Yksi politiikan omituisuus on se, että sama puolue samassa puhepöntössä voi edustaa sekä puhdasveristä markkinataloutta että palkansaajia. Tosi elämässä nämä ovat eri asioita, sillä globaalit yritykset karavaanitalouksineen sanovat palkkatyöläisille, että me elämme täällä ja te olette täällä vain töissä.
Kansaedustajien kikkailu avustajarahoillaan on yksi esimerkki politiikan uskottavuutta heikentävistä maan tavoista ja käyttäytymisistä. Sen sijaan valtiovarainministeri vastaus kysymykseen, miksi palkka voidaan nostaa osinkotulona, on eri juttu. Ministeri antoi ymmärtää, että kun palkansaajien verotusta lasketaan, epäkohta poistuu. Tämä on täyttä puppua, sillä ei keskiluokan verotusta niin vain pienennetä, koska sen vähääkin suurempi alennus romahduttaisi verotulot.
Keskiluokka on välttämätön tekijä politiikassa myös sen takia, että ilman sitä ei olisi marginaaliryhmiä. Ja niitähän voi, myös verotuksessa, kohdella miten tahansa, hyvin tai huonosti.
On toivotonta saada uutta puoluetta ajamaan keskiluokan asiaa. Lyhyellä tähtäimellä toivo on pantava siihen, että demarit uusivat ohjelmansa konkreettiseen muotoon keskiluokan tarpeista käsin ja parantamaan sen elinoloja ja valitsevat karismaattisen puheenjohtajan. Ilman karistaattista johtajaa ohjelmat ovat vain papereita. Pitkällä tähtäimellä toivo on pantava toivottamaan toivoon: demarit ja vasemmisto yhdistykää
20.2.2008
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti