Ratkaisustrategia on ennen kaikkea johdon ja henkilöstön yhteinen käsitys siitä, miten tulevassa konsulttityössä toimitaan - eikä niinkään kirjallinen suunnitelma - ja päätös siitä, kuka on ongelman haltija(t).
Usein riittää, että johto selvittää erilaisia tapoja hahmottaa ja täsmentää ongelma sekä keinoja ratkaista se.
Ratkaisustrategian laadinnasta ei saa muodostua kehittämisen päätyötä ellei ongelma todella ole monisäikeinen, laaja ja monia ratkaisumahdollisuuksia omaava. Usein riittää muutama napakka kokous.
Ongelman ratkaisustrategialla on selvä yhteys matemaattisen ongelman ratkaisemiseen, jossa käytetään hyväksi yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä ja aiemmin todistettuja tosiasioita ja on monta tietä löytää ratkaisu, mutta yksi ratkaisustrategia on ylivoimainen muihin verrattuna.
Jos laajan ja monimutkaisen ongelman ratkaisustrategian luonti laimilyödään, niin silloin on suurena vaarana käyttää tutuinta ja helpointa menetelmää, joka sulkee pois tehokkaampia menetelmiä. Tällöin pahimmassa tapauksessa valittu strategia ei johda lainkaan haluttuun tulokseen, tai jopa sekaannuksiin ja toimimattomiin ratkaisuihin.
Ratkaisustrategian laadinnan apuna voidaan käyttää seuraava ohjelistaa:
*miten ongelman haltija ja ratkaisijat saatetaan yhteen
*miten aiottu hanke sopi yhteen hankesalkun kanssa
*faktojen saamismenetelmät
*mielipiteiden ja näkemysten saaminen alkutilasta
*mitä tahoja täytyy erityisesti kuulla tai hyödyntää
*kuinka voimakkaasti noudatetaan jotain teoriaa tai teoriakehystä vai onko pääpaino praktisessa tarkastelussa
*onko muita samantyyppisiä ongelmia (verrokkiongelmia)organisaatiossa
*onko ulkopuolisia hyvien käytäntöjen kohteita (benchmarking)
*kun ratkaisu löytyy, niin voidaanko sitä hyödyntää alaorganisaatioissa (monistettavuus)
*miten työ järjestetään niin, että organisaation jäsenet ovattarvittaessa valmiit luopumaan vanhoista käsityksistään ja työtavoistaan uuden hyväksi, milloin ja miksi he ovat valmiit tähän
*millaisia vuorovaikutusprosesseja tarvitaan: johtoryhmät
projektiorganisaatio, kehittämisseminaarit, tiedotus ja missävaiheissa
näitä käytetään
*omien asiantuntijoiden käyttö
*arviota siitä kuinka peruuttamattomalle tielle ollaan lähtemässä
*miten tulevan työn vaiheistus tehdään, kuinka itse itseään korjaava työ on edessä
*mitä erityisiä riskejä työhön liittyy ja miten niitä voidaan pienentää
*tarvitaanko konsulttia jo ratkaisustrategiaa luotaessa vai myöhemmin.
Ongelman ratkaisustrategia on myös välttämätön - konsulttisopimuksen lisäksi - konsulttien roolien määrittämisen kannalta. Rooleista on ehdottoman tärkeää sopia etukäteen johdon ja konsulttien kesken.
Rooleja voivat olla mm. strategi, hankepäällikkö, tekninen osaaja, keskustelukumppani, mentori, työnohjaaja, prosessin vetäjä, toimialan asiantuntija, selvitysmies, raportoija, muutosjohtaja, muutosagentti, vuokrajohtaja, työryhmän jäsen, laadun valvoja, kouluttaja-valmentaja.
29.8.2013
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti