Helsinki-Vantaa lentokenttää leimaa sen uskomaton kasvu, mikä on yllättänyt päättäjät niin, että riittävän ajoissa tehdyt kaukoviisaat päätökset ovat jääneet tekemättä. Vuonna 1965 kentällä kävi miljoona matkustajaa ja siellä työskenteli 300 työntekijää. Viime vuona siellä kävi 15 miljoonaa matkustajaa ja töissä kävijöitä päivittäin oli yli 20000. Aviapolista pidetään nyt Vantaan kruununjalokivenä. Kun Seutulan lentoasema perustettiin kiireellisenä olympiavuonna 1952 kymmen kilometrin päähän Olympiastadionista, tällainen kehitysnäky olisi ollut utopiaa.
Helsingin asujaimiston laajentuminen kaupungin pohjoisosiin rajoitti 1970 ja 1980 luvuilla ensimmäisen kiitoradan käyttöä etelään päin ja myöhemmin sama tapahtui toisen kiitoradan käytölle 1990-luvulla Tikkurin yli. Ainoiksi lentosuunniksi jäivät pohjoinen ja länsi. Samaan aikaan havaittiin kentän kuin varkain kasvaneen Vantaan kaupungille elintärkeäksi tulolähteeksi ja kentän läheisyyden ansiosta elinkeinoelämälle korvaamattoman käteväksi ja aikaa säästäväksi työkaluksi. Kentän liian läheisestä sijainnista tiheän asutuksen keskellä ei ole puhuttu halaistua sanaa, vaikka Ruotsin kokemukset kentän siirtämisestä 40 kilometrin Tukholmasta olivat lahden takana.
Kentän hallinnointivastuu siirrettiin ilmailuhallitukselta ensin liikelaitos ilmailulaitokselle vuonna 1991 ja tämän vuoden alusta Finavia Oyj:lle. Kenttää koskeva päätöksen teko on muuttunut samaan tahtiin yhä suljetummaksi. Suomessa muutettiin lainsäädäntöä niin, ettei mm. lentomelusta saa korvauksia ja ryhmäkanteen ulkopuolelle jätettiin ympäristörikokset.
Nyt on ajauduttu tilanteeseen, jossa lentomelun mittaamisessa kansalainen on Finavian tietojen varassa. Mittaustuloksia voi kyllä mennä tiedustelemaan ympäristöviranomaisilta, mutta ne ovat samoja kuin Finavialla. Kun rakentamisoikeutta ilmoittavan lentomelukäyrän piirtämien tonttikartalle tehdään Finavian tietojen perusteella, voidaan perustellusti kysyä oikeusturvan perään. Asiaa ei muuta miksikään se, että muodollisesti päätöksen tekee kaupunki. Finavian mielestä ei tarvita lentoyhtiötä perittäviä yölentomaksuja, koska melumittaustulokseen lisätään yölisä. Se on sama asia kuin itse sakottaisi itseään. Finavia ilmoittaa, että melualueilla asuvien määrä on pudonnut 15 vuodessa 100000:sta 10000:een moottorimelultaan hiljaisempien koetyyppien vähenemisen ja kolmannen kiitoradan ansiosta. Perustelut ovat järkeen käypiä, mutta luvut arveluttavat, koska koneiden pitkä ja loiva laskeutumien aiheuttaa suuren häiritsevän melupinta-alan maat kohti ja koska rungon aerodynaminen melu laskeutumisessa voi olla suurempi kuin moottorimelu. Finavia propagoi ympäristölupahakemustaan vertaamalla kentän melua Espoon liikennemeluun, jolla ei ole mitään tekemistä lentomelun kanssa.
Kentän toimintojen kasvaessa nykyistä tahtia ajaudutaan tilanteeseen, jossa Vantaan länsiosat muuttuvat kahdenkymmenen vuoden kuluttua asuinkelvottomiksi, jollei korjaustoimenpiteitä tehdä. Vähin mitä pitää tehdä, on kentän yölentokielto ja melumittauksen antamien ulkopuolisen puolueettoman tahon tehtäväksi.
11.5.2010
PS Nyt suunnitellaan matkustajien liikkumisen sujuvoittamiseksi kiitotie 2 lakkkauttamista. Tilalle tulisi rautatieasema, josta olisi suora junayhteys Helsingin keskustaan.
18.8.2013
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti