Siirry pääsisältöön


195 Aamu it-keskuksessa

Ministeriöiden muutamat tietohallintojohtajat ovat epäilleett valtion it-keskuksen vääristävän kilpailua, lisäävän byrokratiaa, yksikön koon olevan liian suuri ja ettei ammattitaitoista henkilökuntaa saada. Valtion hallintoon pätevät samat konserniohjauksen ja -johtamisen periaatteet kuin yksityiseen sektoriin. Sen erityispiirre kuitenkin on ministeriöiden suuri itsenäisyys ja toimivalta hallinnonalansa asioissa. Niiden itsenäisyys on niin suuri, ettei ole olemassa eduskunnan istuntoa (yhtiökokousta), jossa voitaisiin kumota ministeriön päätös sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Tästä seuraa, että ministeriöt ovat hyvin itsenäisiä myös it-asioissaan. Tilanne oli toinen vielä 1980-luvun lopulla, jolloin it-asioista käytännössä päätti valtiovarainministeriön järjestelyosaston atk-toimisto ja toimeenpanijana oli valtion tietokonekeskus. Valtion konsernitasolle onkin viimevuosiin saakka jääneet ne it-strategiat, joita hallinnonalojen it-strategiat eivät kata. Konsernijohdon kannalta tämä on liian passiivinen ohjausmalli. Valtion konsernijohdon tulee suunnitella ennen kaikkea valtion hallinnon tuottavuutta parantavia it-strategoita, jotka edellyttävät hallinnonalojen yli menevää kokonaistarkastelua ja -hallintaa. Tällaisia strategioita ovat sähköiseen asiointiin, it-yhteentoimivuuteen, yhteisiin tietojärjestelmiin, it-infrastruktuuriin ja tietoturvallisuuteen liittyvät strategiat (www.vm.fi). On myös perusteluta olettaa, että näihin strategioihin liittyvät it-tehtävät ovat pysyviä ja ne vaativat laajaa asiantuntemusta ja ulkopuolisten konsulttien käyttöä. Silloin kun it-tehtävät liittyvät mainittuihin strategioihin ja niiden edellyttämiin toimepiteisiin, kilpailun vääristyminen ei voi olla este it-keskuksen palvelujen käyttämiselle, kunhan tiedostetan se, ettei kaikkea voi itse osata ja tehdä, vaan on hyödynnettävä ulkopuolisia konsultteja. It-keskuksen on palveltava konsernijohtoa. Muiden ministeriöiden epäilevä suhtautuminen it-keskukseen on ymmärrettävää, sillä it-keskus astuu osin niiden reviireille. Tässä yhteydessä pitää kysyä, kuinka järkevää on, että kukin ministeriö toteuttaisi itsenäisesti omia e-asiointi-, yhteentoimivuus-, tietojärjestelmä-, infrastruktuuri- ja tietoturvallisuusstrategioitaan ja loisi omat taloushallinnon järjestelmänsä. Moneen kertaan on nähty, että pelkästään ministeriöiden yhteiset johto- ja työryhmät eivät pysty turvamaan tarvittavaa koordinaatiota ja yhteentoimivuutta. Nyt pitää katsoa kuuta eikä sormea.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *