Siirry pääsisältöön


237 Puolueeton valta ja työväki

Suomessa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, jotka 90 prosentille kansalaista ovat sen etujen vastaisia, mutta jotka ovat eduskunnan ja hallituksen päätöksien enemmän tai vähemmän välittömiä seurauksia. Muutama esimerkki. Vuosikymmeniä sitten metsänmyynti järjestettiin lailla niin, että käytännössä avohakkuu on ainoa vaihtoehto puun myynnissä. Näin turvattiin metsän tehokas hakkuu ja tehtaiden sellupuun tarve sekä estettiin alamittaisten tukkipuualkujen kasvaminen täyteen mittaansa metsänomistajien tappioksi. Runsas vuosikymmen sitten autokatsastus yksityistettiin ja pääomatulovero pudotettiin 25 prosenttiin. Vuosikymmen sitten Fortum vietiin pörssiin. Muutama kuukausi sitten säädettiin lex Nokia. Pari viikkoa sitten aikoinaan valtion kokonaan omistama Sponda Oyj junaili pankkikriisin kautta valtion syliin joutuneiden kiinteistöjen myymisen osittain pilkkahintaan yksityisille. Virastoja yhtiöitetään ja kuntasektoria yksityistetään paraikaan sellaisella vauhdilla, että asiat karkaavat käsistä. Tämä saattaa olla kohtalokasta, koska kerran yhtiöitettyä virastoa ei voi muuttaa enää virastoksi. Vanhushoito on kohta ulkomaisten pääomasijoittajien käsissä vailla laadun tarkkailua ja valvontaa, ja vanhukset eivät aina tiedä missä laitoksessa milloinkin ovat. Uusimmat kaavailut ovat idioottivarmaa voittoa tahkoavan Fingridin säilyttäminen yksityisomistuksessa, sallia ulkomaisten sijoittajien sijoittaa Suomeen nimettömästi ja verottomasti sekä työsuhteisten luovien alojen työntekijöidentyöntekijöiden tekijänoikeuksien siirtäminen työnantajayrityksille. Hyvällä tahdollakaan ei löydä tapahtumaan pannuille ilmiöille muuta yhteistä tekijää kuin pääomapiirin etujen ajaminen. Siinä ei ole mitään moitittavaa. Päinvastoin nämä piirit ovat luoneet ja tulevat luomaan Suomelle merkittävää hyvinvointia. Kummallisuus on siinä, että nämä piirit saavat tahtonsa läpi eduskunnassa ja hallituksessa, vaikka niillä ei ole puoluetta, ei ainakaan ennen vaaleja, ja työväki ei saa saman mittaluokan osuutta bruttokansatuotteen kasvusta, vaikka sillä on kaikki puolueet takaan, ainakin ennen vaaleja. Monessa maassa media tuo esille puolueettoman vallan käytön tarkoitusperiä ja niiden epäkohtia. Voidaankin syyllä kysyä, koska vasemmisto ei näytä tähän pystyvän, missä Suomessa piilee se journalismi, joka toisi esiin pääomapiirien etuja edistäviä tai jarruttavia kehityskulkuja samaan tapaan kuin esimerkiksi sosiaaliturvan kehittymisestä julkisuudessa on useaan kertaan esitetty. Kun lähdesuojaa ollaan juuri heikentämässä, se suitsee entisestään median suita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *