Siirry pääsisältöön


303. Työn tarjonnan vaikutusten analyysi mallintamisen avulla

Ongelmien ict-perusteinen mallintamisen tarjoamat hyöyt laimilyödään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Siihen on kaksi pääsyytä: päättäjien puutteelliset tiedot mallintamisen perusteista ja mahdollisuuksista sekä eräät heikot, paljon julkisuutta saaneet, populaarimallintamiset kuten säännölliset talouden kasvuennusteet ja analyysit ilmaston muutoksista. Päättäjien ei tietenkään tarvitse hallita mallintamisen yksityiskohtia, mutta jos he perehtyisivät mallintamisen peruslogiikkaan ja pääpiirteisiin, heidän hyväksikäyttöalttiutensa kasvaisi merkittävästi. Johtamiskoulutukseen tulisikin sisällyttää mallintamisen hyväksikäyttöä päätöksenteossa. Tämä siitä suuremmalla syylä, koska välineet ovat lähes jokaisen päättäjän käytettävissä. Päättäjien perustietojen puutteellisuudesta on ollut eräänä seurauksena, että muutamat aktiiviset esikunnat ja tutkimusryhmät ovat oma-aloitteisesti mallintaneet ilmiöitä. Näillä, ilman tilajaa olevilla malleilla, on ollut yleensä kohtalona kohtelias, mutta lyhyt maininta: kiitos raportista, ei muuta. Organisaation sisäistä mallintamista tehdään jatkuvasti, mutta on aivan eri asia laatia yhteiskuntaa syvällisesti luotavia raskaantason malleja,kuin tehdä vaihtoehtoisia budjettilaskelmia. Heureka-foorumin ekonomistit esittivät vankaan säävyyn työn tarjonaan lisäämistä talouden nousukeinoksi. Ekonamistien ajatus perustuu siihen, että työvoimavirran kasvaessa työpaikkoihin, se lisää taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja. Tämä puolestaan edellyttää palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä. Mitä jos työpaikkoja ei syynykään ja käyhälistö vain kasvaa? Onko olemassa mallintamista? Tässä yhteydessä mallintaminen olisi myös tärkeää, koska sen avulla voidaan tehdä toistoja, mitä taloustieteessä ei voida tosi tilanteessa tehdä. Siinä mielessä taloustiede ei ole täytä tieteen kriteerejä. 27.8.2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *