Käsikirjojen mukaan liikennelentokoneet laskeutuvat 3 asteen jatkuvassa liukukulmassa 10 - 15 kilometriä ennen kenttää.
Käytännössä tähän ei päästä juuri milloinkaan sään, muun liikenteen tai ohjaajien takia, vaan kone joutuu käyttämään pysyäkseen laskeutumisreitillä lähes vuoronperään laskeutumissiivekkeitä ja moottoreita, jolloin syntyy voimasta aerodynaamista ja moottorimelua maata kohti.
Ison liikennekoneen lentäessä pitkän matkan matalalla sen aiheuttaman häiritsevän melun pinta-ala kohtisuoraan maata kohti on suuri. Tätä pinta-alaa voidaan tehokkaasti pienentää, jos kone lentää laskeutumisessa mahdollisemman pitkään esimerkiksi 600 metrin korkeudessa 250 metrin sijasta, koska desibelitaso on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Turvallisuudesta ei tarvitse tinkiä. Tällainen laskeutuminen edellyttää kuitenkin moottoreiden voimakasta käyttämistä lähellä kenttää, mikä lisää polttoainekuluja. Tällöin laskeutumisen finaalin alkuosa olisi nykyistä jyrkempi ja loppuosa samankaltainen kuin nousussa, tietenkin päinvastaisessa järjestyksessä. Tähän pääsemistä helpottaa se, että kone on kevyempi laskeutumisessa kuin nousussa.
Nyt isojen liikennekoneiden lentokorkeus viiden kilometrin etäisyydeltä kentästä laskeutuessa on noin 250 metriä. Nämä ovat maasta mitattuja arvoja. Jos lentokoreus nostettaisiin 500 metriin, maahan tuleva melutaso laskisi 75 prosenttia. Nämä ovat maasta mitattuja arvoja. Jos lentokoreus nostettaisiin 500 metriin, maahan tuleva melutaso laskisi 75 prosenttia.
Entisen ilmailulaitoksen käsityksiä aiheesta voi lukea esimerkiksi osoitteesta (mm. sivu 31).
http://www.finavia.fi/files/finavia/ymparistoraportit_pdf/Ilmailulaitoksen_ymparistoraportti_2001.pdf
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti