi.

maanantai 9. syyskuuta 2013

327 Rakennepaketin käsikirjoitus

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen oli A-studion haastattelussa aiheesta miten Suomi saadaan jaloilleen. Hän mainitsi toimenpiteinä mm. suuria kysymyksiä käsittelevät foorumit yhteisten näkemysten hiomiseksi. Hän piti tärkeänä, että hallituksen iltakoulua kehitetään ja valtioneuvostonkanslia resurssoidaan, jotta se voi laatia vaihtoehtoisia yhteiskuntapoliittisia linjauksia. Hän korosti myös visioiden ja strategioiden aikaansaamista ohjaamaan kehitystä, poikkihalinnollisen yhteistyön parantamista irti siiloajattelusta, hyvien käytäntöjen soveltamista ja kuntien rahoitusjärjestelmien uusimista Nyt kun hallitus on päättänyt rakennepaketista, jossa on kymmeniä alakohtia, olisi pikimmin päätettävä yksityiskohtaisesta toteuttamisprotokollasta, sillä järjestään hallituksen vähääkin monimutkaisemmat hankeet ovat kaatuneet toteuttamisesta lipsumiseen. Herää kysmys, miksi muutoksia ei saada aikaan, vaikka tiedetään mitä pitää muuttaa? Prof. Kassila sanoi haastattelussa kuukausi sitten, että elokuvan heikkouden syynä yleensä aina on huono käsikirjoitus. Onko myös näin rakennepaketissa? Kassilaa mukaillen rakennepaketin käsikirjoitushan kertoisi, kuka tekee, työn ja työnvaiheiden tulokulmat, missä järjestyksessä ja yhteistyössä pakettin osiot tehdään, milloin, kuka on onnistunut ja kenen pitää petrata ja ennen kaikkea, millaisesta lopputuloksesta veronmaksajat saavat nauttia. Loppujen lopuksi kyse saattaa olla suomalaisista asenteista? Aikaansaamisasenne ei voine lähteä muusta kuin kulttuurin vähittäisestä muuttumisesta. Voisiko Suomi lähteä kokeilujen tielle ja kouluttaa otoksen yhdestä nuoresta sukupolvesta totellisiksi toteuttajiksi peruskoulusta lähtien? Silloin pitäisi mm. painottaa suullista ja kirjallista esitystaitoa, väittelyn, kommunikoinnin ja argumentoinnin merkitystä ja sitä, että ihminen pystyy mihin vain hyvään, jos haluaa. Näin voitaisiin testata löytyykö suomalaisilta globaalin tason aikaansaajia.

326. Energiamarkkinaviraston sivu johtaa törkeästi harhaan hinnoissa

7.9.2013 TV 3:n pääauutisaieehana oli sähkön kilpailuttaminen. Pörssisähkön hinnat laskevat ja sähköyhtiöt suunnittelevat 10-11 prosentin sähköenergian hintojen pudotusta. Tästä huolimatta kotitaloudet yhä enemmän kilpailuttavat sähköyhtiöitä, nyt 8 prosenttia. Hyvä n'in. Mutta kokemuksesta voin sanoa, että energiamarkkinaviraston sivut johtavat halvan sähkön etijöitä harhaa. Tämä siksi, että: *sivu ole ole ajantasalla, koska yhtiöt ilmoittvat sinne hintansa vaihtelevalla viiveellä, jos ollenkaan *sinne ilmoitetun määräaikaisen sopimuksen alkamis- ja päättymispäivämäärät puutuvat *ytiöt eivät ilmoita halvimpia hintoja lainkaan *sieltä puuttuvat kokonaan lyhyt kestoiset tosi edulliset kmpanjat. Niinpä lukuisten yhteydenottojen perusteellla voin sanoa, että ihmiset tekevät energiayhtiöpäätöksensä virheellisin perustein. Ihmiset uskovat viranoamista tässäkin asiassa. Viraston viralliselta sivulta eivät löydy lähimainkaan edullisimmat kulloisetkin sähkön hinnan. Siksi toivon, että sivun tosipohjaisuutta lisätään nykuisestä radikaalisti tai ainakin lisätään tekstiä, josta käy ilmi, miten sivun hinnat määräytyvät. Tämä on tärkeää, sillä kasvava joukko aktiivisia kotitaluksia etsii virheellisesti luullen halvimman sähkön löytyvän juuri sieltä. Heidä pitäisi tietää, mitä epäkohtia evm:n sivuissa on ja hyödyntää aitoja sähkön kilpailutamispalveluja eikä energiamarkkinavirasoton hötösivuja puhumattakaan sähköyhtiöiden omia kilpailuttamismainoksia googlen sivuilla.

perjantai 6. syyskuuta 2013

325. Jonkka, Katainen, valtioneuvoston kanslian Timo Lankinen

Oikeuskansleri Jonkan mielestä 6.9.2013 Himasen projetkin valmistelu oli huonoa hallintoa ja se olisi pitänyt kilpailuttaa. Samana iltana TV 1:n pääuutissa toimittajan kysyessä valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankiselta, mitä tästä opittiin, tämä totesi vain, että hanke olisi pitänyt paremmin valmistella. Kyynikko voi sanoa tähän, että niinhän ne kaikki hankkeet olisi pitänyt tehdä. Lankisen lausunto osoittaa vastuun pakoilua ja suoraselkäisyyden puutetta. Hänen olisi pitänyt rehellisesti myöntää, että hanke olisi todella pitänyt kilpailuttaa eikä pitää lisää kokouksia. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska ilmapiiri, jossa Katainen antaa ymmärtää Himasen olevan pätevin työn suorittajan, on SITRA:n, Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemia edustajille ahdistava, jopa traumaattiinen. Tämän kaltainen outo tunnelma on koettu moneen kertaan hallinnossa, kun jokin hankeen taustalla valtaa omaava taho ohjaa verhojen takaa toimintaa haluamaansa suuntaan.Tässä kohtaa tulee Kataisen johtamisesta mieleen venäläinen viisaus, jota mukaillen: maassa on menossa samaan aikaan lukuisia suuria prosesseja, joita ei johda kukaan, mutta yhtä pientä johtaa näkymätön käsi.

324 Näin pitää sote-uudistus suunnitella

Olin itse puolustamassa mm. terveyspalvelujen yksitystämistä 1990-luvulla johtajana, luennoillani ja oppikirjoissani. Tilanne oli silloin toinen kuin nyt, koska julkisen sektorin palvelutuotantoa pidettiin paikalle jämähtäneenä ja kilpailulta suojatuna. Tehtiin mm. seuraavat virheet: *ei osattu nähdä, kuinka suuri hyppäys ulkoistaminen oli ja kuinka paljon osaamista ja työtä kilpailuttaminen vaatii *luotettiin liikaa yksityisen sekotorin tehokkuuteen ja aliarviotiin kuntien oma osaaminen ja tuotanto *unohdetiin, kuka valvoo ja miten koko palveluketjun laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia *yliarviotiin markkinoiden toimivuus. Kansainvälinen ketju saattoi voittaa paikallisen tarjoiskilpailun alihinoitelulla. Oli jopa tapauksia, jossa ARA myönsi avustusta yleishyödylliselle yhtiölle hoivakodin rakentamiseen. Myöhemmin yhtiö osoittauti osaksi hoivakonernia, jota tuotti kyseisessa kodissa palvelut Nyt kun kokemuksia on karttunut, niin *kunnilla pitää olla vankka kilpailuttamisasiantuntemus *millään ”Sote-alueella” tilannetta ei saa päästää sellaiseksi, että hoitoketjun vaikuttavuutta suhteessa kustannuksiin ei seurata ja tehdä siitä tosiseikkohin perustuvia päätöksiä. Yksittäinen terveyskeskus voi olla vaikka kuinka laadukas ja tehokas, mutta se voi olla ketjussa se osa, joka auheuttaa ketjun hoitojen vaikuttavuuden laskun. *pitääkin olla selkeästi määritelty kuka sote-aluella vastaa hoitoketjujen ysikkökustannuksista ja kuka vaikuttavuudesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen suunnittelu tulee antaa alan ammattilaisten tehtäväksi. Ehdottoman tärkeää on, että ammattilaiset laativat vaihtoehdot, joihin perustuen poliitikot tekevät päätöksensä. Vaihtoehdoton suunnittelu johtaa vaihtoehdottomaan näköalaan.

323 Eivät korkealla lentävät koneet häiritse

Käsikirjojen mukaan liikennelentokoneet laskeutuvat 3 asteen jatkuvassa liukukulmassa 10 - 15 kilometriä ennen kenttää. Käytännössä tähän ei päästä juuri milloinkaan sään, muun liikenteen tai ohjaajien takia, vaan kone joutuu käyttämään pysyäkseen laskeutumisreitillä lähes vuoronperään laskeutumissiivekkeitä ja moottoreita, jolloin syntyy voimasta aerodynaamista ja moottorimelua maata kohti. Ison liikennekoneen lentäessä pitkän matkan matalalla sen aiheuttaman häiritsevän melun pinta-ala kohtisuoraan maata kohti on suuri. Tätä pinta-alaa voidaan tehokkaasti pienentää, jos kone lentää laskeutumisessa mahdollisemman pitkään esimerkiksi 600 metrin korkeudessa 250 metrin sijasta, koska desibelitaso on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Turvallisuudesta ei tarvitse tinkiä. Tällainen laskeutuminen edellyttää kuitenkin moottoreiden voimakasta käyttämistä lähellä kenttää, mikä lisää polttoainekuluja. Tällöin laskeutumisen finaalin alkuosa olisi nykyistä jyrkempi ja loppuosa samankaltainen kuin nousussa, tietenkin päinvastaisessa järjestyksessä. Tähän pääsemistä helpottaa se, että kone on kevyempi laskeutumisessa kuin nousussa. Nyt isojen liikennekoneiden lentokorkeus viiden kilometrin etäisyydeltä kentästä laskeutuessa on noin 250 metriä. Nämä ovat maasta mitattuja arvoja. Jos lentokoreus nostettaisiin 500 metriin, maahan tuleva melutaso laskisi 75 prosenttia. Entisen ilmailulaitoksen käsityksiä aiheesta voi lukea esimerkiksi osoitteesta (mm. sivu 31). http://www.finavia.fi/files/finavia/ymparistoraportit_pdf/Ilmailulaitoksen_ymparistoraportti_2001.pdf

torstai 5. syyskuuta 2013

322.HKI - Vantaan kentän lentomelun aiheuttama ennenaikainen kuolleisuus tutkitaan

Tätä on odotettu kauan. Aiemmat teveyshaittaselvitykset ovat perustuneet Finavian insinöörien laskelmiin. Täytyy ihmetellä, miten tuomiostuimet ovat nämä hyväksyneet. Olen vuodesta 2003 suhtautunut kriittisesti Finavian mittauksiin ja kirjoittanut sen epäkohista paljon eri web-sisvuilla. Täyttyy vielä kerran tuode esille lentomelun erikoisuudet, jotta sen vaakavaa uhkaa terveydelle voi jokainen arvioida. Lentomelu: *on hetkellistä ja satunaista *voi olla hiljaista 90 sekuntista - tunttiin ja sitten tulee talon ylle 10 seknnissa voimistuva 90db:n melu,joka katoaa 5 sekunnissa uusiutuaksenn muutaman minutin päästä *suurin osa melusta tulee rungon aerodynamiikan muutoksista ilmavirrassa, kun kone jarruttä siivekeillä *tämä saa aikaan myös ilmanpaineen muutoksia, jotka tärisyttävät talon ikkunalaseja ja tärykalvoja *yölennot saatavat pitääa asukkaan jatkuvassa heräämisen ja nukahtamisen välimaasossa kokoyön Tässä lupaus tutkimuksesta http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki-Vantaa+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n+tutkimaan+lentomelun+terveyshaitat/a1378345297723 Tässä lausunto ympäristölupahakemuksesta http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8981740247875851416#editor/target=post;postID=3045801469137044157;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=199;src=postname

321. Sipilän rahasto - loistavaa

Itävalta on valinnut toisen tien sevvyityäkseen lamasta. Maassa työttömyys on alle 5 prosenttia. Suomen pitää seurata samankaltaista tietä. Velkarahaa eitavita,kun Suomen Pankin siirtää taseestaan mijardi euroa ensi vuoden budjettiin infrastruktuurien investointeihin, kuten homekouluhin, rataverkkoon ja teihin. Sipilän esittämän rahaston avulla saadaan toinen merkittävää työntövoima uusien yritysten luomiselle ja menestymiselle. Näissä elvitystoimissa ei velkarahaa tarvita lainkaan. Sipilän esitys on erinomasinen, sillä rahaston siipien suojassa voi syntyä ehkä tuhat uutta menestyvää yritystä. Tässä yhteydessä on turha pelätä paluuta valtiojohtoisuuteen. Rahaston hallinnon ja johdon pitää olla määrätietoinen,ammattitaitoinen,innostava jajohtamipätevä, ei poliitikkovetoinen. Hyviä startuppeja potkitaan ylös ja huonot ulos. Katainen sanoo vain Sipilän esitykselle, että hyvää toteutamme sen vain toisella tavalla. Millä tavalla? TEKEsin luutuneiden kaavojen mukaanko?

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

320. Hittejä ict-alalla - business intelligence

Markkinointi antaa ymmärtää, että johdon tietojärjestelmät (business intelligence) ovat tämän päivän yksiä kuumia hittejä. Periaatteessa tuote onkin lupaava kehittyvän tekniikan ansiosta, mutta sen käyttö aiheuttaa kustannuksia. Jatkuvan ja suuren kustannuserän aikaan saa se, että yrityksen jokainen tosite pitää kirjata siten, että tositteen tieto on voidaan käsitellä yhdessä muiden tositteiden tieojen kanssa monilla erilaisilla ryhmittelyillä ja monissa eri tietojärjestelmissä. Tämä vaatii koko organisaation läpikäyvää koulutusta ja protokollaa, miten tositteita kirjataan ja käsitellään riippumatta siitä, syntyvätkö tositteet sähköisesti vai ei, sekä ict-resursseja. Business intelligencesen todellinen haaste on kuitenkin siinä, miten tämä tekointelligenssi pystyy jatkuvasti mukautumaan johdon straregisen ajattelun ja päätöksenteon vaatimuksiin ja hyödyttämään strategista johtamista. Operatiivisella tasolla se onnistuu helpommin, mutta strategisella tasolla sen pitää jatkuvasti synkronisoitua johdon ajattelluun. Käytännössä mahdoton tehtävä. Pilvipalvelut tarjovat business intelligenceseille yhden ratkaisun, mutta hajautuneessa ja voittohakuisessa talousjärjestelmässä tämä on hankala toteuttaa. Pääomat ohjataan sinne missä on eniten tuotto-odotuksia ja millä keinoin suurin tuotto edullisimmin saavutetaan.Voitonhaku ei ajattele pilvijärjestelmiä. Talousjärjestelmän hajaannus ja avoin markkinajäjestelmä eivät ole tietenkään syitä haaveilla paluusta kommunismiin tai yksipuoluejärjestelmään. Olisi hyvä kuulla esimerkkejä onnistuneesta business intelligenceistä.

319. Suomeen bisnespesä

Siitä ollaan yhtä mieltä, että Suomen perinteiset tukijalat puu ja metalli ovat murroksessa ja Nokian kännykkäbisnes on myyti Microsoftille. Televisiossa nokialaiset vuorotellen voivottelevat uraputkensa perään ja ansaitusti iloitsevat sijoitussalkkujensa kasvusta. Missä on dynamisuus ja armoton bisneshenkisyys? Muiden muassa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, Nordean Leena Mörttinen ja puheenjohtaja Juha Sipilä puhuvat kilvan eri medioissa, kuinka ict, hightech, cleantech ja biomassa avaavat Suomelle portteja uuteen nousuun. Ainoastaan kansanedustaja Mikael Jungner uskalsi haastaa oikean pointin: Suomen bisneshenkiyys- ja johtamisosamisvajeen. Suomi on pieni maa. Sen takia meillä voisi olla karismaattinen toimivaltaninen johtaja organisaatioineen. Hänen tehtävänään olisi koota hajalleen karanneet palikat yhteen ja luoda alustaa ja intohimoa, johon perustuen voidaan luoda uusia yrityksiä ja joista vanhat voisivat ponnista uusiin ja parempiin tuotteisiin. Se voisi olla kansallinen bisnespesä. Nyt eri tahot pursuavat hyväntahtoisia visioita, joiden toteuttamisen ja realimaailman ero on hämärän peitossa.

tiistai 3. syyskuuta 2013

318. Suomessa liian pieni avoin sektori

Arvostan Isokallion mielipiteitä ja tapaa esittää asiansa. Tässä on yksi julkista sektoria mollaava Isotalon puheenvuoro http://areena.yle.fi/radio/1953461. Tällaisia sanomisia tarvitaan. Mutta eräät kohdat herättävät epäilyjä. Vastaan niihin Kallen tyylillä. Suomessa on noin 2,6 miljoona työllistä, joista noin 450 tuhatta työskentelee julkisella sektorilla tuottaen yhteiskunalle toimintaedellytyksiä, turvaa ja elinvoimaisuutta. Isokallion murtoluvt ¼ ja ¾ elättäjistä ja elätettävistä ovat tässä yhteydessä omituisia. Alle tuhat virkaa voidaan lakkauttaa välittöömästi tapeettomina ja alle kymmenen tuhatta voidaan 5-6 vuoden aikavälillä rationalisoida avoimen sektorin tehtäviin, jos niitä on. Tämä tuo noin 200 miljoonan euron vuosittaiset nettosäästöt. Jos kuuluisuutta saaneita paperin pyörittäjiä vähennetään enemmään, hakemusajat ja jonot kasvavat, päätökset viipyvät ja korruption uhka lisääntyy. Maamme innovaatiojärjestelmä on saanut ulkomaisia kehuja, koulutusjärjestelmä kiitosta ja yritystukien suuruutta hämmästellään. Siitä huolimatta suuri osa ptk-yrityksistä ei halua kasvaa. Kaivosvarannot ja -laki antavat sijoittajille mahdollisuuksia. Metsiin jää käyttämättöminä vuosittain parin sellutehtaan raaka-aineet. Turve odottaa high-techt:ään. Nokian tarina on surullinen ja Stora-Enson Ameriikan seikkailu karu salaisine selvityksineen finassivalvonnalle. Yksityisen sektorin yritykset hoitavat julkisen sektorin ict:tä ja jälki ei ole kaunista. Isokallion mukaan Suomea ei pelasta lamasta mikään tolkullinen keino. Yhtä pätevillä argumenteilla kuin Isotalo tylyttää julkista sektoria, voidaan väittää, että Suomen avoin sektori on tehoton ja mahdollisuuksiin nähden liian pieni. Eli vientiluoja lisää ja maa velattomaksi. Kyse on viime kädessä yritysjohdon laadun ja yrittäjähenkisyyden parantamisesta.

317. Johtamisoppien uuvuttamat

Moni on tuskaillut säännöllisin väliajoin eri muodoissa tyrkytettyjen johtamisoppien kanssa ja ihmetellyt, mihin niitä kaikkia oikein tarvitaan. Eivätkö Maslowin tarvehierarkiat enää riitä ja ovatko Druckerin opit loppuun kulutetut? "Minä en lähde enää yhteenkään seminaariin, kaikki on kuultu jo moneen kertaan", on hyvin usein kuultu kommentti kaiken kokeneiden suusta. Mutta onko sittenkin niin, että uudet opit ja sovellutukset ovat välttämättömyyksiä työntekijöiden ja esimiesten pysymiselle kehityksen kyydissä mukana, jopa sen edellä? Oppiuskovainen jatkaa vielä: "Kunkin ikäluokan on itse tehtävä oma päänsä myös johtamisopeissa. Tässä savotassa on oltava mukana myös ne aiemmat ikäryhmät, jotka ovat jo päänsä tehneet. Näin luodaan yksi perusta yrityksen esimiesten ja henkilöstön yhteisten sävelten syntymiselle. Johtamisopit sisältävät uudistuvan terminologian, jota ilman työmarkkinakommunikoinnissa ei pärjää. On turha kukkoilla kehitykselle." Vai onko sittenkin kyse vain suuresta puhalluksesta, josta eivät hyödy kuin oppien myyjät, sillä perustiedoilla, terveellä järjellä ja aikaansa seuraamalla pärjää vallan mainiosti, töissä ja kotona? Joka tapauksessa jos aina vain tyydyttäisiin vanhaan ja koettuun, tilanne on samankaltainen, kuin pitäisi kuunnella jatkuvasti samoja kappaleita. Tällöin porukat eivät ajan pitkään enää svengaisi itsenä, toistensa eivätkä ympäristön kanssa, vaan eläisivät pelkästään vanhojen biisien urilla ja muistoissa.

maanantai 2. syyskuuta 2013

316 Näistä syistä kuntaliitokset ovat välttämättömiä

1.Tasa-arvosyyt *palveulejen saatavuus- ja laatuerot *kustannus- ja veroäyrierot 2.Osaamissyyt *pienessä kunnassa korkea spesifiosaaminen on sattumasta kiinni *suuressa kunnassa spesifisyyttä vaativaa työtä on niin paljon, että kanantta palkata asiantuntijoita 3.Tuottavyyssyyt *suuremman tuotannon edut, yksikkökustannukset alas *asiantuntijaryhmien käyttö *yhteen sopivimpia ict-laitteita, tuottavuutta lisää 4.Vaikuttavuussyyt *suuremman tuotantovolyymi mahdollistaa vaikuttavuusevaluoinnin: tapausten määrä, asiantuntijat 2.9.2013

315 Fatkoja julkisen sektorin ict-hajaannuksesta

1970-luvulla IBM oli kova sana koneissa ja ohjelmissa ja sen lobbaus ja tarjoulu oli hurjaa. 1980-luvulla VM:n atk-toimiston kontrolli it-laiteisiin lakkautettiin, minkä seurauksena virastot saivat hankkia vapaasti ohjelmistoja ja koneita. Valtionhallinnon tietokokeskus VTKK eli kukoistuskauttaan puitesopimuksineen ja pyristeli markkinajohtajaksi kansallisissa järjestelmissä., mm Teko-tekstinkäsitely 1990-luvullaVTKK lopetetiin ja syntyi TIETO OY. Samaan aikaan ict-sovellutuksia alettiin rustaamaan kaikkialla hallinossa ilman mitään koordiinaatiota. Ei ollut tahoa, joka olisi vahtinut kehitystä. 1990-luvulla aloitettu tulosohjaus ja kuntien vapauttaminen normeista vain kiihdytti hajaantumista. 2000-luvulla kehitystä ei ole saatu kuriin eikä ohjaukseen. Olin itse näissä touhuissa mukana. Kaduttaa kun en käyttänyt asemaani hyväkseni, momenttumiani. Olin v.1992 valtiovarainministeriön kehittämisosaston vs.ylijohtaja. Ict-asiat kuuluivat vastuulleni. Olisi pitänyt vuodessa vain pyyhkiä pöytä puhtaaksi kaikista ict-neuvottelukunnista ja johtoryhmistä ja aloittaa ict-asioiden konsernitason haltuun otto uusin eväin.

314. Luovuus ja johtaminen

Työyksiköissä suurena mysteerinä on luovuuden saamisen esiin tiimissä. Tämä siksi, että jokainen on omalla tietoperustallaan ja resursseillaan luova ainutlaatuisella tavalla, mutta tätä luovuutta ei välttämättä saada liitettyä muiden tiimin jäsenten luovuusmaailmaan. Kaikenlaisen tiedon hankkiminen omaan päähän reserviin on välttämätöntä, koska joskus, aivan odottamatta, voi tulla hetki, jolloin kauan sitten jostain luettu tai kuultu tieto voi ratkaisevalla tavalla yhdistyä pienestä reiästä pulpahtavaksi ideaksi. Voidaan kysyä, että kuka tässä prosessia on moottorina: yksilö, tiimi, esimies. Miten tämä prosessi organisoidaan? (Mm Leena Palosuo on pohtinut tätä ongelmaa) Valtaosa luovuudesta on arjen luovuutta, ei isojen innovaatioiden. Johdon suurena haasteena, mutta ennen kaikkea mahdollisuutena, on miten saada kohtaamaan nuorten joustava intelligenttsia ja vanhojen monessa tulessa karaistunut älykkyys. 2.9.2013

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

313. Neuvoja kylpyhuoneen remonttia suunnitteleville

1. Älä tee itse, jos et varmasti osaa - harva osaa. 2. Varaa suunnittelluun ja urakoitsijan valintaan aikaa 6 kk - 1,5 vuotta. 3. Ota asiantuntija alusta alkaen mukaan: sukulainen, ystävä, tuttu, tutun tuttu, ulkopuolinen ystäväasiantuntija. Alussa tietenkin voit peheen kesken ja ystäväporukassa ideoida tulevaa työtä. 4. Ota valokuvat ennen työn alkamista, seinistä, lattiasta, WC-pöntöstä, oven- ja ja ikkunapielistä, katosta, ilmanvaihtoventtiileistä, vesiputkien ulostuloista, yleensä kaikesta mahdollisesta, jolla voit todistaa, miten tilanne oli ennen remonttia. 5. Tee sopimus ja työohjelma niin yksityiskohtiaseksi, ettei synny väärää tulkintaa. Älä hyväksy sanamuotoja kuten ”kaatojen järjestely”, vaan ”tehdään uudet kaadot valamalla lattia uudestaan”. Jos urakoitsija lupaa toimittaa kaiken tavaran, hinnan pitää olla oikea, ei mitään lisäprosentteja. Älä hyväksy sanontaa: ”tämä on alan yleinen tapa.” 6. Vaadi työlle ja materiaaleille vähitäänkin 10 vuoden kirjallinen takuu. 7. Jos pystyt itse rahoittamaan työtä, älä ota urakoitsijan tyrkyttämää rahoitusyhtiön lainaa. Jos et ole tarkka, laina tulee otetuksi huomaamattasi. Jos otat urakoitsijan lainan, urakoitsija voi nostaa sen seuraavan päivänä, ellet vaadi sopimukseen ”maksetaan työn edistymisen mukaan”. Jos et pysty itse rahoittamaan, ota mieluimmin pankkilaina, ja maksa lainalla remonttia sitä mukaan, kun työ etenee. 8. Pyri saamaan urakkaan LVI-ja sähkötyöt, koska niiden saanti vastuullasi oikeaan aikaan on vaikeaa ja voi viivästyttää työtä. 9. Huolehdi, että taloyhtiö hyväksyy työn ja isännöitsijä tietää remontista ja yhtiön edustaja käy tarvittaessa tarkastamassa taloyhtiön vastuullee jäävän työn mm. vesieristyksen. 10. Sovi, että asiantuntijasi käy säänöllisesti - joka päivä tarkistamssa työn etenemisen. 11. Pidä itse tai asiantuntijasi pitää työmaapäiväkirjaa ja ottaa valokuvia työn etenemisestä. 12. Käänny kauppakamarin tarkastajan tai kuluttaviranomaisten puoleen, jos tulee ylipääsemättämiä erimiellisyyksiä. 1.9.2013

312. Kunnat eivät osaa ostaa sote-palveluja

Tilaaja-tuottaja-malliin näyttää kohdistuvan yhä suuremmassa määrin odotuksia julkisen sektorin tuottavuuden kohottamisessa. Mallia on käytetty sekä näennäismarkkinoilla, kuten viranomaisorganisaation ja liikelaitoksen sisällä, että vapailla markkinoilla, kuten terveydenhoidossa (jonojen lyhentämiset) ja vanhushuollossa, jne. Mallin käyttäminen sisäisillä markkinoilla ei tietenkään tuo kuin normaalit toiminnan tehostamisedut, jotka voidaan saavuttaa muillakin toimenpiteillä, kuten sisäisten tuotteiden ja palvelujen määrittämisellä sekä hyvällä kustannuslaskennalla ja seurannalla. Kyse ei siis ole kovin uudesta asiasta. Sen sijaan kun kyse on vapaille markkinoille menemisestä, tilanne muuttuu radikaalisti. On aivan eri asia, kun Helsingin Energia soveltaa sisäisessä toiminnassaan tilaaja-tuottaja-mallia, kuin Helsinki kilpailuttaa bussiyhtiöitä. Markkinoilta tilaamisessa onkin monta mutkaa: on mm. tiedettävä kuka tilaa, mitä ja millä pätevyydellä, miten kilpailutetaan ja valvotaan palvelujen laatua, jne. Miten esimerkiksi yksityisen päivähoito- tai dementiakodin toimintaa valvotaan riittävän tehokkaasti? On myös vakavasti kysyttävä, onko julkinen sektori kypsä täysin vapautumaan käyttötarkoituksiin sidotuista budjettiraameistaan vapailla markkinoilla operoimiseen. Ei ainakaan nykyisellä kuntarakenteella. Tästä on yhtenä esimerkkinä erään länsirannikon kaupungin sosiaalitoimen dementiapotilaspaikkojen kilpailuttaminen, jossa sekä tilaajaa että ostajaa oli edustamassa sama henkilö, valitun tuottajan vielä saadessa julkista tukea. Nyt kun kestävyysvajeen aikana vaaditaan julkisen sektorin tehostamista ja supistamista perusteina markkinalähtöinen tilaaja-tuottaja-malli ja yksityistäminen, pitäisi kertoa, mitä niillä tarkoitetaan. Jos edelleenkin julkinen sektori olisi maksaja, hyödyt ovat vain tuottavuushyötyjä, ja siksi suhteellisen pieniä. Jos kyse on siitä, että nyt veronmaksajille ilmaisia tai verovaroin tuettuja palveluja siirretään markkinoille veronmaksajan itsensä kokonaan maksettaviksi julkinen sektori ainakin supistuu. Edessä häämöttää täydellinen sekamelska, jos markkinatielle lähdetään nykyisin eväin, sillä edessä on samanaikaisesti tuotteistamisen, hankintatoimen, kilpailuttamisen, laadun- ja kustannusvalvonnan hallinta sekä uuden hallintokulttuurin omaksuminen, jossa julkishallinto tulee ulos nykyisistä budjettiraameistaan ja -säännöistään markkinoille. Kaiken tämän taustalla odottaa vielä sote- ja kuntauudistus. Julkisen sektorin tilaaja-tuottaja-mallin laaja käyttö vaatii kovan luokan konserniohjausta. Valitettavasti vain ei ole konsernja eikä ohjausta. 1.9.2013