Lentoliikenteen kiihtyvää kasvua Helsinki - Vantaa lentokentällä osoittaa se, että Finnair vaatii uuden terminaalin rakentamista, ennen kuin meneillään oleva terminaalilaajennus on edes valmis. Kasvu merkitsee lentomelun vääjäämätöntä lisääntymistä Vantaalla ja Pohjois-Espoossa. Tästä ongelmasta vaietaan, ja kysyjälle nousee seinä eteen.
Tiedustelin ilmailulaitokselta (IL) 30.4.2007 mm., kuinka paljon koneiden laskeutumisien määrät kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinki - Vantaa lentokentällä, mitä on ilmailulaitoksen mainostama tasapainoinen melunhallinta, eikö melumittaus pitäisi antaa ulkopuolisen asiantuntijatahon tehtäväksi. Vastaukseksi sain vain, että olemme pahoillamme, kun lentomelu teitä häiritsee.
Vantaan kaupunki on asiassa yhtä vähäsanainen. Viimeisin Vantaa suunnittelee ja rakentaa-lehti olisi tarjonnut erinomaisen tilaisuuden esittää mm. kriittisimmiät melumittaustulokset, lentomelukartat, ennusteet melumäärien kehittymisestä, periaatteet, joiden mukaan koneen laskeutumis- ja nousureitit valitaan. Mainitussa lehdessä melukarttoina oli vain äärimmäisen epäselvä piirros, joka todennäköisesti kuvasi jonkin lentokentän ympäristöä. Pyydänkin Vantaan kaupungilta vastauksia em. kysymyksiini.
Vastausten saaminen on ehdottaman tärkeitä, kun asukkaat tekevät päätöksiä Vantaalle muuttamisesta ja sieltä poislähtemisestä, asunnon ostamisista ja vaihtamisista, rakentamisesta, peruskorjauksista, tontin jakamisesta, jne. Tiedottamisen tärkeyttä osoittaa se, että pienellä melukäyrän siirrolla tontti voi joutua rakennuskieltoon.
Melumittauksen luotettavuutta ei lisää yhtään se, että Vantaan kaupunki on asiassa edunsaaja lentokentän yli 11 000 :sine työpaikkoineen ja mittauksen tekee saastuttaja (IL) omalla menetelmällään. Luottamusta ei myöskään lisää IL:n harhaanjohtava lausuma lentokonemeluselvityksessään 2005: "Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 7 %, mikä vastaa 0,3 dB kokonaismelun määrän kasvua."
Jos oletetaan laskeutumisien vuosikasvuksi viisi prosenttia, suoraan verrannollisesti laskemalla lentomelun määrä Vantaalla kaksinkertaistuu14 vuodessa ja kolminkertaistu 22 vuodessa. Ennen pitkään tilanne muodostuu katastrofaaliseksi, eikä lentomelualueen nykyistä 50000 asukasta yhtään lohduta se, että keskellä kaupunkia sijaitseva kenttä on valittu kaksi kertaa Euroopan parhaaksi lentokentäksi. Tämän hyminän alle Vantaan kaupunki ja IL vain yrittävät peittää tulossa olevaa valtavaa melusaastetta.
Ensimmäisenä toimenpiteenä kenttä tulee asettaa yölentokieltoon ja tunnustaa se, että nykyinen noin 10 dB:n yöhaittalisä mittausarvoihin on hallinnollinen temppu, joka ei johda mihinkään, koska, de facto, meluarvoja ei valvo kukaan ja raja-arvojen ylittämisestä ei seuraa mitään. Valvonta ei kertakaikkiaan ole kenenkään sellaisen tahon intressissä, joka voi vaikuttaa valvonnan laatuun ja tehoon. Päinvastoin hyötyjien intressinä on vaieta melusta.
Toisena toimenpiteenä, kehäradan toteuttamisen yhteydessä, tulee nostaa suunnittelupöydälle yökiitotien rakentaminen kauaksi asutuksesta. Tätä ryhdytään toteuttamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun melualueilta alkaa väestöpako ja Vantaa saa lopullisesti melukaupungin maineen.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti